Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.


Viestit - illusia

Sivuja: 1 ... 84 85 [86] 87 88
1701
Matkapäiväkirjat / Lake Maninjau
« : 19.05.2006, 08:32:21 »
Onnittelut Kikille! Suukkoja ja haleja mummun murulle Sofialle 1v!

Poskilihakset alkavat puutua, mekin kuljemme naamat virneessa ja huutelemme hellouta molemmille puolille tieta, ikkunoihin ja oviaukkoihin. Me emme siihen ole tottuneet, paikallisilta hymy tulee luonnostaan, luultavasti jopa tosissaan. Kylilla jo taidetaan tietaa, etta olemme suomalaisia. Muutama ihminen sita meilta kysyy ja kertoo sitten muille.

Eilen oli hieno paiva, yksi monien joukossa. Aamu-uinnin jalkeen menimme kahvilaamme aamiaiselle. Annoksia odotellessamme saimme seurata kun talutushihnassa oleva apina teki tyotaan ja kerasi kypsat pahkinat kookospalmuista. Syotyamme yksi kahvilan pojista, Riod, toi meille durian belanda -hedelmasiivuja ja siita puristettua mehua. Kirpean makeaa, hyvaa!

Vuokrasimme fillarit (25.000rp/pv/pyora) ja lahdimme kiertamaan jarven ympari (50km) muiden asukkaiden suosittelemaan suuntaan (klockwise). Aivan ihastuttavat maisemat ja melko tasaista tieta. Fillarit olivat kylla aika kamalia, toisen satulasta puhkesi rautatanko esiin ja toisen vasen pedaali meinasi pudota kokonaan pois. Sen saimme korjattua jossain kylassa kahden paikallisen miehen avulla. Omaa Tunturiani tuli ikava.

Taivas oli usvainen, ei ollut liian kuuma. Teiden varsilla kulotettiin ruohikkoa, ketaan ei nakynyt vahtimassa tulia. Tiella kuivatettiin riisia, kahvipapuja, neilikkaa, kanelia ja banaanipuun lehtiä (+pyykkejä). Samassa kohdassa, missa ylamaet alkoivat, taivas selkeni ja aurinko poltti kuumasti. Vetta meni pullokaupalla. Tahtia (bintang) nakyi jo silmissa, mutta ensimmaisen oluen saimme tasattua vasta Muko Mukon kylassa. Loppumatka olikin melko tasaista, mutta peffat alkoivat puutua. Onneksi liikenne ei ollut niin vilkas kuin etukateen pelkasimme, bussejakin liikkui vasta Muko Mukon ja Maninjaun valilla. Kaikki bussit, autot ja mopot ilmoittivat tulostaan torvea toitottamalla, tai tervehtivat muuten vain.

Ohitimme Bayur Beach Innin, siita ei ollut kuin muutaman kilometrin loppurutistus Maninjaun kylaan. Palautimme fillarit ja saimme pestyt ja silitetyt pyykkimme (2 kassillista vaatteita maksoi 2 euroa, not bad). Menimme Bagoes Cafen soppalounaalle (80c/kpl). Tassakin kuppilassa kaikki ruuat tehtiin alusta asti, mutta meillahan oli aikaa odotella. Ihanat keitot, molempiin oli kaytetty tuoretta inkivaaria, fenkolia ja eukalyptysta seka kuivattua kanelia.  Palasimme opeletilla (minitaksilla) kotiin ja hyppasimme jarveen.

Siirryimme kahvilaan kirjoittelemaan. Riod toi meille nonparelleilla paallystetyt tikkupullat. John "Boy" Henri lupasi meille illalliseksi grillattua kalaa. Ilta hamartyi, jarvi lainehti, tuuli nousi tanakin iltana, siita huolimatta oli kuuma. Beach Inn'in omistaja Bambang kertoi, ettei lassia ole saatavilla ennen kuin huomenna, kun on Bayurin kylan omat markkinat. Henkilokunta tuli kanssamme syomaan omia kala-aterioitaan. Syotyamme hollantilaiset Judith & Mark soittivat kitaraa (Mark vasta harjoittelee, ja vain Pink Floydia).

Myohemmin illalla kokoonnuimme rannalle, jossa John Henri teki suuren nuotion kuivista palmun oksista ja pahkinan kuorista. Samalla poltimme pois pihan roskat. Riod soitti kitaraa ja pojat lauloivat meille hempeita indonesialaisia rakkauslauluja. Tuuli oli tyyntynyt, tahtikirkas taivas yllamme. Aaaaahh!

Tanaan naimme aamu-uinnilla kaydessamme suuren perhosen (tai kaksi paallekkain), siipien karkivali n. 20 cm. Aamiaiseksi kasvismunakkaat, papaijamehu ja teet. Kaikki syomiset ja juomiset kirjataan huoneen kirjaan, maksetaan kun lahdetaan pois.

Aamu oli taas aurinkoinen ja tyyni. Aamiaisen jalkeen lahdimme kavelemaan Bayurin markkinoille. Kaikkea mahdollista oli tarjolla; hedelmia, kasviksia, elavia ja kuolleita kanoja, kuivattua kalaa, pahkinoita, rihkamaa, kenkia, vaatteita, elektroniikkaa jne. Ostimme itsellemme varvastossut (50c/pari) ja Sofialle pienen lahjan. Kun jatkoimme matkaa, mies pikkupoika moponsa kyydissa pysahtyi ja kysyi (taas kerran), mista olemme kotoisin. Han kutsui meidat sunnuntaina jonkun sukulaisensa häihin. Sinne toivotaan tulevan turisteja ottamaan kuvia. Pahoittelimme, etta jatkamme matkaamme sunnuntaiaamuna. Eipa meidan kamerasta juuri iloa ole talla hetkella... Mies kertoi olavansa opas ja englannin kielen opettaja, ehdotti meille retkea vesiputouksille ja kuumille lahteille. Sinne olimme ajatelleetkin menna huomenna, mahdammeko tarvita opasta?

Seuraavaksi meidat pysaytti Bagoes Cafen omistaja Jack, joka kutsui meidat kotiinsa katsomaan vauvaansa (3kk). Istuimme talon takana olevalla terassilla jarven rannassa. Jack aikoo avata siihen puutarhakahvilan jonain paivana, kunhan talon velat on maksettu.

Bagoes Cafen netti toimii tanaan yllattavan hyvin. Jack lupasi tulla tanne myohemmin, kunhan ensin kay moskeijassa rukoilemassa. Han kirjoittaa meille tiketit sunnuntain minibussiin Padangiin. Iltapaivan aiomme lillua jarvessa eika tehda mitaan muuta!

Jos emme huomenna tule nettiin, seuraavan kerran kirjoittelen vasta Jaavalta, Yogyasta. Siihen asti; hyvaa viikonloppua ja viestellaan!

1702
Matkapäiväkirjat / Sumatra, Lake Maninjau
« : 17.05.2006, 07:42:47 »
Bukittinggi on yöllä harvinaisen hiljainen kaupunki. Tosin aamulla neljasta kuuteen raikaavat rukoukset keskustan moskeijoista.
Orchid-hotellin Roni neuvoi meidat BCA-pankkiin, jossa saimme vaihdettua aussidollarit hyvalla kurssilla. Samalla reissulla varasimme lennot Air Asialla maanantaina Padangista Jakartaan ja samana paivana Adam Airilla Jakartasta Yogyakartaan.

Bemolla bussiasemalle, samalla hinnalla saimme kaupunkikierroksen. Bussimatka Maninjaulle maksoi euron, talla kerralla kukaan ei edes yrittanyt huijata meita. Istuimme bussissa tunnin verran liikkumatta metriakaan. Kaikenmaailman kaupustelijat, kerjalaiset ja soittajapojat tekivat kansanvaelluksen bussin lapi. Vihdoin, klo 14.15 bussi lahti liikkeelle. Matkan varrelta tuli lisaa porukkaa kyytiin, meilla oli toistaiseksi hyvin tilaa rinkkoinemme. 10 min. kuluttua bussi pysahtyi jostain syysta, kuski taisi lahtea lounaalle tai muuten vain kotiin kaymaan. Ilmeisesti tama oli aivan normaali kaytanto, me kaksi olimme ihmeissamme, kanssamatkustajat osoittivat aasialaista rauhallisuutta ja pistivat kaikki tupakaksi.  Bussi seisoi paikoillaan melkein tunnin, kuski vaihtui ja meillekin selvisi pysahdyksen syy. Odotimme tietysti, etta bussi tuli tupaten tayteen, ennen kuin matka jatkui.

Itse matkanteko Maninjaulle ei sitten vienyt kuin reilun tunnin. Ylos mutkittelevia teita, lapi Maturin kylan, ja todellakin, alas 44  neulansilmamutkan kautta Lake Maninjaulle. Maisemat olivat uskomattoman kauniita! Maninjaulle tultuamme porukka istui sitkeasti kyydissa ja me ihmettelimme, missa meidan pitaa jaada pois. Kukaan ei ymmartanyt englantia, mutta LP:n opasta nayttamalla meidat komennettiin ulos Bayurin kylan kohdalla.

Kysymalla loysimme Lili's Homestayn. Jos olisimme 30v nuorempia tai muuten hurahtaneita hippi/viidakkotyyliin, niin ok. Mutta nama 2 vanhaa ja vasynytta kavelivat Ronin suosittelemaan Bayur Beach Inn Homestayhin. Se oli meidan paikkamme! Huone omalla kylpyhuoneella alle 3 euroa yo. Kun kysyimme suihkua, omistaja ihmetteli mihin sita tarvitsemme, jarvihan on 10 askeleen paassa? Homestaylla on kaunis piha ja upea ymparisto. Meidan lisaksemme asukkaina pariskunta Hollannista ja opiskelijapoika Alex USA:sta. Kaikki pitkalla reissulla.

Bintangit paikan kahvilassa ja jutustelua muiden asukkaiden ja henkilokunnan kanssa. Alex oli aikonut olla reissussa 7 viikkoa, nyt on meneillaan 7. kuukausi. Han oli ostanut fillarin Kiinasta ja kulkee silla maasta toiseen. Mieleton juttu! Poika ei haluaisi enaa palata Coloradoon, vaan yrittaa keksia jonkun elinkeinon Aasiassa oleskeluun.

Pimeassa illassa tuikkivat valot ympari Lake Maninjauta. Sammakkokuoro piti konserttiaan ja tahdet tuikkivat taivaalla. Taalla olisi kaukoputkella kayttoa! Erinomaiset kasvisateriat, "sorry, we don't have fish or chicken today, maybe tomorrow" sanoo viidakkopoika John Henri, liittaa katensa yhteen ja painaa paansa kainosti niiden taakse.

Myohemmin illalla sankymme keinahteli. Joko hollantilaiset pitivat kivaa keskenaan tai mannerlaatat hieman liikahtivat. (Tanaan kuulimme, etta Niasin saaren lahettyvilla oli ollut 7.1 Richterin maanjaristys.) Nukahdimme viereiselta riisipellolta valuvan veden solinaan.

Aamulla kuuden aikaan linnut alkoivat laulaa (ei kukkoja, jesh!), kauempaa maantielta kuului mopojen parinaa. Seitsemalta menin ulos usvaiseen aamuun. Rannan lahettyvilla oli kymmenkunta kalastajaa pienissa, yhdesta puusta tehdyissa veneissaan. Harmittaa kamera, kaikki automatiikka on kadonnut, tosin se ottaa itsekseen heti kuvan kun laittaa virran paalle. Toivomme parasta ja pelkaamme pahinta. Onneksi ensimmaiset n. 200 kuvaa ovat tallessa.

Kavimme aamu-uinnilla, ihanan lamminta ja pehmeaa vetta! Aamiaisen jalkeen pyykit kassiin ja kavellen Maninjaun keskustaan (n. 4 km) pesulaan, kyselemaan fillareita ja jatkoyhteyksia Padangiin. Istun Bagus Cafen netissa, yhteyden saaminen kesti n. 15 min. mutta eipa tama juuri mitaan maksakaan.

Jos Lake Toba oli paratiisi, onko Lake Maninjau sitten taivas? Ainakin oikea paikka relaamiseen ja varsinkin uimiseen. Mutta jatkolennot on varattu, taalta on lahdettava pois sunnuntaina.

Armi: voitko kopioida taman wordiin ja tulostaa Tuusanrantaan? Kiitos ja terveiset! R&H

1703
Matkapäiväkirjat / Bukittinggi
« : 16.05.2006, 06:35:18 »
Huolestuneille sukulaisille tiedoksi; olemme edelleen Sumatralla. Tassa Bukittinggin lahella on Merapi-tulivuori, mutta se Mt. Merapi, joka on aktivoitunut, sijaitsee Jaavalle (n. 1000 km:n paassa). Toki toivomme nakevamme myos tuon tulivuoren (turvallisen matkan paasta), kun viikon kuluttua menemme Yogyakartaan.

Ja muistutus; aikaero on Suomen aika +4 tuntia!

Nyt hotellille pakkaamaan, lahto-oluet ja bussiasemalle etsimaan Lake Maninjaun bussia. Kirjoitellaan sielta jos yhteydet toimivat.

Varasimme netin kautta lentoliput Air Asian maanantain lennolle Padang-Jakarta.

Selamat tinggal!

1704
Matkapäiväkirjat / Bukittinggi
« : 15.05.2006, 12:17:31 »
Lauantai oli viimeinen paivamme Tuk Tukilla. Oli joku pyhapaiva, ja paikalliset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa. Kirkonmenojen (catholic) jalkeen kaikki kokoontuivat Lekjon-hotellin viereisille markinoille. Livebandi soitti indopoppia, kadunvarsilla myytiin rihkamaa ja naposteltavaa.

Illalla menimme viimeisella laivalla Parapatiin odottamaan super executive -bussiamme Bukittinggiin. Kauhutarinat (paikallisilla + kotielaimilla) ylibuukatusta bussista, tupakoivista kanssamatkustajista, raikaavasta karaokesta ja viimaisesta ilmastoinnista olivat onneksi liioiteltuja. Tosin kalliisti maksamistamme penkeista toinen ei kallistunut nukkuma-asentoon ja vessa oli karmeassa kunnossa.

Matkasta tuli kaikin puolin rasittava. Ilmastointi toimi turhankin terhakkaasti, mihin auttoi lipun hintaan kuuluva peitto ja puhaltimien piilottaminen matkatavaroiden taakse.  Rytyyttelimme koko yon pitkin kuoppaisia ja mutkaisia vuoristoteita (Trans-Sumatra Highway). Yolla pidettiin 2 ruokataukoa, yksi rukoustauko muslimimatkustajille ja pari bussin huoltopaussia. Me olimme tassakin kulkuneuvossa ainoat länskärit (terveiset Lohjalle!).
Vatsaani alkoi sarkea. Merja: mikset muistuttanut loytyvatko sisuskalujen akupisteet kasista vai jalkapohjista?

Sunnuntaiaamuna kuudelta alkoi sarastaa, jossain kylassa oli meneillaan aamun aerobic ja pikkulapset kulkivat jo kylatiella. Seitsemalta pärähti musiikki soimaan, mutta vain vartiksi. Ilmeisesti oli tarkoitus heratella matkustajat, siina hyvin onnistuenkin. Nousevan auringon sateet kuivattivat yon kosteuden hoyryna ilmaan.

15 tunnin matkustelun jalkeen saavuimme Bukittinggiin. Pyynnostamme huolimatta bussi vei meidat linja-autoasemalle asti. Sielta palasimme bemolla keskustaan ja loysimme etsimamme Orchid-hotellin. Huone 75.000/yo (kuuma vesi, parveke + aamiainen). Kulunut mutta kevollinen huone. Naapurikahvilassa kevyt lounas, hotelliin suihkuun ja hetkeksi petiin.

Iltapaivalla kavelimme puoli kaupunkia. Keskusta on yhta markkina-aluetta, taynna ihmisia, autoja, mopoja (koko perhe vauvasta mummoon kyydissa) ja hevosrattaita. Onneksi kaupunki ei sentaan ole mikaan Medan! Aiheutimme yleista hammastysta ulkonaollamme ja vaatetuksellamme; nuorilta miehilta loksahti suu auki ja pikkulapset huutelivat peraamme *Hello, what's your name?* Muslimivoittoisessa Bukittinggissa moskeijoista raikaa rukouksia pitkin paivaa.

Eilisilta paattyi ikavasti. Istuimme kotikadun kahvilassa syomassa kun mopo paukautti pain kadulla juoksevaan pikkutyttoon. Mopoilija jatkoi matkaansa ja kadulle kokoontuneet naapurit kirkuivat ja itkivat. Tytto oli yksi kahvilanpitajan lapsista. Hotellimme Hendri lahti viemaan lasta sairaalaan. Meita ei enaa huvittanutkaan lahtea seuraamaan musiikki- ja tanssiesityksia...

Taman paivan retkemme minibussilla Bukittinggin ymparistoon peruuntui, kun toinen mukaan ilmoittautunut pariskunta peruutti osallistumisensa hollantilaistyton sairastuttua. Toki olisimme voineet lahtea retkella kahdestaankin, jos olisimme suostuneet yksin maksamaan kaikki kulut.

Kuulimme etta naapurin pikkutytto oli paassyt illalla jo kotiin, muutama tikki paassaan.

Aamupaivalla kavelimme Koto Gadangiin, joka on kuulu hopeafiligraanitoista. Hillitonta ylamakea! Kylan 200 asukkaasta suurin osa on lapsia, pienia koululaisia naamat virneessa joka nurkalla, valmiina poseeraamaan kameralle. Muistikortin vaihdettuani kamerasta katosi kaikki automatiikka. Shit! Otamme kuvia ja toivomme niiden tallentuvan kortille. Otimme limut hauskassa lammen paalle rakennetussa hokkelikahvilassa. Oikopolun kautta takaisin Bukittiingiin (taas joku toivorikas *opas* liimaantui seuraamme). Alas rappuja, pitkin polkuja ja joen yli parin sillan kautta. Ja ylamakea takaisin keskustaan ja hotelliimme.

Soppalounaan jalkeen kavelimme ympari keskustaa, kysyimme pankista AUD:n kurssia, sen saimme, mutta pankki ei jostain syysta suostunut vaihtamaan aussidollareita. Kuvasimme nakoalatasanteella apinoita ja nyt istumme postin netissa, vain 5000rp/tunti. Yritamme etsia sopivia lentoja Padangista Jakartaan.

Huomenna siirrymme Lake Maninjaulle, jonne ei onneksi ole pitka bussimatka. Johan tassa taas kaipaakin rantalomaa, kaiken taman häslingin ja pakokaasujen jalkeen.

Sofialle hauskaa nimipaivaa! Ja muillekin terveisia. Taalla kaikki hyvin, suorastaan erinomaisesti. Laittakaa viesteja!

1705
Matkapäiväkirjat / Tuk tuk
« : 12.05.2006, 10:16:27 »
Keskiviikkona saimme kutsun Bagus Bay -ravintolan musiikki-iltaan. Batakkibandi pani parastaan, oli koreografiat ja kaikki! Muistutti jotenkin polynesialaista musiikkia. Ehdimme nukkumaan juuri ennen yon kaatosadetta. Arrakki aiheutti ainakin minulle paansarkya...

Eilen kavelimme rannikon ylapuolella kulkevaa hiekkatieta Ambaritan kylaan. Torstaimarkkinoita emme loytaneet, mutta koko kylanraitti oli yhta markkinakojua, kuten Tomokissa. Kavimme katsomassa kivisen tuoliryhman, joilla aikoinaan kylapaallikot kokoontuivat pitamaan oikeudenkayntejaan. Vieressa oli myos jalkapuu ja teloituskivi, jolla tuomiot pantiin heti taytantoon.
Pienet koululaiset koulupuvuissaan matkalla kotiin, huutelivat heloutaan ja bon-boniaan. Aiheutimme ihmetysta kun kerroimme kavelevamme Tuk Tukille. Miksi ette mene bussilla???

Kotiin palasimme riisipeltojen valissa kulkevaa paatieta pitkin. Lenkkioluet ja uimaan! Illalla laiskottelua ja hyvaa ruokaa. Nukkumaparvellemme kuului jostain mukavaa huilunsoittoa.

Tanaan on viimeinen kokonainen paiva Lake Toballa. Kavelimme Tuk Tukin niemen ympari toisinpain, ostimme muutaman kortin ja otimme oluet tassa rantabaarissa. Netti maksaa 20.000 rp per tunti. Loppupaiva taidetaan laiskotella, kaydaan uimassa ja mina ajattelin menna hierojalle. Illalla ehka taas kuuntelemaan musiikkia jonnekin, saimmekin jo yhden kutsun.

Huomenna edessa pitka bussimatka (16h) Bukittinggiin. Toivottavasti pakki kestaa!

Terveisia kaikille (mummulta varsinkin Onnille ja Sofialle)!

Vastailkaa tahan, silla jippii.fi ja netti.fi toimivat huonosti.

1706
Matkapäiväkirjat / Tuk Tuk
« : 10.05.2006, 14:57:18 »
Ei todellakaan tarvitse menna muualle syomaan! Libertan sapuskat ja tuoremehut ovat ihania. Majoitukseen olemme enemman kuin tyytyvaisia (vrt. hinta).

Eilen kavelimme Tomokin kylaan (4 km/suunta). Basaarikujia, kadun varren hokkeleita, nauravia koululaisia. Joka puolelta kuului Hello.

Kasvislounas Libertassa, silla aikaa sadekuuro pyyhkaisi ylitsemme. Illalla saimme seuraksemme brassimiehen (vanhemmat Sloveniasta), muuten ei nailla kulmilla juuri valkonaamoja tapaa, siksi meidatkin jo kaikki tunnistavat. Tosin nama 2 suomalaista alkavat pikku hiljaa muistuttaa keitettyja rapuja.

Tanaan menimme Parapatiin ostamaan liput lauantain super executive -bussiin Bukittinggiin (250.000/hlo). Iltapaivalla takaisin Tuk Tukille, uimaan ja relaamaan. Joskus elama on ihanaa!

1707
Matkapäiväkirjat / Lake Toba, Tuk Tuk
« : 08.05.2006, 14:21:18 »
Kaikki on sujunut suunnitelmien mukaan. Laskeuduttuamme Jakartaan, ostimme viisumit, saimme leimat passeihin ja siirryimme bussilla 1-terminaaliin, josta ostimme Air Asian lennot Medaniin (36€/lippu). Tunnin verran odottelua kentalla, Medaniin laskeuduimme iltayhdeksalta. Satoi kaatamalla. Taksilla Ibunda-hotelliin josta toivoimme saavamme huoneen. Nuoripari Slovakiasta vei viimeisen vapaan huoneen nenamme edesta. Moni muukin hotelli oli viikonlopusta johtuen taynna, Zakiasta olisi saanut edullisen huoneen mutta se oli varsinainen rotanloukko. Kallis huone Garuda Citrasta.

Aamulla etsimme rahanvaihtopaikkaa (oli sunnuntai). Kaikki paikalliset olivat erittain avuliaita, pyorimme varmaan läpi koko keskustan, ennen kuin auki oleva paikka loytyi. Opelet-taksilla Amplasin linja-autoasemalle, jossa taas oli monensortin auttajaa kimpussa. Hetken odottelun jalkeen minibussilla kohti Parapatia. Bussissa oli valilla jopa tilaa, valilla kaikki 12 paikkaa olivat taynna ja valilla kyydissa oli 13 aikuista + 2 lasta. Kuski laittoi kasetin soimaan taysilla. Ilmeisen suosittua musiikkia; parivuotias pikkupoika tapaili sanoja aitinsa sylissa ja takanamme istuvat sotilaspojat lauloivat kuorossa.

Parapatissa taas kaikenmaailman tarjoajat ymparilla, yhden matkaan lahdimme jotta mina paasin vessaan. Otimme oluet ja han mainosti meille batak-majoitusta Tuk Tukilla. Kavelimme alas lauttarantaan, josta oli juuri lahtenyt lautta Samosirille. Yksi avulias nuorimies tyrkytti seuraavaa majapaikkaa ja kertoi lautan lahtevan vasta 19.30. Tartuimme syottiin ja hanen saattamanaan saavuimme Tuk Tukille ja Liberta Homestayhin. Vaikutti pimeassakin varsin mukavalta. Suihkuun ja syomaan erinomaiset sapuskat.

Majoituksemme on batak-talossa, huone ja kylppari alhaalla, ikkunallinen makuuparvi ylhaalla. Maksaa perati 45.000rp yo, eli nelisen euroa. Ruuat ovat mahtavia ja henkilokunta mukavaa.

Tama paiva on kulunut Tuk Tukin niemeen tutustuen. Hyvan aamiaisen jalkeen kavelimme ympariinsa ja hikoilimme helteessa. Onneksi eilinen sade lakkasi yon aikana ja koko paivan on aurinko porottanut, lampoa n. 30 astetta varjossa. Hyvin tarkenee!

Missaan ei voisi kuvitella alkavansa lomaansa paremmin kuin Lake Toballa. Taalla on kaikki mita me kaipaamme: lampoa, rauhaa, mukavia ihmisia, hyvaa ruokaa ja upeat maisemat.

Vietamme taalla muutaman paivan, tarkoitus on jatkaa Bukittinggiin ja sielta Lake Maninjaulle. Palataan asiaan!

Pessi & illusia

1708
Matkapäiväkirjat / Kuukaudeksi Indonesiaan
« : 05.05.2006, 08:17:57 »
No niin, tänään se sitten alkaa; kuukauden matka Indonesiaan. Vuodenvaihteen jälkeen tilasimme lennot Jakartaan (KLM). Kevään aikana hoidimme rokotukset kuntoon ja tutustuimme Indonesiaan opaskirjojen ja nettitiedon avulla. Maa on niin käsittämättömän suuri ja mielenkiintoinen, että kuukausi tuntuu aivan olemattoman lyhyeltä ajalta. Oli pakko valita, mihin edes yrittää ehtiä; suunnatako Jakartasta itään vai länteen. Päätimme jakaa käytettävissä olevan ajan Sumatran ja Jaavan kesken ja listasimme kohteet, jotka haluamme ehdottomasti nähdä.

Saimme aikaiseksi jonkunlaisen reittisuunnitelman. Yritämme heti perille päästyämme hankkia sisämaan lennot Jakartasta Medaniin, Sumatralle. Medanista jatkamme bussilla Lake Toballe rentoutumaan, toivottavasti emme jymähdä sinne koko kuukaudeksi… Pitkä bussimatka Bukittinggiin ja sieltä Lake Maninjaulle. Lentäen takaisin Jaavalle, ennen kotiin lähtöä haluaisimme käydä ainakin Yogyakartassa ja Pangandaranissa. Kaikki on kiinni tuurista (tahdosta?) ja liikenneyhteyksistä.

Mikäli nettikahviloita matkan varrelta löytyy ja yhteydet toimivat, ilmoittelemme itsestämme tässä osoitteessa läheisille ja muulle kylän väelle. Otamme viestejänne ilolla vastaan!

Pessi & illusia

1709
Vaikuttavimmat nähtävyydet ja hienoimmat kokemukset ovat luultavasti vielä edessä, toivottavasti jo parin viikon kuluttua kun olen Sumatralla. Tähän astisista mieleenpainuvimmat  nähtävyydet ovat olleet Pohjois-Intian Himalaja ja siellä näkymät kolmesta kilometrista alaspäin, sekä Krkan luonnonpuiston mahtavat vesiputoukset keväisessä Kroatiassa.

1710
Tyhmät kysymykset / Vakuutuksista
« : 21.04.2006, 14:34:25 »
Lainaus käyttäjältä: "katri_x"
minkälaisia vakuutuksia teillä yleensäkin on ollut matkalla? onko suosituksia mistä saa halvimmat/parhaat? ja kannattaako vakuutusta yleensäkään ottaa?


Oma vakuutusyhtiöni on IF, enkä tarvitse erillisiä vakuutuksia matkoja varten. Henkivakuutukseni pitää sisällään matkavakuutuksen ja kotivakuutukseni matkatavaravakuutuksen. Matkatavaravakuutuksessa ei ole lainkaan omavastuuta (ulkomaan matkoilla), ja vakuutus korvaa myös myöhästyneiden matkatavaroiden aiheuttamat kulut.
Kannattaa siis tarkistaa jo olemassa olevat vakuutukset, ettei turhaan maksa päällekkäisyyksistä.

1711
Lainaus käyttäjältä: "vgran"
Liput ostettu mutta perheen vauvalla vatsatauti. Tekisi mieli peruuttaa matkan mutta iso summa rahaa laitettu peliin. Osaakohan arvon raati sanoa korvaako vakuutus lentolippujen hinnan pelkkä vatsataudin takia?


Olemme lähdössä kuukaudeksi kauas ja liput varattiin hyvissä ajoissa. Varmuuden vuoksi soitin omaan vakuutusyhtiööni matkan mahdollisen peruuntumisen tai keskeytymisen takia. Sain vastauksen, että oman tai lähiomaisen sairauden/kuoleman sattuessa lääkärintodistuksella matkan peruuntumisen tai keskeytymisen aiheuttamat kulut korvataan (siltä osin mitä lentoyhtiö ei korvaa).

1712
Eurooppa / Re: Dalmatian rannikko
« : 03.04.2006, 14:32:47 »
Patikoimme pienellä porukalla Dalmatian rannikkoa huhtikuussa 2004. Tutuiksi tulivat Zadar, Sibenik, Split ja pari pikkusaarta. Yhden päivän vietimme Krkan luonnonpuistossa. Sodan jäljet olivat pahiten vielä näkyvissä Zadarissa. Dalmatian rannikko on erittäin kaunista seutua.
Jos haluat lukea reissupäiväkirjani, ota yhteyttä.
[email protected]

1713
Eurooppa / Saarihyppelylle
« : 27.03.2006, 09:18:13 »
Lainaus käyttäjältä: "do1ng"
Oletteko harrastaneet island-hoppingia ihan yksin vai porukalla? Minkä kokoisella porukalla olisi paras lähteä?


Itse olen kierrellyt yksin tai kaksin. Kyllähän se porukassakin varmasti onnistuu, mikäli löytyy sopivasti lentoja ja majapaikkoja. Kannattaa suunnistaa saaristoon alkukesästä tai syksyllä, säästää euroissa ja tilaa löytyy lautoilla ja rooms to renteissä. Huonehinta syyskuussa on 20-25€/yö riippumatta siitä majoittuuko siihen yksin vai kaksin.

Yksin reissatessa tutustuu helposti paikallisiin ja muihin reissaajiin, kaksin kulkiessa on mukava jakaa kokemukset jo paikan päällä ja muistella niitä myöhemmin yhdessä kuvien katselun lomassa. Tunnelmia on jälkikäteen vaikea kenellekään kertoa, jos ei toinen ole ollut reissussa mukana.

1714
Lentomatkustus / Indonesian sisäiset lennot
« : 17.03.2006, 10:11:55 »
Lainaus käyttäjältä: "piatro1"
Jakartan lentoasemalla on 2 terminaalia jossa toinen on kotimaan lentoja varten..
Ei muuta kuin sinne jonkun lentoyhtiön tiskille ja sanoo minne haluaa mennä NYT..Silloin oli ilta...
Ite otin lennon Balille kyseisellä taktiikalla..lippu n.25e ja puolen tunnin päästä jo kone oli ilmassa...siis hyvin toimi ainakin minun kohdalla.
Ja tämä tarina on lokakuun alusta...


Kiitos tiedosta!

1715
Lentomatkustus / Re: Lentoyhtiön korvausvastuu
« : 16.03.2006, 15:59:20 »
Lainaus käyttäjältä: "Fairy tale"
Vähän matkustelleena minulle oli uutta että lentoyhtiö on korvausvastuussa, jos rahtitavarana kulkenut laukku saapuu myöhässä perille ja on joutunut ostamaan välttämättömiä tarvikkeita sillä aikaa. Mihin sitä oikeastaan matkavakuutusta tarviikaan? Kaikkiin muihin tapauksiin varmaankin.

Kyllä sitä vakuutustakin usein tarvitaan. Lentoyhtiöiden korvausvastuu ilmeisesti vaihtelee kovasti. Minun rinkkani jäi seikkailemaan Eurooppaan ja Finnair korvasi pakollisista ostoksistani 70€ kuitteja vastaan. Loppukulut korvasi matkavakuutus.

1716
Lentomatkustus / Indonesian sisäiset lennot
« : 15.03.2006, 11:20:04 »
Lainaus käyttäjältä: "sixtus"
Onko jostain syystä mahdoton ajatus varata lentoja etukäteen?
Airasia ainakin lentää edullisesti tuota Jakarta-Medan väliä päivittäin ja illan viimenen lento lähtee 19.05 ja on Medanissa 21.20.

Itse en Jakartassa ole käynyt, mutta voisin kuvitella että ei ole hirveän helppoa säätää muutaman tunnnin sisällä lähteviä lentoja, ainakaan kohtuu hintaan. Jakartassa käyneet, korjatkaa jos olen väärässä.


Arveluttaa etukäteen varaaminen, jos lentomme on jostain syystä myöhässä.

1717
Lentomatkustus / Indonesian sisäiset lennot
« : 15.03.2006, 08:29:43 »
Onko kenelläkään kokemusta, miten helposti saa ostettua jatkolennot suoraan lentokentältä? Saavumme (toukokuussa) Soekarno-Hattan lentokentälle illansuussa, eikä yöpyminen Jakartassa houkuttele. Tarkoitus olisi jatkaa saman tien Sumatralle, Medaniin ja yöpyä siellä.

Toinen mietiskelyn aihe on rahanvaihto. Mitenkä helposti se onnistuu lentokeltällä (ilta-aikaan)?

1718
"Lisäksi haluan vielä todeta, että LP ei ole aina halvin vaihtoehto, ei edes LP:n omille oppaille. "

Aivan, kannattaa tehdä pientä vertailua. Itsekin tilaan LP:t ym. oppaat Amazonilta (Visalla).

1719
Kroatian maakoodi on +385.
Jos saa vähän mainostaa, niin suosittelen tutustumista suomalaisen Riikan Dalmatia-sivuihin, joilta löytyy myös majoitusta.
www.dalmatiino.net
Olin Riikan mukana patikoimassa Dalmatian rannikkoa huhtikuussa 2004. Tutuiksi tulivat Zadar, Split, Sibenik, Krkan luonnonpuisto ja pari pientä saarta. Jos reissupäiväkirja kiinnostaa, niin ota yhteyttä.
[email protected]

1720
Aasia / Re: Vaihtoon Keski-Jaavalle Indonesiaan
« : 02.03.2006, 10:34:20 »
Varasin lennot (toukokuu 2006) suoraan KLM:ltä, hinta veroineen n. 900/reissaaja.
Malariaa vastaan sain Heliopar-reseptin.
Havrix oli ennestään voimassa, tätä reissua varten otin Japanin aivokuumerokotteen 3 x 28€ ja lavantautirokotteen 33€. Hinnat vaihtelevat hieman ostopaikoista. Itse tilasin ne työpaikan terveydenhoitajan (Mehiläinen) kautta, mies sai vähän halvemmalla kun tilasi ne suoraan apteekkiin.

Sivuja: 1 ... 84 85 [86] 87 88