Pallontallaajat.net

Omatoimimatkailu => Yleinen => Aiheen aloitti: Checkin85 - 05.04.2012, 18:23:19

Otsikko: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Checkin85 - 05.04.2012, 18:23:19
Moi

Me suomalaisethan olemme melko kielitaitoista kansaa. Useimmat oppii englantia ja muita kieliä. Mutta voiko vieraita kieliä oppia jopa liikaa?  Esimerkiksi oman äidinkielemme oppikirjoissa saatetaan kertoa vinkkejä expatriaateille, että omaa äidinkieltä kannattaa pitää yllä. Se nimittäin sisältää myös omaa identiteettiämme.

Herättäisinkin nyt keskustelua, että voiko mielestänne muka tämän pienestä pitäen oppimamme äidinkielen unohtaa maailmalla?
Entä oletteko tavanneet koskaan suomalaisia, jotka puhuvat nykyään huonosti suomea tai eivät osaa enää suomea? Toki myös muun äidinkielen omaavian ihmsiä voidaan ottaa tähän keskusteluun mukaan.

- Pekka
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Heebo - 05.04.2012, 19:15:45
Monet taidot unohtuu, jossei tarvitse moniin vuosiin käyttää. Uskosin, että jos on oppinut suomen äidinkielenä, niin ei se kokonaan unohdu koskaan. Tämä kommentti ihan vaan yhden kokemuksen perusteella: Tapasin pari vuotta siten Malesiassa yhden australialaisen joka 7 vuotiaana lähti Suomesta isänsä kanssa Australiaan ja elänyt siellä sen jälkeen. Tavatessani hän oli n. 40v. Puhui suomea hyvin, tosin jotkin sanat olivat unohtuneet, mutta ei ollu mitään vaikeuksia ymmärtää toisiamme. Ja sattumoisin olimme vielä samasta kaupungista kotoisin..
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: jennikatariina - 05.04.2012, 20:11:51
Tää menee vähän off topic, mutta tapasin Tansaniassa vuoden asuneen suomalaistytön, joka ei mukamaste pystynyt pitämään yhteyttä perheeseensä, koska oli unohtanut suomenkielen. :D Meidän kanssa juttu kuitenkin luisti myös suomeksi. Taisi olla kyseessä mentaalitapaus. :D
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: fuego - 05.04.2012, 20:26:10
Kylla kielet unohtuu kun ei kayta.
Taalla yksi tuttu kirjoitti joskus pari kirjaa suomeksi - viimeksi hanen kustantajansa sanoi etta tarvitsee editoria kun kieli alkaa olla niin huonoa.
Toinen valitti vahan aikaa sitten etta uusiessaan passia oli hankalaa kun ei muistanut oikein mitaan tarvittavia sanoja...
Mulla menee jotenkuten - kirjoja nyt pystyy lukemaan mutta silti on aina ihme maara sanoja joita en tunne, eli joko uudempia sanoja tai sitten niita joista en ole koskaan oikeastaan tiennyt tarkkaa merkitysta. Nyt kun tarvitsee puhuttua suomea keskimaarin kerran 3-4 viikossa skypessa siskon tai aidin kanssa, hyvin monet sanat ja ilmiot menee kiertamalla kun ei muista tai tieda jotain sanaa suomeksi.

Usein tapaan sellaisia joilla oli suomalainen aiti ja jotka eivat osaa sanaakaan kun vanhempaa ei kiinnostanut opettaa kielta - tai lasta ei kiinnostanut oppia sita. Ai joo, yhdella kaverilla on ranskalainen aiti joka opetti hanelle ranskaa, mutta kaveri kieltaytyi puhumasta ranskaa hanelle joskus 10-vuotiaana. Nyt aikuisena han ei muista kuin hikisesti ranskan alkeet ja kaduttaa.

Niin kauan kuin aiti asuu Suomessa (tai on hengissa) on jonkun sortin motiivi kayda siella ainakin parin vuoden valein. Sen jalkeen sita motiivia ei enaa tule kauheasti olemaan - on muitakin paikkoja ja muita identiteetteja jotka myos kaipaavat yllapitoa. Eli siita joku 10-20 v eteenpain, jos joku bongaa mut jossain niin luulen etta mun suomi on siina vaiheessa degeneroitunu sille tasolle etta osaan tilata oluen tai lasin viinia. :)
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Checkin85 - 05.04.2012, 22:34:36
Kylla kielet unohtuu kun ei kayta.
Taalla yksi tuttu kirjoitti joskus pari kirjaa suomeksi - viimeksi hanen kustantajansa sanoi etta tarvitsee editoria kun kieli alkaa olla niin huonoa.
Toinen valitti vahan aikaa sitten etta uusiessaan passia oli hankalaa kun ei muistanut oikein mitaan tarvittavia sanoja...
Mulla menee jotenkuten - kirjoja nyt pystyy lukemaan mutta silti on aina ihme maara sanoja joita en tunne, eli joko uudempia sanoja tai sitten niita joista en ole koskaan oikeastaan tiennyt tarkkaa merkitysta. Nyt kun tarvitsee puhuttua suomea keskimaarin kerran 3-4 viikossa skypessa siskon tai aidin kanssa, hyvin monet sanat ja ilmiot menee kiertamalla kun ei muista tai tieda jotain sanaa suomeksi.

Usein tapaan sellaisia joilla oli suomalainen aiti ja jotka eivat osaa sanaakaan kun vanhempaa ei kiinnostanut opettaa kielta - tai lasta ei kiinnostanut oppia sita. Ai joo, yhdella kaverilla on ranskalainen aiti joka opetti hanelle ranskaa, mutta kaveri kieltaytyi puhumasta ranskaa hanelle joskus 10-vuotiaana. Nyt aikuisena han ei muista kuin hikisesti ranskan alkeet ja kaduttaa.

Niin kauan kuin aiti asuu Suomessa (tai on hengissa) on jonkun sortin motiivi kayda siella ainakin parin vuoden valein. Sen jalkeen sita motiivia ei enaa tule kauheasti olemaan - on muitakin paikkoja ja muita identiteetteja jotka myos kaipaavat yllapitoa. Eli siita joku 10-20 v eteenpain, jos joku bongaa mut jossain niin luulen etta mun suomi on siina vaiheessa degeneroitunu sille tasolle etta osaan tilata oluen tai lasin viinia. :)

Erikoinen ilmiö, vaikka voisi kuvitella sen suomen kielen olevan niin juurtunut sinne, ettei se voi unohtua. Olisipa kyllä toisaalta melko koomista jos pitäisi alkaa etsimään suomen kielen kursseja, kun on niin unohtunut :)
Toisaalta kyllä se ympäristö melkoisesti vaikuttaa. Nimittäin jo Ruotsissa käydessä saattaa kieli muuttua niin, että vaistomaisesti suomessa puhuu aluksi toista kieltä vaikka kassalla.

- Pekka
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: ekijii - 05.04.2012, 23:05:17
Hehe..näinhän se menee, itekkin kun palasin parin viikon matkalta..niin kaupassa ihmettelin miks myyjä katselee kummissaan, olin sit vastaillu englanniks ihan pokkana. Jotenkin se enkkuvaihe jää aina päälle, kumminki päivittäin skypessä taaplaan englantia joka päivä enemmän kuin suomea täällä :)
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: tintin - 06.04.2012, 08:33:10
Pääosinhan kielitaidon "täydelliseen unohtaminen" liittyy haluun unohtaa kaikki se, minkä takia on lähtenyt Suomesta pois eli lähinnä epäonnistuneet sosiaaliset suhteet, joista helposti syytetään syntymämaata ja myös sen kieltä. Tähän liittyy myös haluttomuus opettaa lapsilleen äidinkieltään ("suomen taidolla ei tee yhtään mitään ja se on niin p...a maakin"), vaikka nykyisin vanhempia suositellaan puhumaan lapselle omaa äidinkieltään sen "hyödyllisyydestä" riippumatta (turha kuvitella, että käytännössä kenenkään varhaislapsuuden jälkeen opitun vieraan kielen taito on äidinkielen veroista).
Toki aikana ennen skypeä, nettiä ja halpoja lentomatkoja suomea ei pahemmin ulkomailla päässyt edes käyttämään, vaikka olisi halunnutkin, mutta nykyisin kyse on varsin tietoisesta valinnasta. Tietenkin kielioppi ja terminologiakin ruostuu eikä uudissanojakaan opi, ellei niitä joudu aktiivisesti käyttämään -nauroimme 30 vuotta ulkomailla asuneen kanssa sitä, että hän ei tiennyt, mikä esine on "kännykkä", kun sellaista sanaa ei 30 vuotta sitten suomen kielessä ollut ja hesarin nettisivuillakin puhuttiin vain matkapuhelimista...
Kyllä minullakin jää helposti väärä kieli "päälle" sellaisten reissujen jälkeen, joilla on pidempään puhunut vain jotain muuta kieltä, mutta tässähän ei ole kyse varsinaisesta kielitaidon unohtamisesta.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Lianna - 06.04.2012, 09:23:44
Olen tavannut suomalaissyntyisen naisen, joka oli mennyt nuorena tyttönä naimisiin ja muuttanut jenkkeihin. En tiedä, miten paljon hän oli pitänyt yhteyttä kotimaahansa, mutta nyt eläkeiässä ei suomen kieli luistanut kun hyvin kankeasti. Päädyimme puhumaan keskenämme englantia, tosin siihen vaikutti myös se, että seurassa oli japanilainen nuori nainen joka puhui hyvin englantia. Näköjään se äidinkielikin unohtuu!

Yksi kaveri kertoi, miten heidän perheensä oli asunut useita vuosia Ranskassa. Kuusivuotias pikkuveli oli silloin puhunut ranskaa täysin sujuvasti. Nyt teini-ikäisenä veli oli unohtanut kielen ihan kokonaan.  :o En tiedä sitten, miksi vanhemmat eivät olleet auttaneet ranskan kielen ylläpitämisessä, olisivatko muuttaneet jenkkeihin tai jotain? Luulisi, että lapsena opitusta kielestä jäisi edes jotain jäljelle?
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: fuego - 07.04.2012, 20:34:04
Pääosinhan kielitaidon "täydelliseen unohtaminen" liittyy haluun unohtaa kaikki se, minkä takia on lähtenyt Suomesta pois eli lähinnä epäonnistuneet sosiaaliset suhteet, joista helposti syytetään syntymämaata ja myös sen kieltä. Tähän liittyy myös haluttomuus opettaa lapsilleen äidinkieltään ("suomen taidolla ei tee yhtään mitään ja se on niin p...a maakin"), vaikka nykyisin vanhempia suositellaan puhumaan lapselle omaa äidinkieltään sen "hyödyllisyydestä" riippumatta (turha kuvitella, että käytännössä kenenkään varhaislapsuuden jälkeen opitun vieraan kielen taito on äidinkielen veroista).
Toki aikana ennen skypeä, nettiä ja halpoja lentomatkoja suomea ei pahemmin ulkomailla päässyt edes käyttämään, vaikka olisi halunnutkin, mutta nykyisin kyse on varsin tietoisesta valinnasta. Tietenkin kielioppi ja terminologiakin ruostuu eikä uudissanojakaan opi, ellei niitä joudu aktiivisesti käyttämään -nauroimme 30 vuotta ulkomailla asuneen kanssa sitä, että hän ei tiennyt, mikä esine on "kännykkä", kun sellaista sanaa ei 30 vuotta sitten suomen kielessä ollut ja hesarin nettisivuillakin puhuttiin vain matkapuhelimista...
Kyllä minullakin jää helposti väärä kieli "päälle" sellaisten reissujen jälkeen, joilla on pidempään puhunut vain jotain muuta kieltä, mutta tässähän ei ole kyse varsinaisesta kielitaidon unohtamisesta.

Ai jaa. Vai etta kaikilla on nuo syyt haluta unohtaa kieli ja maa?
"epaonnistuneita sosiaalisia suhteita" isompi merkitys voi olla myos mm. silla etta sen jalkeen kun on muuttanut pois, ja vanhemmat/sisarukset on kuolleet - tai eivat halua syysta tai toisesta pitaa yhteytta, ei valttamatta ole mitaan mika kiinnostaisi Suomessa tai sinne yhteyksien pitamiseen. Ilmasto, maan tavat (mietipa jos olisi Suomesta lahtenyt vaikka Kekkosen aikoihin? En oikein pysty kuvittelemaan mita haluja voisi olla pitaa yhteytta sellaiseen maahan. Tai viela aiemmin, jolloin Suomessa oli puutetta ruoasta ja muustakin), ruoka, kylmyys...
Varsinkin jos uusi maa/uudet maat sopivat paremmin lahtijan luonteelle.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: hanna71 - 07.04.2012, 23:41:09
Reissasin 2 v 9 kk Etelä- ja Väli-Amerikassa. En soitellut Suomeen, tapasin suomalaisia hyvin harvakseltaan (pisin paussi oli 1 v 3 kk etten puhunut tai kuullut Suomea), muutaman suomenkielisen kirjan luin ja sähköpostia kirjoittelin ja luin.  Jossain vaiheessa huomasin että tein hassuja kielioppivirheitä tai sanajärjestys oli outo kun sähköposteja kirjoittelin. Joitakin sanoja unohdin. Suomeen palatessani ensimmäiseen viikkoon kukaan ei sanonut puheestani mitään enkä tiennyt siinä mitään outoa olevan. Kunnes aloitin työt uudessa työpaikassa ja minulta kyseltiin että mistä maasta olen kotoisin ja mikä on äidinkieleni :o Ja myöhemmin kuulin että yksi työtoveri alkuun ajatteli että minulla on jotain ongelmaa puheentuottamisessa. Ja minä kun kuvittelin että pystyn piilottamaan kieliongelmani....

Paluusta on nyt reilu 1.5 vuotta ja vieläkin kirjoittaminen tuntuu joskus kömpelöltä. Asiaa ei auta se, että lähdin uudelleen pitkälle reissullesyyskuun lopussa. Suomessa pyörähdin kuutisen viikkoa helmi-maaliskuulla. Saas nähdä miten kieli sujuu sitten joskus kun taas Suomeen palaan.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Lianna - 08.04.2012, 08:24:49
saa poistaa, anteeksi!
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: fnla - 08.04.2012, 10:28:53
Kyllä ainakin kielioppiasiat ja vaikeammat fraasit unohtuu aika nopeasti. Itsellä ei kokemusta, mutta 4 vuotta Ausseissa asuneen kaverin suomen kielessä eron kyllä jo huomaa entiseen.

Yksi hauska juttu tuli vielä mieleen. Eräs toinen tuttuni on töissä Australiassa vanhainkodissa, jossa on paljon Suomesta lähtöisin olevia vanhuksia. Dementoituneet vanhukset eivät englantia enää niinkään muista, mutta suomi on jostain palannut mieleen!
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Tarmo - 09.04.2012, 10:53:07
Olen nyt 6 vuotta ollut pois Suomesta ja puhun käytännössä pelkästään englantia. Suomen kielen puhuminen rajoittuu pelkästään parin kukauden välein soittoon vanhemmille.

Ongelmia ensiintyy ainoastaan, kun puhuu suomea pitkän tauon jälkeen. Joitan pieniä sanoja tulee aluksi vahingossa englanniksi. Ei kuitenkaan mitään merkkejä siitä, että olisi unohtanut joidenkin sanojen merkityksen. En edes ymmärrä, miten se on mahdollista näin internetaikakaudella, jos ei elä jossain luolassa.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: tammineN - 09.04.2012, 11:58:05


Yksi hauska juttu tuli vielä mieleen. Eräs toinen tuttuni on töissä Australiassa vanhainkodissa, jossa on paljon Suomesta lähtöisin olevia vanhuksia. Dementoituneet vanhukset eivät englantia enää niinkään muista, mutta suomi on jostain palannut mieleen!

Minusta tuo ei ole hauskaa, vaan kammottavaa, näin ulkosuomalaisen näkökulmasta. Molemmat mummoni kärsivät viimeisinä vuosinaan vaikeista muistisairauksista (toisella dementia, toisella alzheimer), joka jo sinällään on riittävän tuskallista niin sairaalle itselleen kuin lähiympäristölle. Se, että siihen päälle vielä muuttuu täysin kielitaidottomaksi ja asuu siis ympäristössä, jonka kanssa ei kykene kommunikoimaan, on todella pelottava ajatus. Kukaanhan ei tietysti tiedä mihin tämä elämä vielä tässä kuljettaa, ehkä olen vanhoilla päivilläni taas Suomessa. Ainakin pitää varmistaa, että lapseni ja lapsenlapseni puhuvat suomea, että edes joku voi kanssani kommunikoida.

Tuosta kielitaidon menettämisestä: Olen nyt asunut 5 vuotta yhtäjaksoisesti pois Suomesta, usein on ollut jopa kuukausien taukoja etten puhu suomea. Luen ja kirjoitan silti suomea käytännössä päivittäin, joten en koe kieltä kadottaneeni. Kun pääsen pitkästä aikaa suomea puhumaan, se tuntuu alkuun jotenkin hassulta, sanat ikäänkuin kompastelevat toisiinsa. Luulen, että se johtuu myös siitä, että olen niin intoa piukassa. :D Parin ensimmäisen lauseen jälkeen ei ole mitään ongelmia puheen tuottamisessa. Tai ainakaan normaalia enempää... Toisaalta minulle on parikin ihmistä sanonut, että puhun suomea pienellä korostuksella, mutta se on hölynpölyä. :P
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: unkkatkumiankka - 13.04.2012, 20:47:53
usein on ollut jopa kuukausien taukoja etten puhu suomea. Luen ja kirjoitan silti suomea käytännössä päivittäin, joten en koe kieltä kadottaneeni. Kun pääsen pitkästä aikaa suomea puhumaan, se tuntuu alkuun jotenkin hassulta, sanat ikäänkuin kompastelevat toisiinsa.

Minulla on samanlaisia kokemuksia. Asuin 4 vuotta Italiassa, tein säännöllisesti käännöstöitä suomesta ja suomeen, ja välillä oli parinkin kuukauden taukoja, etten puhunut edes äitini kanssa puhelimessa suomea. Sanat menivät välillä hieman hassusti sekaisin ja piti toisinaan miettiä ja hakea jotakin hieman erikoisempaa sanaa, mutta muuten ei ollut mitään ongelmia. :)  Joku sanoi, että tietyissä sanoissa oli hieman vieras nuotti.

Nyt kun olen tullut takaisin Suomeen, kieli alkaa tuntua jo ihan luonnolliselta arkikieleltä, vaikka välillä saatan epähuomiossa höläyttää jotakin myös italiaksi (jota sitäkin tulee yhä puhuttua viikottain). Ainoa vaikeus oli paluussa ainoastaan se outo tunne, kun yhtäkkiä kieli vaihtuikin ympärillä, ja aivot olivat jo tottuneet toimimaan toisella kielellä.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: rapatuikku - 19.04.2012, 22:18:44
Mietin koko ketjua lukiessani, että ihmisen ajattelu on kuitenkin sanallista monissa määrin. Ajattelevatko suomen kielen ns. unohtaneet tai sitä kömpelösti käyttävät vähenevästi suomeksi tai vaihtuuko ajattelun kieli aivan radikaalisti, jos puhuttu kieli vaihtuu?

On mulla tästä omakohtasiakin kokemuksia, olen pitänyt elämäni aikana joskus niin tiiviisti yhteyttä intiaan ja lisäksi oleskellut maassa tiheään, että huomasin ajattelevani tiettyjä aihepiirejä englanniksi ja niin käy edelleen esimerkiksi jos ajattelen noita Intiassa asuvia ystäviä, Intian kaupunkeja jne.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Matt - 20.04.2012, 09:37:39
Lainaus
huomasin ajattelevani tiettyjä aihepiirejä englanniksi

Sama havainto eräältä pidemmältä aasian reissulta.Olin hotellihuoneessa ja laskin pikkuseteleitä niin huomasin että ajattelin numerot englanniksi.Hassu tunne :)
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: WasntMe - 20.04.2012, 20:19:38
Mietin koko ketjua lukiessani, että ihmisen ajattelu on kuitenkin sanallista monissa määrin. Ajattelevatko suomen kielen ns. unohtaneet tai sitä kömpelösti käyttävät vähenevästi suomeksi tai vaihtuuko ajattelun kieli aivan radikaalisti, jos puhuttu kieli vaihtuu?

Musta on ainakin hankalaa ajatella kahdella kielellä yhtä aikaa, joten toki jos on vieraan kielen vaikutuksessa pidemmän aikaa, niin oma ajattelukin alkaa kulkea enenevissä määrin tuolla vieraalla kielellä. En ole ikinä suomen kieltä kyllä unohtanut (no en ikinä ole ollut yli vuotta poissa täältä), mut toki on tullu semmosta, että käyttää outoja, vähän niin kun siitä toisesta kielestä suoraan käännettyjä sanoja ja lauserakenteet saattaa mennä välillä pieleen. Uusi kielihän on vähän kuin uusi tapa ajatella, ja sitten jos vähän liian hyvin onnistuu siinä integraatiossa...
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: ojala - 21.04.2012, 21:31:58
Itse huomasin jo reilun vuoden ulkomailla oleskelun jälkeen että kyllä se alkaa hiljalleen vaikuttamaan kieleenkin.  Palasin tuolloin Suomeen ja usean vuoden ajan välillä joku yksittäinen suomenkielinen sana ei vain enää tullut mieleen, englanniksi sen kyllä muisti (joka oli työkielenä).

Sama on tietysti toistepäin, mitä pidempi reissu niin sen sujuvammaksi esimerkiksi englannin käyttäminen muuttuu.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: ofinlandes - 22.04.2012, 01:37:04
Asuin hamassa nuoruudessani kuusi vuotta USA:ssa. Opiskelin yliopistossa ja kävin töissä enkä puhunut sinä aikana suomea kuin ihan satunnaisesti. Suomen puhuminen oli alussa hieman kankeaa sekä USA:ssa että Suomeen paluun jälkeen, mutta pian taito palautui entiselleen. Työurallani Suomessa puhuin päivittäin säännöllisesti kolmea kieltä, suomea, ruotsia ja englantia. Työmatkoillani käytin myös muutamia muita eurooppalaisia kieliä. Kun lopetin leipätyöni runsaat viisi vuotta sitten, muutin Azoreille. Nyt puhun päivittäin englantia, joka on ollut kotikieleni kohta 40 vuotta ja portugalia. Suomea käytän satunnaisesti, mutta kuitenkin suhteellisen usein ja kirjoitan sitä päivittäin, samoin portugalia ja englantia. Usean kielen päivittäinen käyttö on stimuloivaa. En seuraa aktiivisesti Suomen tapahtumia, en lue suomea enkä kuuntele radiota tai katso televisiota Suomesta. Ruotsia puhun muutaman kerran vuodessa. Pääasiallinen kieliympäristöni on nyt portugali, millä tule melko hyvin toimeen, mutta parantamista riittää koko loppuiäkseni, vaikka kielen opinnot aloitinkin jo runsaat 20 vuotta sitten.

Toisin kuin kuin Amerikassa asuessani, minulla on nyt vuosikymmmenien harjoittelun jälkeen valmius siirtyä vaivattomasti kielestä toiseen. Suomessa kaksikielisessä ympäristössä saattoi joskus käydä niin, että "väärä" kieli jäi päälle.

Suomessa tapasin vierailulla erään Ranskassa pitkään asuneen suomalaisen miehen, joka puhui suomea ranskalaisella korostuksella. En muista varmasti, oliko kenties kyseessä aikanaan Suomesta Ranskaan paennut upseeri. Vieras korostus sekä äänteiden että intonaation osalta äidinkielessä on mahdollista. Myös uudet sanat jäävät oppimatta. Itse en kanna siitä huolta, sillä pärjään kyllä osaamillani. Olen sitä paitsi konservatiivinen kielen käyttäjä missä kielessä hyvänsä.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Hypatia - 22.04.2012, 04:26:08
(turha kuvitella, että käytännössä kenenkään varhaislapsuuden jälkeen opitun vieraan kielen taito on äidinkielen veroista).
Leuhkivat yliopistoissa, että kielen opiskelun tavoitteena on jopa sivistyneen äidinkielen puhujan kielitason saavuttaminen...
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Hypatia - 22.04.2012, 04:29:36
Ai jaa. Vai etta kaikilla on nuo syyt haluta unohtaa kieli ja maa?
"epaonnistuneita sosiaalisia suhteita" isompi merkitys voi olla myos mm. silla etta sen jalkeen kun on muuttanut pois, ja vanhemmat/sisarukset on kuolleet - tai eivat halua syysta tai toisesta pitaa yhteytta, ei valttamatta ole mitaan mika kiinnostaisi Suomessa tai sinne yhteyksien pitamiseen. Ilmasto, maan tavat (mietipa jos olisi Suomesta lahtenyt vaikka Kekkosen aikoihin? En oikein pysty kuvittelemaan mita haluja voisi olla pitaa yhteytta sellaiseen maahan. Tai viela aiemmin, jolloin Suomessa oli puutetta ruoasta ja muustakin), ruoka, kylmyys...
Varsinkin jos uusi maa/uudet maat sopivat paremmin lahtijan luonteelle.
Kekkosen aikana lapuuteni viettäneenä kysyisin, miksi kukaan haluaisi elää maassa, jossa asuvien historian tuntemus on noin ohutta...
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Matkaajanainen - 26.04.2012, 11:01:44
Kyllä olen tavannut ihmisiä, jotka puhuvat huonosti suomea vaikka se on heidän ensikielensä. Kaikki heistä ovat sukulaisiani, osa muuttanut lapsina ulkomaille ja osa vasta aikuisena. Kaikki ovat asuneet yli 50 vuotta ulkomailla ja sen kyllä kuulee puheesta ja vielä enemmän kirjoituksesta. Eräs sukulainen oppi englannin vasta myöhemmällä iällä, asuttuaan monta vuotta ulkomailla, ja vanhuksena hänen kielensä oli melkoista finglishiä, ei siitä saanut selvää ellei osannut kumpaakin kieltä.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Jepulis - 29.04.2012, 02:20:32
Mun on normaalistikin ainakin väsyneenä vaikea muistaa sanoja, mutta vähän aikaa sitten matkalla Belizessä oli kaikkein naurettavinta, että kun säihkähdin läheltä lentävää lepakkoa, niin suusta tuli suomalaisen matkakumppanin seurassa ensimmäisenä tuli mieleen huudahtaa että bäti!

Eli jauhopäisimmillä voi hetkellisesti kielet mennä sekaisin, riittää ihan vain et on toisenkielisessä ympäristössä edes vähän, ikään kuin aivokapasiteetti ei riittäisi. Siinä ei mitään hienoa, vaan se kertoo vain jauhopäisyydestä... Ne, joiden pään sisältö on kirkkaampaa, pystyvät kyllä puhumaan jatkuvasti sujuvasti mitä vain kieltä mitä ovat opetelleet... 
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Orkesteri - 30.04.2012, 00:56:17
Mun ammattini ja harrastukseni vaativat täydellistä ja rikasta suomen kielen taitoa, ja sen menettäminen olisi kyllä erittäin paha isku. Toisaalta se, että äidinkieli on mulle erittäin tärkeä ja itsearvoinen juttu, varmaankin suojelisi kielitaitoa myös pitkillä matkoila.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Vaisjani - 01.05.2012, 16:01:27
Tapasin Indonesiassa suomenaustralialaisen joka oli 3 vuotiaana muuttanut suomesta Australiaan, ymmartaakseni vanhemmat eivat suomea opettaneet ja vahan oli hakusessa kaverin suomenkielentaio, mutta kylla siita selvan sai.
oli lahdossa kaymaan kaukausessa kotimaassaan ja iloinen etta sai vahan treenata kieltaan. Joillakin se tuntuu vaan pysyvan muistissa. kertoi etta ne sanat pikkuhiljaa palautuu mieleen ja nopeasti jos vahan paasee harjoittelemaan
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Hypatia - 16.05.2012, 02:27:24
Tuskinpa ne vanhemmat kuitenkaan lakkasivat kotona puhumasta Suomea.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Konstantine - 16.05.2012, 08:25:42
Muutimme Viroon asumaan kun olin neljän vanha. Hyvin hyvin nopeasti opin viron kielen. Kotona ei tullut paljoa istuttua kun oli kavereita niin paljon ja sitten kotona en mitään ihmeellisemmin puhunut. Jossain kohtaa noin viiden vuoden iässä äitini huomasi, että tyttö ei puhukaan enää suomea kuin pari sanaa  ;D
Siinä saiki sitten isä joka ilta lukea iltasatuja ja kotona kyseltiin kaikkea päivän tapahtumista jne jne. Opin suomen kyllä uudestaan ja se on ainoana äidinkielenäni koulussa.
Ikinä en kyllä ole osannut itseni ilmaista niin hyvin kuin viroksi, että semmonen sivuvaikutus tuolla reissulla oli, vaikka Suomeen muutimme kun oli 6-vuotias ja kaikki koulut olen täällä käynyt. (Vietin kyllä kaikki kesälomat Virossa seuraavat 10 vuotta :) )
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Ayla - 16.05.2012, 16:45:10
Jo useamman viikon reissun jälkeen (ilman suomenkielistä matkakumppania) ajan ajatella englanniksi. Suomeen palaamisen jälkeen joitain sanoja/sanontoja joutuu ihan miettimään, että miten tää nyt olikaan suomeksi... Varsinkin siis sellaisia, joita ei juurikaan kotona käytä, mutta reissussa lähes päivittäin. Ihan nyt esimerkiksi domestic-airport.
Otsikko: Vs: Kielitaidon unohtaminen?
Kirjoitti: Konstantine - 18.05.2012, 08:41:26
Tuo on kyllä niin totta ^^
Itse huomaan jo kun töissä puhun  ja luen oikeastaan pelkkää englantia, niin jos ei pariin päivään siten puhu kenekään kanssa suomea niin jotkut sanat ei tuu ulos kyllä suomeksi. Tekniikan sanasto on just ainakin sellaista, että enkku menee vaan ei suomi  ;D