Päivitellään nyt vähän pientä listaani. Hieman on tuo jälkikasvu hidastanut reissutahtia kaukaisempiin maihin, mutta kyllä sitä varmasti taas kun kasvavat...

Läjäytämpä tähän nyt minunkin listani, jotta voin sitä sitten päivittää muutosten tapahtuessa.
1   Suomi (sis. Ahvenanmaan)
2   Ruotsi
3   Tanska
4   Norja
5   Viro
6   Portugali
7   Itävalta
8   Ranska
9   Iso-Britannia
10   Espanja
11   Italia
12   Kreikka
13   Kypros
14   USA
15   Kanada
16   Saksa

17 Belgia
18 Venäjä

Valitettavasti noissa paikoissa ei ole tullut pysähdyttyä, mutta jos olet halukas harkitsemaan hieman toista reittiä eli Valencian kautta niin siellä suosittelen ehdottomasti pysähtymään. Ja tuli itse käväistyä myös Madrid-Valencia välillä Cuencassa, jossa oli ihan näyttävä vanha kaupunki, mutta ei paljoa muuta, eli muutama tunti riitti siellä ainakin minulle.

En tiedä olenko vain tyhmä, mutta ainakin omilla hakutaidoillani kun hakukoneessa valitsen lajittelukriteeriksi "uusimmat ensin", niin tulokset eivän tosiaan ainakaan missään normaalissa aikajärjestyksessä ole. Vaikeuttaa hakua sellaisissa tilanteissa kun tuloksia on paljon.

Turun Sanomien jutussa: http://www.turunsanomat.fi/ajassa/?ts=1,3:1007:0:0,4:7:0:1:2007-10-15,104:7:492294,1:0:0:0:0:0:
todisteena taas muutama tyyppi, joka on onnistuneesti muuttanut takaisin Suomeen pitkän ulkomailla asumisen jälkeen.

Tympii.
Yksi sunnuntai ei riittänyt rapujuhlakrapulan parannukseen, jostain syystä kamera onnistui yllättäen simahtamaan viikkoa ennen reissua ja gradua pitäis alkaa tosissaan tekemään kahden viikon kuluttua, mutta aihe on vieläkin ihan hukassa.

Ollaan avomiehen kanssa listattu yhteisiä menoja ja niistä näyttää kertyvän noin 1000€ kuussa, josta puolet vuokraan. Itselläni sitten omiin menoihin hurahtaa ehkä parisen sataa euroa kuussa eli reilulla satasella viikossa kai elelen. Vaihtelua tietysti on, mutta tohon on sitäkin laskettu mukaan.

Opintotuista sen verran, että itse koen, että jos asuu opiskelija-asunnossa, ja nostaa täyttä opintotukea ja opintolainaa, niin on kyllä ihme jos sillä ei tule toimeen. Itse olen ainakin ongelmitta selvinnyt ilman lainaa opintorahalla, asumistuella ja kesätöiden tienesteillä. Ei ole pahemmin tarvinnut edes köyhäillä. PK-seudulla nyt myönnän, että tilanne voi olla hieman vaikeampi.

Muutama vuosi sitten kun vietin vuoden Espanjassa niin alettiin ensin selvitellä noita lupalappuja, mutta tulos oli suunnilleen albarginan tarinan luokkaa ja päätin itsekin luopua hommasta, ei minulle tai muillekaan vaihtareille "luvattomuudesta" ongelmia aiheutunut. Toisaalta en sitten tiedä niistä, jotka olivat töissä siellä ollessaan...

Toisaalta en tiedä mitään suomen "turisti" rysää jonne kaikki turistit eksyisivät..olisi kylläkin aika jännä kokemus mennä sellaiseen paikkaan palloilemaan ja ihmettelemään.

Melkein joka päivä kuljen Turun tuomiokirkon ohi ja melkein poikkeuksetta siinä on parkissa turistibussi, useinmiten venäläinen. Jokirannassa muutenkin niitä turisteja liikkuu jatkuvasti ja erityisesti käy kateeksi, kun poljen jokirantaa pitkin kohti satamaa ja vastaan tulee yleensä laivalta valuvaa porukkaa rinkat selässä. Monet selkeästi muita kuin suomalaisia.

Turussa ei enää pahemmin ihmetytä nuo ulkomaan elävät, mutta Vaasassa käydessä niitä vieläkin jaksaa ihmetellä. Leirintäalueella töissä olevan kaverin mukaan ainakin norjalaisia ja saksalaisia löytyy aina reilusti.

Espanjan asiakaspalvelu on oman kokemuksen mukaan vähän kaksi jakoista. Periaatteessa palvelua kyllä saa, mutta se on useimmiten tympeätä eikä kiitoksia yms paljon jaella. Eli homma kyllä toimii, mutta on aika kylmänkiskoista.

Eniten Espanjassa ärsyttää se kuinka pitkään ravintolassa saa odottaa laskua. Safkat tulee nopeasti pöytään, mutta kun haluaisi poistua ravintolasta ja maksaa, joutuu odottamaan pitkään. Onhan se suomalaiseen menoon verrattuna muutenkin hitaampaa, mutta kovin äkkiä sieltä ravintolasta ei pois pääse.

Samaa mieltä olen minäkin. Ihmetytti monessa paikassa, että eivätkö ne tosiaankaan halua myydä minulle mitään. Ja ainakin loppuaikoina Espanjassa tosiaan jo puhuin kieltä ihan sujuvasti, eli ei siitäkään pitäisi olla kiinni.

Ja ravintoloissa myös ihmeteltiin muiden ulkolaisten kanssa, että kuuluuko espanjalaiseen kulttuuriin jokin kumma merkki, jota meille ei oltu kerrottu ja jolla saisi tarjoilijan ymmärtämään että tosiaan haluamme jo maksaa ja lähteä. Vaikka ravintolaan olisi ollut jonoakin niin monta kertaa istuimme pienen ikuisuuden odottamassa laskua.

Mutta eroja tosiaan on merkittävästi siinä mikä missäkin on kohteliasta. Pohjois-Amerikan ylitsevuotava tekopyhä ystävyys, jossa ei lopulta ole mitään henkilökohtaista kiintymystä on tosiaan äärettömän rasittavaa, mutta arvostan heidän tapaansa esim. puhutella ihmisiä aina omalla etunimellä ("Mitäs sinulle, MARIA, oikein kuuluu", saa tuntemaan itsensä tärkeäksi) ja ei se pleasen hokeminenkaan mikään paha tapa ole.

Sitä missä lopulta on kohteliaimmat ihmiset on varmaan ihan mahdotonta määritellä jonkun muutaman yleisen tekijän pohjalta. Kulttuurit ja tavat ovat tosiaan niin erilaisia.

Tympii kun työkoneesta hajosi kovalevy (mitä atk-tukihlö sanoi nähneensä vain pari kertaa pitkän uransa aikana) ja samalla aika iso osa töihin liittyneistä tiedostoista, tai ainakin niiden päivitetyimmät versiot, joita en ollut lähettänyt sähköpostilla kenellekään

edit: taidankin antaa periksi töiden suhteen tältä päivältä ja mennä hakemaan kirjastosta uuden Potterin, jonka ne vihdoin saivat lainauskuntoon. Huomenna sitten tympii mahdollisesti vielä enemmän kun täytyykin olla töissä enemmän kuin pari tuntia..