Ukraina

 (Luettu 147328 kertaa)

jebaj

  • Aloittelija
  • Viestejä: 3
    • Profiili
Vs: Ukraina
« Vastaus #300 : 20.09.2017, 20:17:02 »
Kiva lukea tällaisia postauksia! Paljon tietoa kaupungin kohteista ja maan mentaliteetista.

Asuin vajaan vuoden verran Kiovassa 2011

Ukrainassa saa oleskella viisumitta kolme kuukautta. Olen joskus miettinyt, että voisi vuokrata Kiovasta asunnon kolmeksi kuukaudeksi. Mikä on tilanne kaupungin asuntomarkkinoilla? Onko vuokraaminen turvallista vai onko odotettavissa vääntöä vuokranantajan kanssa? Paljonko keskimäärin joutuu maksamaan vuokraa?

Miten kielipolitiikka? Puhuitko venäjää Ukrainaa muuttaessasi?

Moi! Itse tein niin, että eräällä jo edesmenneellä sivustolla kyselin asuntoa yksityishenkilöiltä kertomatta olevani suomalainen ja löysin varsin huokean asunnon. Lopulta tosin kävi niin, etten maksanutkaan asunnosta juuri mitään, kun aloin seurustella vuokranantajani kanssa, hehe.

Vuokraaminen itsessään on varsin turvallista eri välittäjäyhtiöiden kautta, mutta asuntojen hinnat ulkomaalaisille on aivan sairaat. Yksiötkin pyörivät usein siellä 400e-1000e/kk paikkeilla. Jos olet kaverin/kavereiden kanssa ajatellut lähteväsi, niin ehkä silloin nämä nettivuokrapalvelut ovat varteenotettava vaihtoehto, kun vuokra jakaantuu useammalle. Jos taas yksin ajattelit, ja jos todella päätät lähteä, niin voin kysellä omilta tutuilta, josko löytäisivät vapaan asunnon. Tällöin hinnasta voi parhaimmassa tapauksessa pudota jopa yksi nolla pois. Tietysti tollasessa tapauksessa, kun menee määräajaksi, eikä asumaan, niin karsii paikallisia jotka vuokraavat paikallisille asuntoja. Etsivät yleensä tietysti mahdollisimman pysyvää asukasta turvatakseen säännölliset tulot asunnosta. Meidän vuokra oli muistaakseni 80e/kk+sähkö. Nämä piti mennä samassa kaupunginosassa olevaan toimistoon maksamaan kuukausittain eli maassa ei tuolloin ollut juurikaan mitään nettipankkijuttuja, ainakaan kovinkaan laajasti. Toki ulkomaalaisille tarkotetuissa palveluissa on varmasti eri meininki.

Noin muuten Ukrainan asuntopolitiikka oli jotain niin sekavaa, etten vieläkään ole saanut selvyyttä miten se toimii. Peruslähtökohta kuitenkin siis on se, että Neuvostoliiton romahdettua jokainen sai kohtuullisella summalla lunastaa asumansa asunnon itselleen. Yritin siellä asuessani selvittää sitten tarkemmin miten asunnon hankinta menee, jos tulee Kiovaan töihin vaikka Odessasta tms., mutta koskaan en saanut itselle järkevästi hahmotettavaa kuvaa mistään. Esimerkiksi se asunto, johon itse muutin oli vuokranantajani ex-miehen omistama, mutta määrätty tämän vuokranantajani asuttavaksi eron jälkeen, koska lapset jäivät hänelle. Ei tulisi Suomessa kuuloonkaan, että oikeus määräisi näin omistusasunnon ollessa kyseessä.

Venäjää ja englantia käytin tarpeen mukaan. Tai siis kavereiden kanssa juttelin pääasiassa englanniksi jostain syystä ja töissä ja muualla sitten venäjäksi. Ukrainaa en valitettavasti osaa ja noloa myöntää, etten siellä sitä juuri oppinutkaan. Ainoat muistamani sanat ovat "djakuju=kiitos" (tai "minä kiitän" on ehkä paremmin muotoiltu), ja "tebe kohaju"="minä rakastan sinua".
« Viimeksi muokattu: 20.09.2017, 20:24:10 kirjoittanut jebaj »

jebaj

  • Aloittelija
  • Viestejä: 3
    • Profiili
Vs: Ukraina
« Vastaus #301 : 21.09.2017, 18:07:10 »
Jos Ukraina maana kiinnostaa, mutta kaukaisin käymäsi ulkomaa on Viro ja täten Ukrainaan matkustaminen mietityttää ja ehkä pelottaakin, niin maahan voi ottaa kosketusta kirjallisuuden kautta.

Ensimmäiseksi kirjaksi suosittelen vahvasti Johannes Remyn kirjoittamaa teosta Ukrainan historia (julkaistu 2015). Teos on vasta toinen suomeksi kirjoitettu kokonaisvaltainen Ukrainan historiaa käsittelevä opus. Ennen tätä ainoa vaihtoehto oli Viktor Pilipenkon ja Georgi Kasjanovin - mikäs muukaan kuin Ukrainan historia (julkaistu 1997). Näistä tohdin suositella Remyn kirjaa jo sen julkaisuajankohdan vuoksi. Remy on saanut tiivistettyä alle 300:aan sivuun varsin ymmärrettävästi ja selkeästi kirjoitettuna maan valtavan historian.

Jos kaipaa hieman nykymeinigeistä kuvaa, niin seuraavaksi kannattaa napata käteen Anna-Lena Laurénin ja Peter Lodeniuksen Ukraina - Rajamaa. Laurén on ollut silminnäkijänä Maidanilta alkaneiden tapahtumien keskellä ja täten saa näkökulmaa tapahtumiin suoraan niiden keskiöstä.

Jos Krim kiinnostaa, niin Ville Ropposen ja Natalia Deviatkinan Krimin niemimaa on se must-juttu. Vaikka kukaan tuskin Krimille tänä päivänä lähtee, niin kirjan avulla saa niemimaasta, sen nähtävyyksistä, asukkaista ja historiasta hyvän kuvan.

Jos mieltä innoittaa historia ja Tshernobylin tapahtumat kaihertavat mieltä, niin Svetlana Aleksijevits on kirjoittanut valloittavan, kauniinhaikean ja toisaalta menetystä ja kuolemaa, mutta toivoakin huokuvan kirjan Tshernobylistä nousee rukous. Valkovenäläinen toimittaja on haastatellut lukuisia ihmisiä, jotka olivat tapahtumien keskiössä ja näin tapahtumiin saa aivan uuden näkökulman silloinkin, jos kaikki mahdolliset dokkarit aiheesta on jo katsottu. Suosittelen ehdottomasti kirjaa myös niille, joita Neuvostoliitto historioineen kiinnostaa. Kirjasta saa hyvän kuvan neuvostoliittolaisten mielenlaadusta. Itseasiassa tätä suosittelisin silloinkin, jos jollain Ukrainaan matkustavalla olisi vain yksi kirja luettavana ennen matkaansa.

Itse en usko joulupukkiin, jumaliin, kummituksiin, kohtaloon tai Zinzinoon, mutta moni matkustaa Ukrainaan juurikin uskonnollisista syistä. Tällöin kannattaa lukaista Merja Merraksen Ortodoksinen elämäntapa. Ei kerro Ukrainasta tietenkään, mutta ortodoksisuutta saattaa alkaa ymmärtää ja tämän kautta saada jonkunlaista näkökulmaa ukrainalaisuuteenkin, heidän tapoihinsa ja uskomuksiinsa.
« Viimeksi muokattu: 21.09.2017, 18:27:55 kirjoittanut jebaj »