Keskustelua pakkoruotsista

[Anonymous]

Liettuan ja latvian kieli on kyllä aika samankaltaista eestin kielen kanssa, eli jos sitä osaat edes vähän, niin kyllä jotenkuten tulet ymmärretyksi. Sillä olen ainakin itse tullut toimeen, venäjää en osaa sanaakaan, eestiä ehkä 20-30 sanaa...

No ei kyllä tosiaankaan ole samanlaisia eestin kanssa! Ootko ikinä edes nähnyt latviaa tai liettuaa kirjoitettuna? ihan yhtä hyvin olisit taatusti pärjänny tilaamalla ruokaa niillä kansainvälisillä käsimerkeillä ja yksittäisillä sanoilla suomeksi, tai vaikka hepreaksi.

[Anna-Julia]

Vanha aihe ja off-topic, mutta haluan sanoa vielä sanasen pakkoruotsista.

Ruotsin pakollisuutta on hedelmätöntä perustella sillä, että ruotsi on meillä virallinen kieli. Saamekin on. Kielten virallisuus on pelkkää politiikkaa, ja niiden asemaa voidaan muuttaa.

Sen sijaan on kiinnostavaa se, miksi ruotsin kielellä on niin vahva asema Suomessa. Suomenruotsalaisia on vain vähän, ja rkp ainoana puolueena istuu aina hallituksessa. Mistään vähemmistön reppanasta ei ole kyse, vaan suomenruotsalaiset ovat koulutettuja ja kielitaitoisia. Vain pieni osa heistä ei puhu kuin ruotsia, joten pärjäisimme heidän kanssaan mainiosti myös englannilla.

Voisiko olla niin, että ruotsin kieli voi paksusti siksi, koska Suomi haluaa kuulua kiinteästi hyvinvoiviin Pohjoismaihin? Ruotsi, norja, tanska ja islanti ovat läheisiä sukukieliä, mutta suomi-parka on aivan erilainen. Meillä raukoilla on naapurina Venäjä, ja sukukansamme ovat Siperian perukoilta, Karjalasta ja Virosta. Mutta koska emme halua missään nimessä olla liian läheisissä tekemisissä pelottavan Venäjän kanssa, on politiikkanamme kuulua Pohjoismaihin. Pohjoismaissa on osattava pohjoismaisia kieliä (suomi ei siis kuulu niihin).

[Anonymous]

Kukkuu? Ettekai te nyt ole tosissanne? Voihan toki olla, että olen täysin väärässä, mutta käsittääkseni Suomessa on edelleenkin 5-7% äidinkielenä ruotsia puhuvia! .

Määrä on 5% ja vähenee koko ajan.
Niistäkin 5 prosentista iso osa osaa
myös suomea.
Paskamaista että loppujen lopulta
1-2 prosentin vuoksi kaikkien pitäisi
osata ruotsia.

[Jouni]

Koulussa minulla ei ollut mitään ruotsin opiskelua vastaan. Se sujuikin ihan hyvin. Nyt jälkeenpäin on harmittanut usein se, että Suomen kouluissa opetetaan tietenkin suomenruotsia eikä aitoa ruotsia. Aidon, oikein äännetyn ruotsin taitoa arvostaisin tänä päivänä paljon enemmän. Etenkin, kun on huomannut, kuinka paljon eroja suomenruotsilla ja ruotsinruotsilla on.

Heh, olin tammikuussa 2001 konferenssissa Linköpingissä ja siellä kieli oli ruotsi. Ohjelmassa seurasi tanskalaisen henkilön esitys ja puheenjohtaja alusti tilannetta suurin piirtein niin, että seuraavaksi pääsemme kuulemaan hauskaa murretta. Yleisökin naureskeli ja tanskalainen puhuja alkoi puhumaan tanskaa, josta minä en tietenkään ymmärtänyt juuri mitään.

[Fawlia]

Kannatan "pakollista" ruotsinopetusta peruskoulussa. Koskaan kun ei tiedä mihin maailma heittää. En olisi esimerkiksi peruskoulussa, tai vielä lukion alussakaan, kuvitellut muuttavani ruotsinkieliselle alueelle, mutta nyt se ei olekaan niin kaukainen asia. En myöskään uskonut että tarvitsisin ruotsia arkkitehtinä tai yrittäjänä (suomenkielisellä alueella), mutta sairaanhoitajana ruotsinkielisellä alueella voin sitä hyvinkin tarvita (ja tarvitseekin, koska vanhukset eivät osaa suomea). Ja olen tosiaan lähtöisin niiltä Suomen kolkilta, joissa ruotsia ei todellakaan kuule muualta kuin ruotsinkirjan nauhalta. Silti ruotsi peruskoulussa oli mielekästä ja koko luokka seiskaluokan alun "ei me mitään ruotsia opetella" -riehumisen jälkeen mukana. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. (Meillä syntyi jopa lähes tappeluita, kun joku sai vastata tunnilla useammin kuin muut. Eeh.)

Jos ruotsi olisi ollut valinnainen, todennäköisesti en olisi valinnut sitä , mutta nyt olen hyvin iloinen että osaan sitä.

Tähän voisin laittaa vielä läjän perusteluita siitä miksi kielten opiskelu on tärkeää, vaikka itse kieltä ei tarvitsisikaan ikinä. Mutta jätän sen johonkin muuhun päivään kun ei ole näin kiire.

Tietääkseni ei ole olemassa sellaista asiaa kuin pakkoruotsi, vaan pakollinen opiskeltava aine on "toinen kotimainen kieli". Tämä kieli voi myös olla suomi. Tiedän tytön, joka harmittelee sitä, että koulusuomella on vaikea tutustua ihmisiin Helsingissä ja esimerkiksi larppaaminen, mitä hän kovasti haluaisi koittaa, ei onnistu. Kuuluu varmasti suureen vähemmistöön, kuten nekin, jotka oppivat ruotsia hyvin puhumaan vaikka ovat suomenkielisiä. Mutta jos potentiaaliset ruotsin oppijat laskettaisiin huomattavasti pienemmäksi määräksi lopettamalla ruotsi peruskoulusta, olisi myös vaikeampi saada henkilökuntaa esimerkiksi kaksikieliseen (tai ruotsinkieliseen) vanhainkotiin. Taitaisi minulle ainakin itku tulla, jos palvelua ei omalla äidinkielellä omassa maassa saa.

No joo. Tähän voi vastata, että "ei niitä ihmisiä nyt niin monta ole". Ja tottahan se on. Kielten opiskelu kuitenkin rikastaa ihan omaa ajatusmaailmaa ja sitä(kin) kautta moni alkaa ymmärtää, että on kulttuureja ja ihmisiä, jotka poikkeavat rankasti omasta. Ruotsi kuitenkin on (mielestäni) helppo kieli opiskella verrattuna vaikka ranskaan tai saksaan.

Hajatelmia.

[Liva]

Puolustetaan pakkoruotsia, koska sitä tarvitaan viroissa, koska niin on jossain päätetty, ja koska näin on päätetty, se on pyhä asia johon ei sovi kajota. Jep jep...

Taitaa unohtua se tosiasia, että suomenruotsalaisilla on oikeus saada kunnallisia palveluja omalla äidinkielellään. Aivan niinkuin suomenkielisilläkin. Sen takia niin on päätetty ja sen takia siihen ei kajota ennen kuin ruotsin asema virallisena kielenä Suomessa lakkautetaan.

Lisäksi alkeellisillakin ruotsinkielentaidoilla on helpompaa oppia ja ymmärtää muitakin kieliä, esim saksaa, joka on euroopassa hyvinkin yleinen kieli.

[nl]

Pakkoruotsia ei tarvita, koska:

1) Kielen virallisuus ei ole peruste sen pakollisuudelle. Eihän suomestakaan tullut pakollista oppiainetta vuonna 1863, kun suomesta tuli virallinen kieli. Maailmassa on runsaasti virallisia kieliä, jotka eivät ole pakollisia oppiaineita kouluissa.

2) Ruotsin kielen taitoa ei tule vaatia virkamiehiltä yleisesti, vaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin taitoja: tehtävän mukaan. Ruotsin taitoa on vaadittava niissä tehtävissä, joissa sitä tarvitaan, jotta tehtävää pystyy hoitamaan. Ei muissa. Tämä riittää siihen, että ruotsinkieliset saavat julkiset palvelut omalla kielellään (mihin heillä on oikeus).

3) Pakkoruotsia ei voida verrata pakkomatematiikkaan eikä pakkohistoriaan, koska matematiikka ja historia ovat universaaleja: niitä opetetaan pakollisina kaikkialla maailmassa. Ruotsia ei. Pakollinen vieras kieli on perusteltavissa, mutta sen (tai niiden) nimiä ei tule määritellä. Tämä koskee myös englantia. Huomattakoon, että jako "toiseen kotimaiseen" ja "vieraaseen" kieleen on keinotekoinen ja poliittisesti tarkoitushakuinen: mikä tahansa kieli, joka ei ole henkilön kotikieli, on hänen kannaltaan vieras kieli.

4) Pakkoruotsi kaventaa koulujen kielivalikoimaa. Jos pidetään pakollinen vieras kieli, mutta oppilaat saavat itse valita, mitä kieltä tai kieliä opiskelevat, kielivalikoima laajenee. Myös harvinaisempien kielten ryhmät saavat enemmän opiskelijoita, jolloin useampia niistä voidaan opetaa. Itse en aikoinaan voinut valita koulussa latinaa, koska ryhmään ei tullut riittävästi oppilaita. Sama kohtalo oli niillä, jotka olisivat halunneet lukea venäjää.

5) Myöhemmin voi havaita, että tarvitsisi ruotsin taitoa, vaikka ei sitä koulussa olisi opiskellutkaan. Ruotsi ei tässä poikkea muista kielistä tai muista taidoista: aina voi havaita tarvitsevansa jotain, jota ei osaa, ja todennäköisesti havaitseekin. Usein kuulee sanottavan, että ruotsin opiskeleminen helpottaa saksan ja englannin oppimista. Tämä toimii tietysti myös toisin päin. Ylipäänsä se, että on opiskellut vierasta kieltä, helpottaa uusien vieraiden kielten opiskelua. Lisäksi varsin yleisesti sanotaan ruotsin olevan varsin helppo kieli. Niinpä ei luulisi olevan hankalaa, että tarvitessaan ruotsin taitoa motivoituneena menee kurssille ja opettelee sen. Vähemmän siihen aikaa ja vaivaa menee kuin vuosikausia koulutunneilla väkipakolla istumalla.

6) Niiden, jotka haluavat oppia ruotsia, oppimistulokset paranisivat, koska vastentahtoisesti tunnilla istuvat eivät olisi mukana hidastamassa tahtia ja mahdollisesti häiriköimässä. Järjestelmässä, jossa pakollinen vieras kieli säilytetään, heitä tosin saattaisi olla mukana, koska moni saattaisi valita ruotsin sen helppouden takia. Joka tapauksessa häiriköiden määrä vähenisi.

Pari myönnytystä ruotsin kielelle voitaisiin tehdä:

1) Säilytetään ruotsin kieli virallisena ja taataan ruotsinkielisille julkiset palvelut heidän omalla kielellään kaksikielisissä kunnissa, valtion keskushallinnossa ja oikeuslaitoksessa. Tähän riittää se, että meillä on jo valmiiksi viitisen prosenttia ruotsia äidinkielenään puhuvia sekä lisäksi ruotsia vapaaehtoisesti opiskelleita (jotka siis todennäköisemmin osaisivat sitä myös oikeasti eivätkä vain muodollisesti).

2) Vaaditaan, että suomenkielisissä kouluissa on aina tarjottava ruotsia yhtenä vieraana kielenä ja ruotsinkielisissä kouluissa suomea. Näin kenenkään mahdollisuus lukea ruotsia tai suomea ei kariutuisi siihen, että sitä ei koulussa olisi tarjolla.

Ja mainittakoon myös, että en näe periaatteellisia perusteita myöskään pakkosuomelle. Ruotsinkielisilläkin on oltava valinnanvapaus, vaikka käytännössä se, ettei hallitse maan enemmistön kieltä, voi olla hankalaa. Mutta voihan olla, että kaksikielisenä hallitsee molemmat kielet, eikä tarvitse niissä opetusta. Tai sitten ei aio jäädä Suomeen, eikä halua kieltä opiskella. Annetaan mahdollisuus valita.

[Liva]

Mieleeni muistuu hauska esimerkki, kun olin eräässä vakuutuusyhtiössä hakemassa autovakuutusta. Viereiselle tiskille tuli nainen joka ruotsinkielellä pyysi virkailijalta matkavakuutusta. Virkailija vastasi naiselle suomeksi. Kyseinen nainen osasi sentään suomea, mutta mielestäni huonoa asiakaspalvelua että ei edes yritetä englannilla tai vastaavasti ohjata asiakasta ruotsia/englantia taitavalle virkailijalle. Jos ei nainen olisi osannut suomenkielellä esittää asiaansa, olisiko vakuutus jäänyt ottamatta?

[nl]

Jos ei nainen olisi osannut suomenkielellä esittää asiaansa, olisiko vakuutus jäänyt ottamatta?

Silloin hän olisi voinut mennä toiseen vakuutusyhtiöön, jossa häntä palveltaisiin ruotsiksi. Yrityksillä on vapaus valita, millä kielillä haluavat asiakkaitaan palvella ja asiakkailla on vapaus valita, minkä yritysten palveluita he käyttävät.

Esimerkkisi valaisee nykytilannetta hyvin. Vaikka kaikki joutuvat opiskelemaan ruotsia pakolla vuosikausia, niin silti vakuutusmyyjä ei selviä yksinkertaisesta asiakaspalvelutilanteesta ruotsiksi. Eli pakkoruotsi ei takaa sitä, että ruotsia osataan. Miksi siis pitää yllä kallista ja tehotonta järjestelmää, joka ei johda haluttuihin tuloksiin? Ei ole myöskään mitään syytä olettaa, että tilanne jollain tapaa huonontuisi, jos pakkoruotsi poistettaisiin.

[Lina]

Suomessa voi mielestäni aivan hyvin olla kaksi kieltä, rikkaushan se on ennemmin kuin taakka...mutta mielestäni jos toinen kieli Suomessa on ruotsi, tulee sen olla ruotsi...ei mikään puoliksi suomi, puoliksi ruotsi..sekakieli, suomalaistyyppisesti latteasti lausuttuna...Puhuttaisiin sitten kunnon ruotsia..

[Lina]

Ja ruotsin ei pitäisi kyllä koulussa olla pakollinen, alaluokilla ehkä, mutta ainakin lukiossa pitäisi olla vapaus valita, että haluaako vaikka lukea jotain muuta kieltä. Useimmille ruotsi ei ole mieluisa aine, ihan vain jo siksikin kun se on pakollinen, ja ruotsi vie kurssitarjottimesta tilaa aineilta, joista ehkäpä voisi olla enemmän hyötyä tulevaisuudessa.

[Anna-Julia]

Mieleeni muistuu hauska esimerkki, kun olin eräässä vakuutuusyhtiössä hakemassa autovakuutusta. Viereiselle tiskille tuli nainen joka ruotsinkielellä pyysi virkailijalta matkavakuutusta. Virkailija vastasi naiselle suomeksi. Kyseinen nainen osasi sentään suomea, mutta mielestäni huonoa asiakaspalvelua että ei edes yritetä englannilla tai vastaavasti ohjata asiakasta ruotsia/englantia taitavalle virkailijalle. Jos ei nainen olisi osannut suomenkielellä esittää asiaansa, olisiko vakuutus jäänyt ottamatta?

Myös minulla on hauska esimerkki suomenruotsalaisista. Lappeenrantalaiseen museoon tuli kaksi fiiniä naista. He puhuivat keskenään suomea. Museon kesätyöntekijältä naiset vaativat kuitenkin palvelua ruotsiksi.

Ylimielistä.

[jka]

Vai Suomi on kaksikielinen maa ja ruotsi on toinen virallinen kieli. Asian voi ilmaista noinkin. Kaikki asiat voidaan ilmaista kauniisti tai rumasti, miten sillä hetkellä on kannattavinta.

Voidaan siis sanoa, että ruotsi on Suomen toinen virallinen kieli, tai toiselta näkökulmalta katsoen voidaan sanoa, että ruotsin kieli Suomessa on vain valloitusretkien jäänne, aivan kuin espanjan kieli Etelä-Amerikassa. Pakkoruotsin ymmärtäisin jos olisi vielä joku 1600-luku, jolloin todellakin olimme riippuvaisia Ruotsista ja sen sotilaallisesta voimasta. Olemme kuitenkin olleet jo melkein vuosisadan itsenäisiä, eikä ruotsinkielisiä ole kuin joku 5% koko väestöstä. Mittasuhteet ovat samat kuin jos vaikka meidän luokallemme tulisi yksi kiinalainen ja kaikki joutuisivat opettelemaan hänen takiaan kiinaa, mutta hän ei joutuisi opettelemaan suomea.

Pistää mietityttämään, että Virossa venäläisiä on muistaakseni osapuilleen kolmannes koko väestöstä. Siitä huolimatta Virossa ei ole pakkovenäjää, virolaiset ajattelevat tiukasti että tämä on heidän maansa ja täällä puhutaan heidän kieltään nyt kun ovat itsenäisiä. Ja he ovat olleet itsenäisiä vasta kymmenisen vuotta, me melkein sata! Äkkiseltään ei tule mieleen missään maassa mitään vähemmistöä, jolla olisi kokoonsa nähden niin paljon oikeuksia ja etuja kuin mitä suomenruotsalaisilla tai ruotsinkielisillä on täällä Suomessa.

Suomessa ruotsia puhuvat, jotka ovat ihan oikeasti suomalaisia, ja asuneet täällä yhtäkauan kuin suomeapuhuvatkin.

No mikäli tämän hetken historiantuntemukseen on luottaminen, suomen kielen historia ulottuu suunnilleen kuuden vuosituhannen taakse ja lukuunottamatta joitain satunnaisia kulkijoita ensimmäiset ruotsalaiset tulivat Suomeen vasta 1000-luvulla jKr. Eli viitisentuhatta vuotta siinä on eroa, ei mikään silmänräpäys.

Mielummin opettelisin vaikka saamea, joka sentään on alueen alkuperäisasukkaiden kieli, kuin jotain vuonna miekka ja kirves ristiretkien mukana tullutta kieltä.

Ruotsinkielisiä vastaan minulla ei ole mitään. Puhukoot kieltään sydämensä kyllyydestä, ei siinä mitään. Mutta onko demokratiaa, että kaksikymmentä joutuu tekemään kuten yksi haluaa, mutta yhden ei tarvitse tehdä kuten kahdenkymmenen?

[nl]

Jos pakkoruotsikeskustelu vielä innostaa (ja miksi ei innostaisi - sehän on lähestulkoon kaikkien suomalaisten keskustelupalstojen vakioainesta)...

Kopioin muutama merkintä ylempänä olevan perustelulistan suunnilleen samanlaisena verkkolokiini, jossa keskustelu jatkuu. Ken haluaa, käyköön katsomassa:

http://my.opera.com/nlipsane/journal/53/

[nl]

Onko englanti muuten nykyään pakollinen kieli kouluissa? Ei ollut ainakaan silloin, kun minä koulua kävin, mutta muistan, että aiheesta oli joskus keskustelua. En vain muista, päädyttiinkö silloin joihinkin päätöksiin.

[Thaly]

Eihän englanti periaatteessa ole pakollinen, mutta eipä siltä oikein voi välttyäkään. A-kieli on kaikille pakollinen ja jotkut onnekkaat pääsevät valitsemaan englannin, ranskan, venäjän ja saksan välillä (myös ruotsi). Pienillä paikkakunnilla ei käytännössä ole muita A-kieliä tarjolla kuin englanti.

Onko niin, että jos ottaa ruotsin A-kieleksi kolmannella luokalla, niin muita kieliä ei sitten ole pakollisena? Pitääkö siinä tapauksessa opiskella jotain B1/B2-kieltä? Jos pitää, niin eihän kielen tarvitse olla englanti jos on muita kieliä tarjolla. Ja ruotsinkielisillä ei ole pakkosuomea ollenkaan, jos ei aio suorittaa lukiota?

Tuskin kukaan jättää englantia opiskelematta, eli ne, joilla on jokin muu kieli A-kielenä, opiskelevat englantia viimeistään kasiluokalta alkaen. Saa korjata, jos olen väärässä/kerron vanhaa tietoa.

[Fawlia]

Meillä ainakin englanti alkoi pakollisena A2-kielenä niille, jotka olivat A1-kieleksi valinneet saksan.

Tosin lukiossa englanninkursseille ilmestyi tyttö, joka oli lukenut A-kielinä saksaa ja venäjää, B-kielenä ruotsia ja aloitti englannin vasta lukiossa. Tietääkseni sillä meni ihan hyvin, vaikka suoraan lukiokursseille pöllähtikin.

[Thaly]

Eikös A2-kielen pitäisi olla vapaaehtoinen? Pikkuveljelle tarjottiin A2-kieleksi saksaa, mut eipä ollut kiinnostunut. Mulle ei tarjottu, kun olen vanhempaa ikäluokkaa, jolloin ei A2-kielestä ainakaan meikäläisen tuppukylässä oltu kuultu.

Kai se englanti on niin tärkeä, että se on sitten "lähes pakollinen" jos ei ole pakollinen. Mielestäni Suomessa kannattaisi panostaa muihinkin kieliin eikä vain englantiin. Olisin opiskellut ranskaa jo ala-asteelta lähtien jos vain olisi tarjottu. Espanjaa ei sitten ollut edes lukiossa vaihtoehtona     . Parhaiten ne kielet nuorena oppii.  .

[Roosa]

Meillä ainakin englanti alkoi pakollisena A2-kielenä niille, jotka olivat A1-kieleksi valinneet saksan.

Meillä englanti oli vapaaehtoinen, mutta suurin osa sekä A-saksan että A-ruotsin lukijoista valitsi sen, kuten itsekin.

[gattina]

Suomessa on sitäpaitsi vaikeeta olla oppimatta yhtään englantia.. Ellei sitten ollenkaan katso telkkua, tai katsoo sieltä muunkielisiä ohjelmia. Ja sama tekniikka leffojen ja musiikin suhteen.. No joo, on se mahdollista, mut ei kamalan todennäköistä.

Opiskellessa tulee luettua ainakin itsellä enemmän englanniksi kuin suomeksi, kun käännetty kirjallisuus on joko ajastaan jäljessä tai sitä ei ole. Siis silloin kerran vuodessa kun joku kirja pitää lukea Vapaaehtoisesti selailen ja lueskelen mielellään.

Vähän edes aiheeseen palatakseni: Ei se ole taattua että isollakaan paikkakunnalla saa valita kielet! Kaveri oli lukenut ala-asteella pitkän ruotsin, mutta yläasteella ei ollut tarjota kuin englanti pitkänä Ja kyse oli siis Espoosta (jossa toki olisi ollut roppakaupalla muita yläasteita, joissa jatkaa pitkää ruotsia).