Heti kärkeen hyvä ketju.
Parvekkeen käyttöönoton kunniaksi keväällä Rooman lentokentältä ostettua Amaretto Disaronnoa, jota ennen meni ruokajuomana brutaaalisti

muutama suomalainen tarjouskeskiolut - en ehtinyt Alkoon, joten Lacryma Christi jäi ostamatta.
Olen aina ihmetellyt sitä, miksi Italiassa osataan tehdä niin täydellisen makuisia alkoholijuomia, ainakin tällaiselle - yleensä - kohtuukäyttäjälle, joka ei ota kovin montaa peräkkäin.
Tuliaisjuomat ovat pelottavan vähissä, Amaro, Campari ja punaviinit lopussae, mainitun Amareton lisäksi enää vajaa Limoncello, kohta on pakko lähteä... (tai olla ilman maaliskuuhun asti).