Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - tom_of_lapland

Sivuja: [1]
1
Reissasin marraskuussa '14 Uyunista Chilen puolelle San Pedro de Atacamaan ja jatkoin sieltä sitten Valparaisoon. Uyunissa on useita firmoja, jotka järjestävät näitä retkiä Salar de Uyunille;  kahden ja puolen vuorokauden retki päättyy yleensä Chilen rajalle, josta on bussiyhteys San Pedroon. Isolla maasturilla (1+6 pax) tehtyyn reissuun sisältyi kaksi yöpymistä suolahotellissa + ruokailut, hinta ~ 150 €.

San Pedro on pieni, todella viehättävä kaupunki, jonne laskeutuminen rajalta viidestä kilometristä suoraa asfalttitietä on kokemus sinänsä. Voisin kuvitella, että sieltä on bussiyhteys myös Saltaan ja edelleen Curitibaan. Suosittelen lämpimästi...

2
Olettekos kuulleet... / Bussilla Etelä-Amerikassa
« : 17.01.2017, 20:09:36 »
Monelle Etelä-Amerikan reissua suunnittelevalle ei ehkä ole tiedossa, että bussilla matkustaminen on siellä (liki kaikkialla) sekä helppoa, turvallista että ennen kaikkea edullista.  Ja koska lennot Sao Pauloon ovat oman kokemukseni perusteella myöskin yleensä halvimmasta päästä, voi matkan aloittaa SP:n Tiete- bussiasemalta. Tältä mantereen suurimmalta - ja silti hyvin toimivalta -  bussiasemalta lähtee päivittäin, tai ainakin kerran viikossa, busseja 'liki kaikkialle'. Pari vuotta sitten reissasin sieltä samalla bussilla Limaan, ainakin silloin tämä 5700 km ja yli 5 vrk kestänyt matka maksoi rapiat kaksisataa (200) euroa. Tämä Perulaisen Ormeno-firman bussi lähtee kai edelleenkin keskiviikkoisin klo 15:30 Tieten laiturista no 30. Bussissa on ylileveät istuimet, jotka saa liki vaakasuoraan - kolmantena yönä nukuinkin jo liki täyden yön...Alkumatka SP:sta on melko tasaista/yksitoikkoista, mutta Rio Maldonadon jälkeen alkaa ylämäki, ja maisemia riittää Andeja ylitettäessä - Cuzcossa tosin oltiin keskellä yötä...

Vuosi sitten reissasin busseilla samaiselta Tieten asemalta Bolivian (Potosi, Salar de Uyuni) kautta Valparaisoon ja sieltä mantereen poikki Buenos Airesin ja Asuncionin kautta takaisin Santosiin biitsille. Aikaa kului sopivan pituisine 'stop overeineen' nelisen viikoa; budjettia en ole edes laskenut, niin halpaa tällainen reissaaminen kuitenkin on. Keittiö-espanjasta on kyllä apua, mutta tällainen bussilla reissaaminen onnistuu kyllä muutenkin...

3
Etelä-Amerikka / Vs: halvalla etelä-amerikkaan
« : 28.12.2014, 21:05:32 »
Lensin marraskuussa 2014 Sao Pauloon,  ja selvästi halvin meno-paluu oli TAM:illa (870 € Rovaniemeltä, siis ~700 € Helsingistä). Meno Lontoon kautta, paluu Pariisin kautta. Sao Paulon Tiete-terminaalista  (http://www.rodoviariaonline.com.br/rodoviarias/rodoviaria-tiete/) pääsee taas käytännössä kaikkialle (Montevideo/Buenos Aires/Santiago/La Paz/Lima). Neljän vuorokauden bussimatka Limaan maksoi ~200 €, lähtö Sao Paulosta  joka keskiviikko klo 15:30 (http://www.grupo-ormeno.com.pe/ormeno.php).

4
En halua olla moralisti - olen itsekin ollut tilanteissa, jossa pimeä valuutanvaihto on ollut sekä taloudellinen että myös ainut vaihtoehto. Ja mikäli pimeän ja virallisen kurssin ero on niinkin suuri kuin Venezuelassa, pieni riski kannattaa ottaakin - onhan kai sama, kärsiikö 'kurssitappion' mahdollisesti jobbarin sormitempuilla vai varmasti valtion cambioissa. Mutta riskiä voi kyllä huomattavasti pienentää käyttämällä Jetin tapaan luotettavaa välimiestä - ja laskemalla aina rahat viimeksi itse...

Halusinkin varoittaa nimenomaan jobbareista; nämä katuvaihtajat ovat tarkkasilmäisiä ammattimiehiä, jotka liikkuvat yleensä vain turistien kansoittamilla alueilla - muuallahan bisnes ei juuri kannatakaan. Jos siis kadulla tai pankkiautomaatilla kaveri lyöttäytyy seuraan ja esittää kilpailukykyisen vaihtokurssinsa, hälytyskellon täytyisi jossain jo kilkattaa.

On myös hyvä pitää mielessä, että vaikka virkavalta suhtautuu asiaan eri maissa eri tavalla, pimeä valuutanvaihto on kuitenkin aina laitonta.  Myös tätä  seikkaa jobbarit saattavat käyttäää hyväksi - juonessa mukana oleva poliisi kun saattaa ilmestyä 'kuin sattumalta' sopimattomalla hetkellä kulman takaa.

5
Etelä-Amerikka / Rahanvaihto Venezuelassa
« : 13.07.2007, 08:27:27 »
Tämän hetken vaihtokurssista en tiedä, mutta pääsääntöisesti kadulla vaihdettaessa voi odottaa huijausta, joten kurssista saattaa muodostua melko huono...

Vuosi takaperin kokeilin Margaritalla viittä (5) jobbaria, ja poikkeuksetta jokainen yritti vetää välistä. Mitä parempaa kurssia kaveri tarjoaa, sitä varmemmin hän on huijaamassa. Tämä  koskee yleisemminkin kadulla vaihtamista, oli maa mikä hyvänsä.  Siis, jos et tiedä kikkaa*, VAIHDA BOLIVARISI CASA DE GAMBIOISSA, joista ensimmäiset löytyvät jo lentokentältä.

* 1) jobbari antaa sinulle sovitun määrän bolivareja/metikaisia/Zimbabwen taaloja
   2) lasket rahakasan, ja huomaat siitä puuttuvan jokunen seteli
   3) kaveri pytää rahat takaisin, laskee uudelleen, ja toteaa saman asian
   4) hän antaa sinulle rahanipun takaisin, ja lisää siihen - anteeksi pyydellen - puuttuvat setelit
   5) kaveri häipyy nopeasti paikalta, mukanaan rahanipusta salaa vetäisemänsä suurimmat setelit
   6) lasket hotellilla bolivarisi ja kiroat tyhmyyttäsi/ihailet kaverin sorminäppäryyttä

6
Afrikka / Mosambiko
« : 12.07.2007, 21:26:30 »
Näin myöskin tämän kyseisen LP:n ohjelman Mosambikista, eikä sen antama kuva maasta todella kovin mairitteleva ollutkaan - polskuttelua Polana-hotellin uima-altaassa, miinanraivausta ym. mielenkintoista ja informatiivista...

Mosambikissa löytyy kyllä vuoristojakin, jotka kylläkin Zimbabwen rajalla olevia, lähes luoksepääsemättömiä Chimanimani-vuoria lukuunottamatta ovat melko matalia. Samoin maassa on joitakin luonnonpuistoja, joissa eläimistö on kylläkin vielä hyvin vähäistä, ja fasiliteetit esim. Krugeriin tai Etoshaan verrattuna hyvin alkeellisia.

Zambesi-jokea ei tällä hetkellä hyödynnetä turismimielessä millään tavalla - joella ei tietääkseni ole vielä minkäänlaista turisteille järjestettyä toimintaa.

Cahora Bassan suuri tekojärvi Teten provinssissa on etelä-afrikkalaisten kalastajien suosiossa, mutta sielläkin on vasta pari lodgea, eikä lisää liene juuri tulossakaan, sen verran kaukana järvi on kaikesta.

Metsästyssafareja järjestäviä yrityksiä maassa on ilmeisesti useapiakin, tässä maassa kun saa luvallisesti ampua kaikkea liikkuvaa norsuista alaspäin. Ainakin näihin safarileireihin törmäsi maastossa tämän tästä. Metsästyksestä voi tietysti olla monta mieltä - toisaalta ne myös työllistävät, eikä paikallisten käyttämät rauta- ja teräslanka-ansat liene sen 'humaanimpia' tapoja eläinten pyydystämiseen.

Suuren ja köyhän maan suuret logistiset ongelmat aiheuttavat sen, että vain Intian valtamerta on toistaiseksi voitu hyödyntää turismimielessä - ainut maan läpi kulkeva, nykyisin jo Maputosta Zambesi-joelle saakka päällystetty tie seurailee pitkälti rannikkoa. Koska paikallisilta puuttuu sekä pääoma että osaaminen - päin vastoin kuin etelä-afrikkalaisilla, joilla molempia on ylen määrin -  rannikolle on syntynyt muutamassa vuodessa lodgerypäksiä. Näissä taso on poikkeuksetta etelä-afrikkalainen eli todella hyvä, palvelu pelaa, ja hinta/laatu-suhde oli kyllä ainakin vielä viime maaliskuussa kohdallaan. Sukelluskeskuksia on useampia pitkin rannikkoa, ja ainakin Barrassa pääsee snorklaamaan valashaiden kaa...

7
Etelä-Amerikka / Majoitus Caracasissa
« : 01.07.2007, 01:17:33 »
Olin vuosi sitten muutaman yön La Floresta-hotellissa, joka on pari sataa metriä Altamiran metroasemalta. Hotellissa on ilmastointi ja lämmin vesi. Visa kelpaa, hinta muistaakseni jotain 40 €/yö. Ei mitään luksusta, mutta paikka on muuten OK, ja alue on (kuuleman mukaan) turvallinen.

[email protected]

Aeroexpresos Ejecutivos-bussiyhtiö ajaa Maracaibon suuntaan, sen terminaali on Bello Campon metroasemalla.

Bussi lentokentältä keskustaan lähtee kotimaan terminaalin edestä - kävelyä noin 250 m. Cato Negro on eka metroterminaali bussin tullessa kaupunkiin - metro on muutenkin kätevä tapa liikkua Caracasissa(kin).

8
Afrikka / Mosambik
« : 16.06.2007, 12:45:24 »
Mosambikissa niin paikallis- kuin kaukoliikenne toimii pääasiassa chapoilla (ei tosiaankaan matutoilla, vaikka tällä kimppataksilla on montakin nimeä (http://en.wikipedia.org/wiki/Share_taxi).

Pitkän linjan busseja menee vieläkin (ehkä kerran päivässä) ainakin Teteen saakka, mutta matka sinne kestää kaksi päivää, koska yöllä ajaminen on ollut pitkään kiellettyä onnettomuuksien takia.

Jburgista pääsee päivittäin Mainlinerin bussilla Maputoon ja takaisin (http://www.intercape.co.za/), mutta maan sisällä lentäminen LAM'illa (http://www.lam.co.mz/) tai STA'lla (http://www.sta.co.mz/)on silti aika edullista. Jos nimittäin Pembaan tähtee chapalla, saa kyllä varautua useamman päivän matkustamiseen.

Maputo taas on rantakaupunki, joten kyllä sieltä rantakin löytyy - veden laadusta ei kylläkään ole takeita. Puhtaita rantoja on sitten pitkin rannikkoa sekä näillä Mpalan mainitsemilla saarilla.

Suurin osa lomailijoista on tosiaan etelä-afrikkalaisia - en kylläkään ole huomannut näitten olevan mitenkään poikkeuksllisen meluista porukkaa... Lisää turisteja tähänkin maahan kyllä kaivattaisiin, koska se antaa työtä ja tuloja myös paikallisille.

Itse en kylläkään päässyt juuri rantoja testaamaan, työmaani kun oli lähinnä puskassa Teten ja Manican provinsseissa. Cahora Bassassa on kyllä sen verran makeaa vettä että bilhartsian saa nahkaansa, oli siten sankari tai ei. Tästä on Lapin keskussairaalan antama paperi, valitettavasti...

9
Kanada ja Yhdysvallat / Autoillen 2vk Kaliforniassa
« : 10.05.2007, 18:50:15 »
Yosemitesta kannattaa ehdottomasti ajaa Las Vegasiin Sierra Madren yli Tioga Pass'in kautta, maisemat ylhäällä puurajalla ovat todella hienoja. Reitin varrella on mm. erikoinen Mono Lake sekä tietysti Death Valley, joten näkemistä riittää.

Tämä Tioga Pass Scenic Drive on (lumen takia) avoinna vain kesäisin, joten tarkista tien aukiolo vaikkapa täältä:

http://www.nationalgeographic.com/destinations/Yosemite_National_Park/Tioga_Pass_Scenic_Drive.html

10
Kanada ja Yhdysvallat / Autoreissu USA:n länsirannikolle
« : 10.05.2007, 18:17:52 »
Kolmessa viikossa ehtii nähdä yhtä sun toista eli vaikka mitä - itse ajomatkahan ei ole kuin 'vain' pari tuhatta mailia. Reitti kannattaa kuitenkin suunnitella hyvin, ja nämä kohteethan muodostavat erinomaisen kiertomatkan, joko myötä tai vastapäivään.

Mikäli reissun tekee vastapäivään ja lähtee Friskosta alas, on otettava ehdottomasti rantatie (eli Highway 1, ei I-101). LAn ja SDn jälkeen voi sitten ajella joko I-8/I-17a tai ylempää I-40ä Gran Clle ja sieltä sitten Hooverin padon kautta LVn. Täältä sitten ehdottomasti Death Valleyn läpi ylöspäin - Sierra Madren yli pääsee Tioga Passin kautta Yosemiteen ja sieltä sitten takaisin Friskoon.

Itselläni on liput syyskuun lähtöön, ja kahdessa viikossa on tarkoitus tehdä lenkki SF-LA-LV-SLC-Vancouver-SF. No meitä on kyllä neljä kuskiakin...

11
Afrikka / Mosambik
« : 02.12.2006, 00:41:09 »
Olin pari kolme vuotta työhommissa Mozulandiassa ('03-05), ja tulin kyllä sieltä hengissä takaisin, no tosin bilharziamato tuli matkassa...

Mosambik on ihan tosissaan OK, ihmiset ystävällisiä, hiekkarantaa riittää ja eläminen halpaa, siis turistille.

Ongelma Mosambikissa (niinkuin kai yleensäkin Afrikassa) on kulkuyhteydet - busseja menee vain satunnaisesti, lähes kaikki lähi/kaukoliikenne toimii kimppatakseilla eli matutoilla - en suosittele !

Lähin ranta on tietty Maputossa, mutta paikka EI OLE turvallinen, eikä Maputo yleensäkään - iltaisin ei kannata lähteä kaupungille jalkaisin hoohoilemaan. Tämä ei ole liioittelua, kokemusta on tullut aivan tarpeeksi tästä asiasta. Maaseutu on asia erikseen, siellä on kyllä eläminen turvallista.

Maputo on täynnä hyviä ruokapaikkoja, ja menopaikkoja löytyy baixasta eli alakaupungilta - sinnekään ei kyllä kannata törmätä ihan sokkona. No kaverisi on varmaan  kevääseen mennessä jo paikat tsekannut...

Punta de Ouro on kyllä hieno paikka, mutta sinne pääsy Maputosta onkin toinen juttu, maasturillakin on tekemistä dyynihiekkaisilla tieurilla - varsinaiset tiet kun loppuvat Etelä-Arikan rajalle.

Maputosta pohjoiseen on sen sijaan hienoja rantoja, jonne pääsee uutta rantatietä - oletan, että sinulla on auto käytössäsi. Praia de Bilene on lähin, matkaa tulee Maputosta kai joku 150 km. Siellä on tietty ykkösluokan lodgejakin, mutta kaupungin leirintäalueelta saa mökin muutamalla eurolla, ja vartioitu alue on korallihiekkaisella palmurannalla - suosittelen.

Rannikkoa ylös Inhambaneen ja Tofo biitsille on puolen päivän ajo asfalttitietä, Vilankulokseen onkin sitten Maputosta jo päivän tiukka ajaminen, joten parin viikon lomasta matka syö jo pari päivää.

12
Etelä-Amerikka / Nähtävää Perussa
« : 02.05.2006, 22:19:52 »
No joo, onhan siellä yhtä sun toista nähtävää - ja jos liikut pohjoisessa, niin rantatien varrella on ainakin

CAN-CAN - metka chimujen savitiilinen metropoli lähellä Trujilloa. Kannattaa käydä katsastamassa ennenkuin kylä valuu  savivellinä mereen...

http://www.arqueologia.com.ar/peru/chanchan.htm

CAJAMARCA, missä Pizarro esitteli Atahualpan porukoille Toledon terästuotteita hyvällä menestyksellä. Likimain Cuzcon veroinen kaupunki Andeilla - löytyy myös kuumia lähteitä. Pääsee muistaakseni neljässä tunnissa bussilla Pacasmayosta (rannikolta) melko hurjaa vuoristotietä ylös 2.7 km:n.

Chiclayossa oleva BRUNING-MUSEO, jossa kultainen El Señor de Sipán nykyisin majailee - worth of visit. Kuin myös LIMAN KULTAMUSEO !

13
Terveys ja turvallisuus / Uhkaavin tilanne matkalla
« : 30.04.2006, 12:49:26 »
Jostain käsittämättömästä syystä tämä foorumi on jäänyt minulta huomaamatta - aikanaan olisin kyllä kaivannut kovastikin tällaista keskustelupalstaa, ja moni asia olisi varmaan selvinnyt täältä paljon helpommin kuin metsästämällä tietoa verkon viidakosta tai opettelemalla asiat kantapään kautta. No hyvä näinkin - on todella hienoa huomata, että meitä bernsteiniläisiä riittää nykyisin jo lähestulkoon joka junaan. Sillä tottahan Etelä-Amerikasta löytyy muutakin kuin Fortaleza ja Afrikkaa riittää vielä Luxorin takanakin (silti kaikki kunnioitus Härmästä näinkin kauas lähteneille – siinähän on jo hyvä alku matkustamiselle).

Itse olen aloittanut reissaamisen vasta aikuisella iällä, ja moni mielenkiintoinen paikka taitaa jäädäkin näkemättä, varsinkin kun haluaa palata uudelleen mukaviin mestoihin. Aloitin matkustelun helpoimmasta päästä eli kiertelin 80-luvulla autolla useaan otteeseen jenkkilän länsirannikkoa ja Kalliovuoria, ja  tietyllä tavalla nämä sikäläiset nähtävyydet ovatkin kyllä aivan omaa luokkaansa. Mutta ’kulttuuri’ on siellä pitkälle samaa kuin meillä, joten matkojen anti jäi enimmäkseen ’vain’ maisemien ihailuun.

Samaa ei voi kylläkään tarvitse sanoa Etelä-Amerikasta, joka on paikoin tullut hyvinkin tutuksi - tosin Chile on jäänyt vielä kokonaan käymättä. Reissut olen pyrkinyt tekemään mahdollisuuksien mukaan bussilla, mikä onkin yleensä äärimmäisen helppoa ja edelleen halpaa kaikkialla – ainakin vielä maaliskuussa bensa maksoi Venezuelassa neljä (4) senttiä litra. Pääkaupunkien väliset matkatkin taittuvat ylensä (luksus)busseilla – Sao Paulosta pääsee suoralla yhteydellä vaikka Quitoon. Andeilla tosin muutaman tunnin matkakin saattaa tuntua iäisyydeltä, bussirämän kaahaillessa kanjonin seinään raapaistulla tieuralla. Toimivia rautateitä mantereella onkin enää muutamia, mutta junat ovat usein sitäkin mielenkiintoisempia – olen jo kolmesti tullut alas Andeja junan katolla... Brasiliakin on hieno ja turvallinen maa matkustaa, mutta koko maan kiertäminen edellyttää kyllä jo jonkin paikallisen lentoyhtiön air pass’ia, ellei sitten aikaa ole aivan rajattomasti  Ja jos selkä vain kestää riippumattoa, Manauksesta pääsee jokilaivalla neljässä päivässä (ja halvalla) Belemiin. Mutta vaikka paikalliset kulkevat Riossakin lompsa perstaskussa, meikäläisten ei  kannata kuitenkaan esitellä siellä perintökorujaan – varallisuuden pikainen tasaaminen on vain ajan kysymys. Siis jos olet ollut kyllin ’rohkea’ lähteäksesi  reissuun, sitä paljon peräänkuulutettua maalaisjärkeä kannattaa käyttää vielä matkallakin. Ehkä korsto ulkonäköni on auttanut, mene ja tiedä, mutta vain kerran olen joutunut tilanteeseen, josta selviytyminen vaati kellosta ja rahoista luopumista. Ja tämäkin tapahtui jo vuosia sitten San Lorenzossa Ecuadorissa, palatessani kello kolme yöllä - melko tukevassa jurrissa - paikallisesta diskosta. Joten yleensä sitä saa mitä pyytää...

Summa summarum - kokemukseni perusteella haluaisin sanoa, että vaikka tietty skarppaaminen onkin paikallaan Helsinki-Vantaalta eteenpäin - suuntautui matka sitten minne hyvänsä, missä jokapäiväinen toimeentulo ei ole itsestäänselvyys kuten meillä - liika asioiden murehtiminen tai jopa pelkääminen vie helposti osan matkan nautinnosta. Ota siis reppuun vain sellaista omaisuutta, mistä olet valmis luopumaan – näille kavereille kelpaa kyllä se vähän käytettykin nokialainen. Ja useimmiten tulet kuitenkin takaisin sitä samaa nokialaista kanniskellen.

14
Afrikka / Omatoimimatkailu Afrikassa
« : 27.04.2006, 23:57:11 »
Palasin hiljattain kolmen vuoden työkomennukselta Mosambikista, ja kokemusteni perusteella maa ei ole vielä aivan kypsä (reppu)turismille - valitettavasti.

Mosambik on nykyään poliittisesti täysin rauhallinen, ja Maputoa lukuunottamatta myös jo melko turvallinen. Varsinkin maaseudulla ihmiset ovat poikkeuksetta todella ystävällisiä, jopa ujoja, ja (useimmiten tyhjiä) palmurantoja maassa on ilmeisesti satoja kilometrejä.

MUTTA koko laajassa maassa ei ole käytännössä minkään sortin bussiyhteyksiä ! Tyypillinen matkustustapa on edelleen minibussi eli chaba, ja ainakin vasta-alkajalle tällainen pitkän linjan 'kimppataksi' taitaa olla vähän liian rankka kokemus. Lentäen pääsee kyllä rannikkoa ylöspäin, mutta lentokone ei liene monenkaan repputuristin suosikkikulkupeli.

Myös kielimuuri saattaa tulla vastaan jo raja-asemalla, ihmiset kun osaavat vain portugeesia, eikä aina sitäkään, paikallisia kieliä kun on kymmenittäin.

Kaikesta tästä johtuen esimerkiksi Tetessä, joka on keskisuuri kaupunki Zambesin rannalla, ei usean kuukauden aikana tullut vastaan yhtään turistia (eikä yleensäkään valkoihoisia).

Samat repputurismia koskevat liikkumisrajoitukset ovat  suurelta osin vastassa myös Namibiassa, jossa ainut toimiva bussiyhtiö on perinteisesti ollut Etelä-Afrikkalainen Mainliner. Sillä kylläkin pääsee sitten Windhoekista  J'burgiin, Kapkaupunkiin ja Maputoon, ja nykyisin näemmä myös Victorian putouksille.

http://www.intercape.co.za/

Etelä-Afrikan puolella olen liikkunut vain omalla autolla, joten sen julkisesta liikenteestä minulla ei ole juurikaan tietoa. Koska ainakin kaikki muu siellä näyttää toimivan aivan 'länsimaalaisesti', voisin kuvitella, että kaupunkien väliset bussiyhteydetkin toimivat kohtuullisesti - ainakin siellä on tämä samainen Mainliner.

Sivuja: [1]