Istanbul on kyllä totisesti käymisen arvoinen paikka. Itse tänne eksyin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2007 ja sen jälkeen vielä vuoden aikana kolme kertaa jonka jälkeen muutin tänne kesäkuun lopussa, muuton syynä oli mies (mikäpäs muukaan...

) Mun ei tarvitse siis kuvitella että voisin asua täällä, hieman on käsitykset muuttunu ensi kerrasta, mut päivääkään en vaihtais pois täällä olosta. Asuminen kauempana turistirysästä avaa myös paljon silmiä, ihmiset todella ystävälläsiä, vaikka meidän asuinalueella kukaan ei puhu enlantia..Illa/yöllä ei ole kovin turvallista liikkua, ikinä ei tiedä mitä tapahtuu, mut onneks ei oo tapahtunu mitään ikävää vielä (taidan koputtaa puuta tässä vaiheessa) ja laukussa kulkee pippurisumute..

Hauskinta on kun lähtee käymään kaupassa taikka bussipysäkille ihmiset kyylää ja kuullee olevansa venäläinen jolla ei varmasti ole passia..

Tämäkin siis turkinkielellä, mut onneks ymmärrän jo jotain..

En oo viitsiny alkaa korjailee, ku on parempi olla kiinnittämättä huomioita ja luomatta katsekontaktia, ettei tule vääriä ajatuksia miesten mieleen. Näin siis meidän asuinalueella, jossa naispuolisena et saa polttaa edes savuketta kadulla. Se on totta että Istnbulia ei koluta läpi parissa viikossa, ei edes kuukaudessa, mullakin vielä paljon, paljon nähtävää, mutta onneksi ei ole kiirettä...
By the way, jos joku on tänne päin eksymässä olis ihan hauskaa vaikka törmätä jossain, musta tosin ei saa enää ryyppykaveria, sillä kasvattelen mahaa...