Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - Skönäri

Sivuja: [1] 2 3 ... 24
1
Aasia / Vs: Nepal
« : 09.03.2016, 20:39:48 »
Maanjäristys tuskin enää vaivaa, mutta ongelmia on aiheuttanut uuden perustuslain sisäänajo. Marraskuussa aluella vaikuttava tuttava tiesi kertoa polttoaineen olevan lopussa lähes koko maassa ja ilmeisesti myös elintarvikkeiden tuonti Intiasta tökki pahasti. Tuossa tarkempaa infoa:
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1450073430162

2
Matkaseuraa / Vs: Tansaania tai Kaakkois-Aasia
« : 30.10.2015, 09:08:14 »
En ole osallistumassa mutta 3000 € on Tansaniaan aika kireä budjetti jos Kilille meinaa nousta, sukeltaa ja käydä safarillakin vielä.

Kilille päässee halvimmillaan karvan verran alle tonnilla. Kuitenkin mikäli huiputus on kiikarissa suosittelen minimissään kuutta päivää ja laadukasta matkanjärjestäjää eli mukavat teltat ja hyvä safka, jotka takaavat jaksamisen. Aikaa leireissä nimittäin tulee vietettyä. Ja Kilihän maksaa (tai maksoi 2013) 120 usd/nenä/vrk ja siihen kaikki tilpehöörit päälle.

Dyykit Tansaniassa bungas sen 100€ + /nenä/kaksi sukellusta.

Serengetin sisäänpääsymaksu on muistaakseni 50 USD/nenä/päivä. Tohon sit oppaat, autot, puistonvartijat, safkat, majoitukset jne.

Ja sit ne lennot sinne Tansaniaan.

3
Aasia / Vs: Mount Everest base camp!
« : 25.09.2015, 08:49:40 »
Kengät kannattaa tosiaan hommata ja sisäänajaa hyvissä ajoin etukäteen. Kathmandusta on muuten yllättävän vaikea löytää hyviä vaelluskenkiä tarpeeksi jäykillä pohjilla. Suurin osa vaeltajista käyttää oppaita ja sherpoja, kun harteilla keikkuu parin kilon päiväreppu ei kenkien tarvitse olla niin ihmeelliset. DYI trekkaajilla kantamukset vesineen ja safkoineen ylittävät helposti 20 kg. Mutta jälkimmäistä ryhmää edustavia turisteja on niin vähän etteivät trekkikaupat ole kokeneet tarpeelliseksi hommata järeämpiä vaelluskenkiä (poislukien jäätikkökiipeily kengät, joilla taas ei poluilla ole kiva kävellä).

Vuoristotautiin tulee suhtautua vakavasti, ja aikataulun kanssa ei kannata ahnehtia. Mitä chillimpi tahti alussa, sitä parempi akklimatisoituminen ja sitä enemmän nautit trekistä. Namcheen kannattaa uhrata alussa aikaa, ja sieltä voi tehdä mielenkiintoisia päiväretkiä lähiympäristöön. Ei ole välttämättä huono idea käydä yöpymässä Khunden (3800m) tai Khumyungin (3750m ja hienot näkymät Ama Dablamille) viihtyisässä kylässä ennen kolmen solan trekille lähtemistä.

Kolmen solan trekki on tosiaan mainio ja monipuolinen tapa tutustua Sagarmathan luonnonpuistoon. Sen voi myös toteuttaa molempiin suuntiin, joskin myötäpäivään kiertäen kannattaa Thamesta (3800m) tehdä yhden yön visiitti Thyangboon (4200m) (kohti Tashi Labtsaa) jossa nykyään GH (tarkasta aukiolo Thamesta ennen lähtöä). Myös Thame Gumba (luostari) tarjoaa majoitusta n 4000 metrissä. Matkalla Bhote Koshia ylöspäin voi poiketa halutessaan Dig Tsholle. Pysäyttävän näköinen järvi suoraan liki 7000 metrisen Teng Ragi Taun alapuolella. Hyvät mahdollisuudet villieläinten spottaamiseen. Marulungista (4200m) kun kyselee GH:sta osaavat omistajat neuvoa viisitonniselle sivuhuipulle josta kivat maisemat Kusum Kanggurulle, Nangpai Gosumille ja Cho Oyulle. Jos nousu viiteen tonniin on sujunut kivuttomasti on ennuste trekin onnistumiselle Lumdesta Renjo Lahan (5360m) ja Gokyolle hyvä.

Toiseen suuntaan kierrettäessä yöpyisin Namchesta lähdettäessä Khundessa tai Khumyungissa, Mongissa (4000m), viehättävässä "ylä"- Pangbochessa (4000m) (josta voi tehdä akklimatisoitumis-kävelyn Ama Dablamin BC:lle) Dingbochessa (4400m), josta voi lepopäivänä nousta viiteen tonniin Nangkar Tshangin rinteille ihailemaan Cholatsea, Ama Dablamia, Imja Tsetä ja mahtavaa Lhotsen eteläseinämää. Tuolta sitten Chukungiin (4700m), lepopäivänä nousu Chukkung Rille (5400m), ja jos kaikki tähän asti sujunut kivutta Kongma Lan (5500m) yli Lobucheen.

Aikaa trekkiin Lukla - Lukla kolmen solan kautta kannattaa varata 18-20 pvää. Meillä meni Lukla - kolmen solan trekki - Jiri (Bandhar) kävelyihin 24 päivää. Pidettiin Namchessa kolme lepopäivää ja huiputettiin 6 "näköalakasaa" ja seikkailtiin muutenkin vähän sivulaaksoissa. Akklimatisoituminen oli jotakuinkin hanskassa, mutta toisaalta 39 päivän lähestyminen Namcheen oli jo vaatinut veronsa eli trekkailimme Khumbun alueella enimmäkseen chillisti, semi lyhyitä päiviä.

Tässäpä taas jotain. Jos kaipaat täsmällisempiä vinkkejä tai ohjeita niin kysy ihmeessä. Kävelimme viime vuonna itseksemme Basathapurista Sikkimin ja Nepalin rajalle ja sieltä edelleen Jiriin Khumbun kautta. Aikaa kului 62 päivää ja tuossa ajassa sai kohtalaisen kuvan mitä Nepalin Himalajalla on tarjota trekkaajalle Khumbusta itään.

4
Aasia / Vs: Mount Everest base camp!
« : 22.09.2015, 09:41:16 »
2014 marraskuussa Khumbun alueella sai kulkea omatoimisesti, kunhan luvat oli plakkarissa (en tiedä vaikuttiko kevään maanjäristys käytäntöihin). Nehän järjestyy Kathmandusta matkatoimiston kautta pienellä komissiolla tai sit omatoimisesti immigration officesta Kathmandusta. http://www.visitnepal.com/trekking/area_permits.php
http://www.timsnepal.com/
Tarvitset siis TIMS-kortin (hankittava etukäteen) sekä Sagarmathan luonnonpuiston portilla maksettavan sisäänpääsymaksun (tai siis siitä saatavan lipukkeen). Portilla on ilmoitettava arvio kuinka kauan alueella olet (aikarajaa ei kai periaatteessa ole viisumin puitteissa) ja maksettava, olikohan 3000 Nrp.
Vuodet eivät ole tuolla veljiä, ja lumitilanne vaihtelee reippasti vuosittain. Esimerkiksi viime talvena lunta oli eniten lokakuisen trroopisen syklonin jäljiltä juuri silloin lokakuussa. Poluilta lumet olivat marraskuun loppuun mennessä jo sulaneet. Marras-, joulu- ja tammikuu ovat YLEENSÄ vähäsateisimpia. Eli jos lunta ei ole satanut joulukuun alkuun mennessä sitä tuskin sataa joulukuun aikana. Toki Bengalin lahdelta voi aina pyörähtää trooppisen matalapaineen mukana kostea henkäys Himalajan rinteille aiheuttaen kunnon tuiskun. Ottaisin lähtökohtaisesti kuitenkin pitkävartiset kengät, jo ihan nilkkojen suojaksi (nivelsiteet jne.)
Yöt ovat koleita. Gokyossa, Lobuchessa ja Gorak Shepissä lämpötila voi hyvinkin öisin tipahtaa -20 C asteeseen. Vaikka dining roomit ovat nykyään viihtyisiä ja kaminaa lämmitetään säästelemättä on huoneissa jäätävän kylmä. Patjat löytyivät joka GH:sta mutta laadukkaan kolmenvuodenajan  untuvapussin ja silklinerin roudaisin mukaan. Jos meinaa seikkailla syrjäisemmillä reiteillä thermaresti voi olla myös hyödyllinen väline olemassa. Sniiduilija pakkaa messiin keittimen, kaasun, teet ja kahvit sillä kuumat juomat (ja niitähän kuluu!) bungaa about samanverran kuin Pohjois-Esplanadin kahviloissa.
Lämpimät hanskat (kintaat), paksut villasukat, tupakengät (esim vaellussandaalit), kunnon pipo ja merinovillainen Buffi tai pari ovat hyviä olemassa.
Kuin myös parit lämpimät kerrastot, untuvarotsi, byysat jotka kestävät pölyä ja tuulta sekä tuultapitävä yläosa kävelyyn. Sateeseen ei periaatteessa kannata varautua, muuten kuin väljällä aikataululla (jos keli on huono voi jäädä GH:n loisimaan päiväksi tai pariksi, maisemiahan tuonne mennään katsomaan, joten miksi kävellä huonossa säässä?).
Sähköä on saatavilla, mutta lautaus maksaa eli varavirtaa kannattaa pakata mukaan kameroihin, kännyköihin, soittimiin jne. Otsalamppu on ehdoton olemassa, kuin myös kartta ja kompassi (alueella esiintyy talvisin sumuja ja laakeat laaksonpohjat sokkeloisilla eläinten poluilla voivat tehdä suunnistuksesta yllättävä haastavaa. Matkaopaslukemiseksi voin suositella Trail Blazerin Trekking in Everest region kirjaa. Tämä ei ole mainos, kirja nyt vaan sattuu olemaan kattavin opas alueesta.

En tiedä paljonko aiot uhrata trekkiin aikaa mutta EBC-llehän voi tallustella lukuisilla eri variaatioilla. Retken voi aloittaa Luklasta (flygari KTMsta), Jiristä (tai nykyään oikeastaan Bandharista jonne pääsee dösällä KTMsta n.10 h) tai Tumlingatarista Khumbusta kaakkoon (dösällä 2 päivää tai flygarilla KTMsta), josta alueelle kulkee seikkailullisempi reilun viikon reitti läpi sademetsien ja middlehillsien. Nämä siis kaikki toteutettavissa teahouse-trekkinä. Toki Khumbuun pääsee myös Rolwalingista 5700-metrisen kinkkisen Tashi Labtsan kautta (joka nykyään on fitteille ja akklimatisoituneille liki mahdollinen teetupatrekki) sekä Makalun juurelta Barun-laaksoa Sherpani Colin (6100+m), West Colin (6100+m) sekä Ambhu Labtsan (5800+m) kautta, HC-reitti, joka vaatii retkikunnan ja jota ei suositella talvella.

Namchesta EBC:lle riittää reiteissä edelleen valinnanvaraa. Ehkä suositeltavin on kolmen solan reitti yli Kongma Lan (5500m), Cho Lan (5340m) ja Renjo Lan (5360m), joka tarjoaa sivupoluilla höystettynä varsin kattavan kurkistuksen Khumbuun sekä käsittämättömän monipuolisen lumihuippuisten vuorten katselukokemuksen. Jos aika on tiukalla voi ylittää em vain kaksi tai yhden solan esim. Gokyon upeilta järviltä Cho Lan yli Khumbun laaksoon EBC:lle ja Kala Pattarille. Tai sitten unohtaa solat ja kävelee suoraan EBC:lle.

Tuossapa jotain. http://merikauhu.kuvat.fi/kuvat/Hippie+trail+1.6.-%3E/ tuol on jotai iphone räpsyjä, n. viimeiset 20 Khumbun alueelta..

5
Fillarilla Intiaan pääsee Iranin/Afganistanin ja Pakistanin kautta, Kiinasta Pakistanin läpi Karakoram Hwytä sekä paria eri kautta Tiibetin läpi Friendship Hwylle ja siitä Nepalin kautta Intiaan.

Ruokavalio voi muodostua ongelmaksi (Ei tosin välttämättä, kun ilmeisesti tulet toimeen lähes pyhällä hengellä). Monissa paikoissa kaikkiruokaisuudesta on etua, kun tarjolla oleva elintarvikkeiden määrä on hälyttävän rajallinen.

Vaellustouhuissa kuumissa olosuhteissa omia varusteita kantaen puolilitraa päivässä ei tule riittämään suurimmalle osalle ihmisistä. Ainakaan pitkässä juoksussa. Nestehukka voi myös kertyä elimistöön. Eli vaikka pärjäisit vuoden hyvin jollain tietyllä määrällä, voi se ajan kanssa käydä vaaralliseksi (täsmällisemmin en osaa selittää).

6
Mainittakoon vielä että vaikka reissu on haastava, monellakin tapaa, en silti pidä sen toteuttamista mahdottomana. Ihmiset tekevät ihmeellisiä asioita. Itse tuskin moiseen lähtisin.

Tuolta NG-tyypiltä, tai hänen blogistaan voi saada pientä ideaa millainen koneisto tuollaisen kävelyurakan takana on. Toki asioita voi toteuttaa monella tapaa, mutta terävöittämällä reissun näkökulmaa voisi löytyä sponsoreita tai muita matkaa tukevia tahoja. Toisaalta, JOS pärjää omillaan, ei tuolla paljon rahaa kulu.

Yksi vaihtoehto on toteuttaa osa reitistä kävellen ja hoitaa tylsät tai luonnoltaan mahdottomat siirtymät muilla konstein, esim polttomoottorikäyttöisillä kulkuneuvoilla.

Tuli mieleen kaksi hieman erilaista blogia, mielestäni melko pähkähulluja ideoiltaan, jotka täällä ovat aikoinaan pyörineet:

Taannoin suomalainen kolmikko päätti palauttaa Nissaninsa Japaniin ajamalla sen perille Venäjän, Keski-Aasian ja Mongolian läpi Vladivostokiin, sieltä lautalla Japaniin ja Nissanin tehtaalle. Onnistuivat!

Vähän aikaa sitten toinen parivaljakko osti Bangkokista tuktukin jolla suhailivat Suomeen ja ilmeisesti pääsivät perille.

Eli ei muuta ku keep on rockin' Lilja R.

7
Yhdyn edellisiin ryhmäkoon suhteen. Tuon laajuinen reissu on kaikkein helpoin toteuttaa yksin.

Tuossa vielä pitkänmatkan kävelijöille fiilistelyä,

http://www.outofedenwalk.com/

8
Johan on hieno ja kunnianhimoinen reittisuunnitelma! Vaikka vasta alkutekijöissään.

Mielestäni vastaavanlaisen reissun suunnittelu on syytä aloittaa hyvissä ajoin, erityisesti kun kirjoittajan vaellus- ja matkustus tietotaito, kuten hän itse rehellisesti toteaa, kaipaa kartuttamista.

Itse olen tehnyt pari pidempää Aasian reissua, about 7 kk kumpainenkin, ja aloittanut molemmissa tapauksissa melko yksityiskohtaisen suunittelun viimeistään 2 vuotta ennen reissuunlähtöä. Yksityiskohtaisella meinaan matkaoppaiden hommaamista, kiinnostavien reittikohteiden bongailua, kulkuyhteyksien, logistiikan ja byrokratian suunnittelua. Joten tuon laajuisen reissun pyörittely on syytä aloittaa todella ajoissa.

Pari mietittävää asiaa heti alkuunsa.

1 vuosi on noin pitkälle ja vaativalle kävelylle todella lyhyt aika, mikäli tarkoituksena on tosiaan kävellä kokomatka. Kaveri, joka suunnitteli kävelevänsä Tulimaasta Skotlantiin oli budjetoinut reissulleen aikaa 18 vuotta (Madventures, kansainvälisen seikkailijan opas). Kovakuntoiset fillaristitkin käyttävät lähtökohtaisesti sen 8-9 kk Eurooppa-Kiina pyöräretkillään. Sanoisin, että ensin pitää tehdä suunnitelma, laskea kilometrit, analysoida reitin haastavuus, suunnitella lepopäivät ja vasta sitten alkaa miettiä keikkaan tarvittavaa aikaa.

Byrokratia on reitillä jossain määrin haastavaa. Kävely on niin hidas kulkumuoto, että perinteisillä kuukauden turistiviisumeilla ei kaikkien maiden halki ehdi tallaamaan. Lisäksi Intian on aina hankala overland-kohde. Kiinan rajat ovat kiinni, Pakistanin turvallisuustilanne herättää aina keskustelua, etenkin (mielestäni) 2013 Nanga Parbatin keissin jälkeen https://en.wikipedia.org/wiki/2013_Nanga_Parbat_massacre. Kiina - Myanmar - Bangladesh - Intia -reitti kai voisi nykyisellään toimia, mutta kiertää aika paljon. Tiibet - Nepal - Intia variaatio olisi ehkä kaikkein mielnkiintoisin, mutta Tiibetin läpäisy on luvanvaraista ja SIKA kallista (ellei maailman meno muutu insallah!) ja nykyisellää Kiinalaiset voivat milloin vain mielivaltaisesti sulkea ylängön. Mikäli päätyy käyttämään Pakistan-korttia, pitää miettiä tullakko Iranin läpi etelästä, Afganistanin läpi luoteesta vai Karakoram Hwytä Kiinasta. Viisumeita piisaa kaikilla reiteillä. Keski-Aasian byrokratia on kuitenkin helpottanut suuresti viime aikoina, joten sieltä voisi saada mielenkiintoisen "takaportin" pienehköllä vaivalla.

Reitti Intiaan tullee kulkemaan valtavien aavikoiden, vuoristojen ja erämaa-alueiden halki, jotka varmasti ovat kohokohtia, mutta logistiikaltaan hankalia. Mistä vesi aavikon ylityksellä? Safkaa pystyy roudaamaan täyden vaellussetin lisäksi pariksikin viikoksi, mutta kuumissa olosuhteissa jo kahden päivän vesimäärä yhdelle hengelle hipoo kipukynnyksen rajoja. Vastakohtana tälle ongelmalle on urbaanit alueet. Sattuuko reitille tylsiä ja ruuhkaisia tieosuuksia, jotka nakertavat motivaatiota ja moraalia. Miten lähestyt esim. Delhiä jalan. Aasialaisten suurkaupunkien esikaupunki- ja teollisuusalueet saattavat alkaa jo 50-100km ennen varsinaista stadia ja näkisin nuo melko haasteellisina vaelluskohteina. Toki jälkimmäiset avaisivat varmasti täysin uudenlaisen ikkunan maahan..

Ei muuta kuin tiukkaa suunnittelua!

9
Kiitos blogista!

Tää oli viihdyttävä ja asiapitoinen  ja kuvamatsku myös vakuuttavaa. Lukijat olisivat varmaan huomanneet blogin erityisyyden ja erilaisuuden, vaikka sitä ei olisi niin usein piilomarkkinoitu;)

10
Matkapäiväkirjat / Vs: Ei suomalaisia, ei
« : 10.02.2015, 19:33:23 »


Huikein Intia-blogi ikinä! Ja upeeta kuvamatskua. Tänks.
ps. oltiin Ladakhissa ja Lehissä täsmälleen samaan aikaan, mutta eihän vaan satuttu törmäämään.
Kiitos!

Ladakhissa en tainnut tavata yhtä ainoaa suomalaista tai ainakaan en nyt muista tältä istumalta, että näin olisi päässyt käymään. Ylipäätään siniristilipun edustajia on vastaan tallustellut aika niukanlaisesti, varsinkin Gokarnan ulkopuolella. Taitavat suomalaisten Intia-reissaukset sijoittua aika pitkälle "etelän lämpöön".

Same same. Seitsemän viikkoa vierähti yhdellä hätäisellä katuyhteentörmäyksellä Härmäläisen kanssa.

11
Huikein Intia-blogi ikinä! Ja upeeta kuvamatskua. Tänks.
ps. oltiin Ladakhissa ja Lehissä täsmälleen samaan aikaan, mutta eihän vaan satuttu törmäämään.

12
Aasia / Vs: Keski-Aasia(Kazakstan,Kirgisia...)
« : 05.01.2015, 20:39:04 »
Astanan julkisen liikenteen hubi on kaikenkaikkiaan kätevä. Dösäri ja steissi on vierekkäin ja molempiin on omat lippuluukut, joista tiketit poistetaan. Bussejakin meni useita päivässä (2010) Lisäksi alueella on ainakin yksi halpa "Gostinitza" eli majatalo myöhäisiä tuloja ja varhaisia startteja varten. Ainoa miinus on että tuolta hubista on muutaman kilsan matka "uuteen keskustaan" jossa Astanan nähtävyydet ovat. Tuolloin matka taittui varsin kätevästi bussilla, mutta en yllättyisi vaikka jonkinlaiset raiteet olisivat jo olemassa.

13
Lähi-itä / Vs: Iran ja reppureissaaja
« : 29.05.2014, 17:03:19 »
Hakemuksessa kysytään muistaakseni mistä maahan ja mitä kautta poistuminen..

14
Lähi-itä / Vs: Iran ja reppureissaaja
« : 28.05.2014, 15:20:53 »
En oo stiletti. Pistin todisteet, kun ne kerta oli. Turkmenistanin tapauksessa saattavat, huom saattavat olla kiinnostuneita Turkmenian viisumista. Vai onko sen(kin) hankkiminen nykyään ihan peruskauraa.

15
Matkapäiväkirjat / Hippie trail
« : 28.05.2014, 10:34:03 »
Eli enimmäkseen maitse Intiaan ja Nepaliin vaikka klassinen reitti ei aivan toteudukkaan - sen verran skagataan Afgoihin ja Pakistaniin menoa että käytetään ilmasiltaa Teheranista Delhiin.

Startti tapahtuu sunnuntaina 1.6.14 ja matkan kulkua voi seurata:

http://merikauhu.kuvat.fi/blog/

Tuolta löytyy myös tarkemmat tiedot reitistä ja muista pläneistä.

16
Lähi-itä / Vs: Iran ja reppureissaaja
« : 28.05.2014, 10:28:25 »
Iranin viisumi tuli jälleen ilman kommervenkkejä. Oli valmiina lennot pois maasta, matkavakuutus ja kuitti maksuista. Kesti kolme viikkoa ja 2 päivää, niin rapsahti passi postiluukusta.

17
Tansania / Vs: Mafia Island
« : 07.04.2014, 21:27:26 »
Mitä haluat Mafialta?

Biitsikohteena tuo ei ole häävi, mutta huikeaa sukellusta + snorklausta valashaiden kanssa tuolta löytyy. Joskin kalliiseen hintaan.
Marine parkiin, johon myös chole island kuuluu on 20usd/päivä sisäänpääsymaksu. Marine park toimii myös beissinä dyykeille. Snorklailut valashaiden kanssa järjestyy taas Kilindonista, saaren pääkaupungista, jossa tarjolla huokeaa majoitusta ja safkaa. Pohjoiseen ei keritty, sieltä saattaisi löytyä rantsumeininkiä.

Saarelle pääsee lautalla mantereelta pikkukylästä kerran tai kaksi päivässä (kylän nimeä en muista, löytyy matkaoppaista Bradt&LP)  ja lentämällä sekä Kilwasta että Darista. Lautta oli 5€/hlö/suunta ja kesti 4h, lennot jonkinverran toista sataa. Mentiin mennen tullen lautalla.

18
Aasia / Vs: Keski-Aasia(Kazakstan,Kirgisia...)
« : 04.02.2014, 10:57:36 »
Hyvän kuuloinen reittisuunnitelma. Ainoa miinus on Tadzikistan, joka oikeastaan on tuolla plänillä aika turha kohde, ellette sitten tee iskua esim. Fan-vuorille Dushanbesta. Vuoret ovat kuitenkin se Tadzikistanin juttu ja reitillenne ei niitä liiemmin osu. Dushanbessa itsessään ei juurikaan nähtävää ollut.

19
Eurooppa / Vs: Slovakia
« : 04.02.2014, 09:51:07 »
Onko Tatranská Lomnica paras paikka tuolla suunnalla? Patikointtia hienoisssa maisemissa olisi ainakin tarkoitus harrastaa, mahdollisesti myös pyörän/mopon/auton vuokraamista. Kolmen yön pysähdystä olen tuolla miettinyt, onko riittävä?

Tatra on erittäin kaunis ja samalla kompakti vuoristo hyvillä fasiliteeteilla, joskin heinä-elokuussa kannattaa vuoristomajoja varailla etukäteen, tai ainakin ottaa makuualusta ja -pussi mukaan lattialla yöpymistä varten. Telttailu on alueella kielletty. Sain Zakopanen turisti-infosta lista kaikkien vuoristomajojen yhteystiedoista. Lähettänevät moisen listan myös sähköpostitse ([email protected]). Safkaa on tarjolla mutta pidempien päivien varalle joku vedenpuhdistusmetodi on suositeltava. Karttoja saa kaikista kylistä ja kaupungeista ja sitten vain suunnittelemaan itselleen sopivaa hyvin merkattua reittiä. Ei kannata sulkea pois mahdollisuutta piipahtaa Puolassa.
Viime kesäinen reittimme kulki Zakopanen Kucnicesta Rysyn kautta Strbske Pleso:on Slovakiassa (2,5 vrk), joka oli varsin kelvollinen paikka aloittaa/lopettaa vaellus. Tatranska Lomnica on myös varmasti vähintään yhtä hyvä ja esimerkiksi nämä kaksi kylää on mahdollista ottaa vaelluksen aloitus ja lopetus paikoiksi.
Ohessa vielä "pari" kuvaa vaellukselta.
http://merikauhu.kuvat.fi/kuvat/Poland++Slovakia+2013/Poland/Polish+High+Tatras/
http://merikauhu.kuvat.fi/kuvat/Poland++Slovakia+2013/Slovakia/Slovak+High+Tatras/

20
Aasia / Vs: Keski-Aasia(Kazakstan,Kirgisia...)
« : 29.01.2014, 02:27:35 »
Hämmennetään vielä vähän pakkaa. 2010 Penjikent oli auki ja vieläpä suhteellisen nopea ja sujuva. Penjikentin lähistöltä löytyvät myös fan vuoret. Kulikalonin malja vaan on ehkä maailman eniten kaunein paikka. Tie Penjikentistä Dushanbeen oli tuolloin Tadzhikistanin mittapuulla varsin kelvollisessa kunnossa ja matka-ajaksi käbilöä rajalta pääkaupunkiin ei tullut kuin nelisen tuntia. Tämä siksi että välillä ollut korkea sola oli oikaistu vuoren läpäisevällä 20+km tunnelilla, joka muuten oli jännittävä kokemus. Mutta jälleen kerran, mikä tilanne on nykyään, sitä en tiedä.

Almaty Astana väli on no problem. Stoge mukavampi, mut pitää varmaan buukkaa hyvissä ajoin. Dösiä menee monia päivittäin ja kestää joku 17-18h. Jos suomen julkishallinnon menoissa säästettäisiin yhtä tehokkaasti kuin tuon välin vessatauoissa  kestävyysvaje olisi muisto vain. Dösä pysähtyi tasan kerran, et kannattaa jättää bissettely takapenkillä vähemmälle ;)

Sivuja: [1] 2 3 ... 24