Keskustelua pakkoruotsista

[Maahinen]

En ehdi lukea kaikkia kommentteja kovin tarkkaan (kirjaston kone), joten toivottavasti en nyt toista jonkun toisen jo sanomaa. Mutta siis. Täällä puolustetaan kovasti pakkoruotsia mm. ruotsinkielisen vähemmistön olemassaololla ja perustuslailla, joka lupaa palvelua äidinkielellä, mikäli se on Suomen virallinen kieli. Kukaan ei kuitenkaan näytä muistavan, että meillä on toinenkin kielivähemmistö, saamelaiset, joiden oikeuksia omaan kieleen on poljettu pitkin historiaa. Pitäisikö meillä olla siis myös pakkosaamea? Yhtä todennäköisesti tarvitsen sitä Helsingissä kuin ruotsia jossain Kainuussa. Ja yhtä todennäköisesti saamelainen ihminen tarvitsee lääkäriä, vakuutusyhtiötä, tms. kuin ruotsinkielinen.

Joskus on vedottu myös historiallisiin syihin. Toisaalta, sitten voisi taas muistaa, että saamelaisethan olivat täällä ensin...

En ota sen kummemmin nyt kantaa siihen, pitäisikö nimenomaan tätä suomen ruotsia opettaa kouluissa. Haluan vain huomauttaa, että monet argumentit eivät ihan kestä tarkastelua.

Onko olemassa jokin erityinen syy, miksi nimenomaan sen kielen asema kiinnostaa, jota puhuvat Suomen rikkaimmat suvut? (Anteeksi kärjistys, mutta ymmärtänette mitä ajan takaa...)

[Quu]

En ehdi lukea kaikkia kommentteja kovin tarkkaan (kirjaston kone), joten toivottavasti en nyt toista jonkun toisen jo sanomaa. Mutta siis. Täällä puolustetaan kovasti pakkoruotsia mm. ruotsinkielisen vähemmistön olemassaololla ja perustuslailla, joka lupaa palvelua äidinkielellä, mikäli se on Suomen virallinen kieli. Kukaan ei kuitenkaan näytä muistavan, että meillä on toinenkin kielivähemmistö, saamelaiset, joiden oikeuksia omaan kieleen on poljettu pitkin historiaa. Pitäisikö meillä olla siis myös pakkosaamea?

 Yhtä todennäköisesti tarvitsen sitä Helsingissä kuin ruotsia jossain Kainuussa. Ja yhtä todennäköisesti saamelainen ihminen tarvitsee lääkäriä, vakuutusyhtiötä, tms. kuin ruotsinkielinen.

Sellaista kieltä kuin "saame" ei ole olemassakaan, vaan esimerkiksi Suomessa puhutaan pohjoissaamea, kolttasaamea ja inarinsaamea, kaikki täysin eri kieliä. Toisin sanoen jos nämä saamelaiskielet rinnastettaisiin ruotsiin, lukisimme pakollisena kolmea eri saamelaiskieltä sekä vielä romania ja suomalaista viittomakieltä, koska niillä on sama asema kuin saamelaiskielillä.

Yli kolmasosa Suomen saamelaisista asuu muualla kuin virallisella  saamelaisalueella, Helsingissäkin saamelaisia on noin 500.

[Maahinen]

Sellaista kieltä kuin "saame" ei ole olemassakaan, vaan esimerkiksi Suomessa puhutaan pohjoissaamea, kolttasaamea ja inarinsaamea, kaikki täysin eri kieliä. Toisin sanoen jos nämä saamelaiskielet rinnastettaisiin ruotsiin, lukisimme pakollisena kolmea eri saamelaiskieltä sekä vielä romania ja suomalaista viittomakieltä, koska niillä on sama asema kuin saamelaiskielillä.

Yli kolmasosa Suomen saamelaisista asuu muualla kuin virallisella  saamelaisalueella, Helsingissäkin saamelaisia on noin 500.

Hyvä kun otit esiin viittomakielen, sillä olen itseasiassa pitkään ihmetellyt, miksei kaikkiin elokuviin ja TV-ohjelmiin voi saada tekstitystä - ja etenkin lastenelokuviin viittomakielisen tulkkauksen, kuten eräässä Rölli-elokuvassa oli tehty. Jostain syystä esim. viittomakielisten oikeuksia ei pidetä nähtävästi yhtä tärkeinä kuin esim. ruotsinkielisten. Miksiköhän?

On totta, mitä sanoit saamen kielestä - tai siis kielistä. Kuitenkaan näiden kielten puhujien oikeuksista ei olla juuri pidetty meteliä. Miksiköhän?

Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että olen opiskellut ruotsia, vaikka se onkin ainakin omassa koulussani aikoinaan ollut juuri tätä "Suomen ruotsia", joka poikkeaa ääntämykseltään hyvin paljon ns. "Ruotsin ruotsista". Tosin harmittelen sitä, ettei koulussamme ollut mahdollisuutta valita juuri muita kieliä kuin englanti ja ruotsi.

Usein kuulostaa siltä, että kun pakkoruotsia puolustellaan, ei uskalleta kertoa, miksi sille OIKEASTI halutaan erityisasema muihin vähemmistökieliin nähden. Ehkä ne syyt eivät kuulostaisi niin kivoilta tai poliittisesti korrekteilta, kun pitäisi alkaa puhua yhteiskuntaluokista, rahasta, vallasta, yms...

[jka]

Turha tässä on ruveta kenenkään sanoja toistelemaan jos joku osaa sanoa asiat paremmin. [Siispä lukekaa]

Ja pistetään vielä tämäkin jotta saatte jonkinmoisen kuvan (jos teillä ei sellaista vielä ole ollut) suomalaisten yleisestä suhtautumisesta ruotsinkielen pakolliseen opetukseen

[Mi nombre]

http://www.nytimes.com/2005/12/25/international/europe/25finland.html?_r=2

Tässä toinen hyvä linkki asiasta. Tällä kertaa NY Times.

En minäkään tajua, miksi enemmistön pitäisi opetella vähemmistön kieltä, jotta voisivat palvella tätä rikasta/vallan omaavaa pientä vähemmistöä. Käsittämättömintä on se, että joihinkin suomenkielisiin korkeakouluihin on kiintiöt ruotsinkielisille! Eikös se ole jo syrjintää lainkin mukaan?? Sadat suomenkieliset, joilla on paremmat pääsykoetulokset kuin huonoimmilla ruotsinkielisillä jäävät ilman opiskelupaikkaa ruotsinkielisten saadessa ne. Tällä tietenkin turvataan suvun rikkauksien säilyminen.

Välillä vielä kuulee sanottavan, että ruotsinkielisten asema on Suomessa huono, koska kaikkialla ei saa hyvää palvelua ruotsiksi. Näiden henkilöiden pitäisi ehkä avata ne silmät.

[kiikunsuora]

Minusta tämä pakkoruotsikysymys ratkeaa helpoimmin sillä, että lakataan kohtelemasta koko maata yhtenäisenä klönttinä.

Ruotsi olkoon pakollinen opiskeltava vain niissä kunnissa, joissa väestöstä jokin sopiva osuus (5%? 10%?) on ruotsinkilistä. Muualla vapaaehtoinen. Ilman ruotsin taitoa ei kukaan kuitenkaan olko kelpoinen lääkäriksi tms. virkaan niillä alueilla, joilla huomattava osa väestöstä on ruotsinkielistä.

Näin ollen kaksikielisten paikkakuntien ihmiset saavat hivenen etulyöntiasemaa julkisiin virkoihin pääsemisessä.

Muualla asuvat taas saavat etua sitä kautta, että voivat vapaammin valita vieraat kielensä koulussa.

Ei se elämä muutenkaan kaikille tasapuolista ole.

[Bayster]

pikemminkin se 5-10 % pitäisi opetella valtaväestön kieltä. sehän on sitä demokratiaa.

[PoroPekka]

Nyt kun venäjänkielisten määrä pian ohittaa ruotsinkielisten, niin eikö tämä toinen kotimainen muutu automaattisesti venäjäksi?

2011 vaalien yhteydessä on mainio tilaisuus vaikuttaa siihen, että rkp tippuu hallituksesta, ja sitä myötä päästään eteenpäin pakollisen ruotsinkielen poistotoimissa.

[hkarhu]

itasuomalaisena ymmarran kylla taysin kriittisyyden pakkoruotsia kohtaan...nuorempana en siina itsekkaan nahnyt mitaan jarkea, kun piti opiskella sellaista kielta jota ei kaytannossa tullut harjoiteltua yhtaan.

Vaan empa olisi silloin tiennyt, kuinka paljon hyotya tunnollisemmasta ruotsin opiskelusta olisi ollut elaman myohemmissa vaiheissa... myohemmin siis harmitti, ettei tullut aikoinaan paremmin opittua ruotsia. Niin se vaan on, etta kaikki opitut aiheet tulee jossain elaman tilanteessa aina vastaan ja niille tiedoille ja taidoille loytyy kylla kayttoa.

Lisaksihan ajatus on, etta pohjoismaalaiset pystyisivat kommunikoimaan keskenaan skandinaavisilla kielilla. Eli ei enganniksi, vaan skandinaaviksi. Se on oleellista pohjoismaisuuden kannalta.

Jos kenestakaan tuntuu edelleen silta, ettei ruotsinopinnoissa ole mitaan jarkea, suosittelen syvasti etta lahdet esim. Nordjobb-ohjelman kautta toiseen pohjoismaahan kesatoihin, tai NordPlus-vaihtoon opinnoissa, tai etta kehitat oman vapaa-ajan jarjestosi tms. kanssa jotain pohjoismaita toimintaa (esim. NORDBUK-rahoituksella tai pohjoismaisten ystavyysseurojen rahastojen tuella). Kylla alkaa ruotsin kielenopinnoissa olemaan mielta taman jalkeen.

Mutta hyva, etta asiasta kaydaan keskustelua. En naista asioista huolimatta ole valttamatta myoskaan nimenomaan pakkoruotsin kannalla...kaikkien oppiaineiden pakonomaisen opiskelun mielekkyydestahan voidaan keskustella...

[Radical]

Ei kiinnostanut pätkääkään ja en ole sitä myöhemminkään tarvinnut koskaan. Olis vaikka ollut pakkovenäjää... Sillä olis tehnytkin jo jotain! Eli opetelkaa ihmeessä venäjää!! Hyväpalkkaisia töitä löytyy firmoista heti.

[kiikunsuora]

pikemminkin se 5-10 % pitäisi opetella valtaväestön kieltä. sehän on sitä demokratiaa.

No niinhän ne opetteliskin tässä mun skenaariossa. Mutta esim. lääkäripalvelut on sen verran henkilökotainen juttu, että pidän esim. närpiöläisen oikeutena saada niitä ruotsinkielellään, koska hän ei ole minkään sortin maahanmuuttaja vaan asuu niillä sijoilla mille hänen esi-isänsä ovat joskus 1000 (?) vuotta sitten tulleet. Ja näiden ruotsinkielisten palveluiden järjestämiseksi on jokin määrä suomenkielisiä koulutettava ruotsia osaamaan. Muttei suinkaan välttämättä kaikkia.

Venäjän oppiminenhan lisääntyy Itä-Suomessa muutenkin, siihen ei pakkoa tarvita.

[kiikunsuora]

Nyt kun venäjänkielisten määrä pian ohittaa ruotsinkielisten, niin eikö tämä toinen kotimainen muutu automaattisesti venäjäksi?

Ideana näissä virallisissa kielissä on useimmissa maissa, Suomessakin, se, että maahanmuuttajien kielistä ei tehdä virallisia mutta maassa alkuperäisenä (siis satoja/tuhansia vuosia) asuneen porukan kieli on virallinen. Suomessakin tätä toteuttaa ruotsin ja saamen kielien virallisuus.

 

[REISSU-LASSI]

Heitetäänpä taas pitkästä aikaa uutta kommenttia keskusteluun eli mielestäni ne jotka ovat ruotsin kielisellä alueella saavat opiskella ruotsia mutta ne jotka asuvat keski-suomessa jossa en ole elämäni aikana vapaehtoisesti kuullut puhuttavan ruotsia IKINÄ voisivat mielummin opiskella mitä haluavat(siis jotain josta oikeasti on hyötyä jos haluaa lähteä maailmalle tulevaisuudessa...)Ja jos pakko joku kieli ruotsin tilalle laittaa niin laitetaan se saami niin ei ole katoavien kielin joukossa tulevaisuudessa...

[unkkatkumiankka]

Hyvàà keskustelua asiasta.   Itse inhosin pakkoruotsia, en nàhnyt siinà mitààn jàrkeà. Olisin mieluummin halunnut oppia venàjàn koulussa, koska se on kaikin puolin kansainvàlisesti hyòdyllisempi kieli. Ja kauniimman kuuloinenkin, ei millààn pahalla.   Opiskelin ala-asteelta lukioon myòs saksaa, erittàin hyòdyllinen kieli sekin. Myòhemmin myòs muita, mutta olisin halunnut mahdollisuuden aloittaa aiemmin.
Minun mallini kielivalintoihin peruskoulussa olisi seuraava: Jokaiselle Suomessa asuvalle mahdollisuus valita peruskoulussa neljàstà maan kulttuurin, historian ja nykyisyyden kannalta tàrkeàstà kielestà. Jokaisessa kunnassa pitàisi tarjota kaikkia neljàà, jokaista edes yhdessà koulussa. Nàin turvattaisiin valinnanvapaus kàytànnòllisellà tavalla. Vaihtoehdot olisivat: venàjà, ruotsi, jokin saamelaiskielistà (pohjoissaami, inarinsaami, koltansaami) tai eesti.
Mità mieltà?

Vielà kun tàmà ymmàrrettàisiin opetusministeriòssà ja eduskunnassa.

[AlNU]

Hyvàà keskustelua asiasta.   Itse inhosin pakkoruotsia, en nàhnyt siinà mitààn jàrkeà. Olisin mieluummin halunnut oppia venàjàn koulussa, koska se on kaikin puolin kansainvàlisesti hyòdyllisempi kieli. Ja kauniimman kuuloinenkin, ei millààn pahalla.   Opiskelin ala-asteelta lukioon myòs saksaa, erittàin hyòdyllinen kieli sekin. Myòhemmin myòs muita, mutta olisin halunnut mahdollisuuden aloittaa aiemmin.
Minun mallini kielivalintoihin peruskoulussa olisi seuraava: Jokaiselle Suomessa asuvalle mahdollisuus valita peruskoulussa neljàstà maan kulttuurin, historian ja nykyisyyden kannalta tàrkeàstà kielestà. Jokaisessa kunnassa pitàisi tarjota kaikkia neljàà, jokaista edes yhdessà koulussa. Nàin turvattaisiin valinnanvapaus kàytànnòllisellà tavalla. Vaihtoehdot olisivat: venàjà, ruotsi, jokin saamelaiskielistà (pohjoissaami, inarinsaami, koltansaami) tai eesti.
Mità mieltà?

Vielà kun tàmà ymmàrrettàisiin opetusministeriòssà ja eduskunnassa.

Minkä takia pitäisi valinta jättää turhiin kieliin (Venäjä poislukien, jos meinaa siellä tai itä-Euroopassa vaikuttaa). Miksei voi valita opiskellakseen minkä kielen haluaa? Eli kaksi pakollista vierasta kieltä, jotka molemmat saa valita mielensä mukaan. Esim. espanjaa olisin opiskellut huomattavasti mielummin kuin ruotsia. Nyt 8 vuotta lukion jälkeen en osaa kumpaakaan. Espanjaa suunnittelen aloittavani opiskella vähän väliä, mutta vielä ei ole saanut itseään siihen, kun ei ole matkaa tiedossa sitä puhuville alueille.

[fuego]

Pienissa kunnissa tai kouluissa totaalisen vapaa valinta kieleen toisi kustannuksia... jos on vaikka 300 oppilaan koulu ja sielta haluttaisiin vaikka arabiaa, hepreaa, mandariinia, italiaa, ruotsia, cherokeeta, urdua, maasaita, venajaa, liettuaa, ukrainaa, portugalia, thaita, somaliaa ja ranskaa niin montako kieltenopettajaa pitaisi kaytannossa palkata?

Mulle ei ole ruotsista ollut mitaan kaytannon hyotya tahan mennessa. Tosin viimeksi asuin Suomessa (tai missaan jossa loytyy enemman kuin 50 ruotsinkielista kaupungissa) 90-luvulla.
Auttaisihan ruotsi siihen etta saksan opiskelu olisi helpompaa kun on pitkalle samaa juurta, mutta paljon tehokkaampaa (ja maailmanlaajuisesti hyodyllisempaa tyollistymisen tms kannalta) oli opiskella suoraan saksaa. Muuten samalla logiikalla pitaisi sitten opiskella italiaa tai latinaa oppiakseen portugalia tai espanjaa helpommin (tai milla tahansa kieliyhdistelmalla noista neljasta). Tai vaikkapa eestin oppiminen varmaan helpottaa suomen opiskelua. (Tosin noista esimerkeista kylla auttoi ja auttaa se etta on italia hallussa jos opiskelee espanjaa ja/tai portugalia.)

Aivojen toiminnan kannalta on uskomatonta tuhlausta etta melkein missapain maailmaa tahansa odotetaan lahes 10-vuotiaaksi ennen kuin aletaan opettaa mitaan muuta kielta (ellei sita opi kotona). Paljon tehokkaammin kielet oppii sita ennen, joten pistakaa lapset muunkieliseen paivakotiin jos mahdollista. Jos kotona ja asuinmaassa puhuu kielta A, voi koulussa tms oppia kielta B, olipa B:n natiiveja puhujia kotona tai ei.

[AlNU]

Pienissa kunnissa tai kouluissa totaalisen vapaa valinta kieleen toisi kustannuksia... jos on vaikka 300 oppilaan koulu ja sielta haluttaisiin vaikka arabiaa, hepreaa, mandariinia, italiaa, ruotsia, cherokeeta, urdua, maasaita, venajaa, liettuaa, ukrainaa, portugalia, thaita, somaliaa ja ranskaa niin montako kieltenopettajaa pitaisi kaytannossa palkata?

Mulle ei ole ruotsista ollut mitaan kaytannon hyotya tahan mennessa. Tosin viimeksi asuin Suomessa (tai missaan jossa loytyy enemman kuin 50 ruotsinkielista kaupungissa) 90-luvulla.
Auttaisihan ruotsi siihen etta saksan opiskelu olisi helpompaa kun on pitkalle samaa juurta, mutta paljon tehokkaampaa (ja maailmanlaajuisesti hyodyllisempaa tyollistymisen tms kannalta) oli opiskella suoraan saksaa. Muuten samalla logiikalla pitaisi sitten opiskella italiaa tai latinaa oppiakseen portugalia tai espanjaa helpommin (tai milla tahansa kieliyhdistelmalla noista neljasta). Tai vaikkapa eestin oppiminen varmaan helpottaa suomen opiskelua. (Tosin noista esimerkeista kylla auttoi ja auttaa se etta on italia hallussa jos opiskelee espanjaa ja/tai portugalia.)

Aivojen toiminnan kannalta on uskomatonta tuhlausta etta melkein missapain maailmaa tahansa odotetaan lahes 10-vuotiaaksi ennen kuin aletaan opettaa mitaan muuta kielta (ellei sita opi kotona). Paljon tehokkaammin kielet oppii sita ennen, joten pistakaa lapset muunkieliseen paivakotiin jos mahdollista. Jos kotona ja asuinmaassa puhuu kielta A, voi koulussa tms oppia kielta B, olipa B:n natiiveja puhujia kotona tai ei.

En todellakaan tarkoittanut, että kaikkia kieliä tulisi jokapaikassa olla tarjolla, mutta jos nyt venäjä, ruotsi, espanja, ranska ja saksa olisivat englannin lisäksi tarjolla päästäisiin jo pitkälle. Isommissa kaupungeissa tuohon voisi lisätä mandariinin, kantonin, japanin, portugalin, italian ja hindin johonkin yksittäiseen kouluun johon kyseisen kielten opiskelijat menisivät.

[Yazaku]

Itse olen pakkorutsia vastaan, koska esimerkiksi itselläni on kamala kielipää, joten jo englannin oppiminen oli työn ja tuskan takana, joten ei tämmöisille ihmisille kannata alkaa opettamaan enempää kieliä, kun sitä ei vaan tahdo oppia.

Kaikki eivät ole kielissä lahjakkaita.