-Kuolema-

 (Luettu 26763 kertaa)

restless

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 91
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #60 : 10.09.2006, 13:32:11 »
Lainaus käyttäjältä: "Juzt"
Lisäksi olen sitä mieltä ettei kristittyjen tulisi alkaa tuomitsemaan ihmisiä etukäteen taivaaseen ja helvettiin/tuonelaan, vaikka joku tapaus oman uskontulkinnan ja oman rajoittuneen tiedon mukaan itsestäänselvältä näyttäisikin, meidän tietomme asiasta ovat yksinkertaisesti naurettavan vajavaiset.

Näin on. Uskomalla taivaaseen -ajatus on minusta harvinaisen hanurista. Murhaaja-pedofiilit kunhan vain uskotte Jesseen, tervetuloa.
No, mun ei tuonne tarvitse päätyä näiden veitikoiden kanssa, minusta tulee lannoitetta hautakukille.

Kirnauskis

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 153
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #61 : 11.09.2006, 09:05:08 »
Viikonloppu pois työpaikalta (ja koneen ääreltä) ja sillä aikaa tulee niin paljon mielenkiintoisia kommentteja etten varmaan kaikkea pysty kommentoimaan...

Kun lueskelin noita hautajaiskommentteja, niin tuli sellainen käsitys että jotkut luulevat hautajaisten olevan vainajaa varten. Ei pidä paikkaansa. Hautajaiset ovat sitä varten, että jäljellejääneet saavat surra suruansa ja käsittääkseni tämä riitti on olemassa jossakin muodossa kaikissa kulttuureissa. Totta kai omaiset ottavat vainajan toivomukset huomioon (tuhkaaminen/tietty muistovärssy kuolinilmoitukseen/mitä värejä/mitä lauluja jne.) mutta itse päivänsankari on silloin jo ihan muualla eikä häntä enää paljon hetkauta mitä tapahtuu. Ja kuten olen aiemminkin sanonut, niin kokemuksesta tiedän, että hautajaisia ei missään tapauksessa kannata skipata, varsinkin jos kyseessä on joku läheinen.

Näissä raamatunsiteeraamisasioissa mä pääsen aika helpolla, kun Quu sanoo jo kaiken oleellisen, että kiitos vaan :) Nyt kannattaa vaan muiden muistaa, että ei me kristityt ketään olla tuomitsemassa helvettiin tai taivaaseen, mitä me siitä saatais? No, joku fanaatikko ehkä hyvän mielen mut niitä ei lasketa. Mistä me tiedetään mitä ihmisten mielissä liikkuu tai että kuinka moni sitten yllättäen elämänsä viime metreillä haluaakin pyytää syntinsä anteeksi ja senpä takia Raamattu tästä asiasta meitä varoittaakin.
Lisäksi kaikki me ollaan syntiä tehty ja ihan Jumalan armon varassa tässä mennään eikä kovin aina edes mitenkään liput liehuen.

Itse uskon että helvetti on kaiken kivun, yksinäisyyden, rauhattomuuden ja pelon valtakunta, ja yleensä vältän sen ajattelemista. Mieluummin tähtään ajatukseni taivaaseen - miksi pyörittäisin ajatuksiani sellaisessa mihin en ole menossa kun voin ajatella paikkaa, johon menen?

Restless: Ei uskoontulo ole mitenkään napista painamalla tapahtuva juttu, niin että kuka tahansa pahantekijä voisi tuosta vaan kuitata aiheuttamansa hirveän. Yleensä uskoontuloa edeltää se, että ihminen oikeasti tajuaa olevansa syntinen ja tarvitsevansa armahdusta, sen jälkeen katuu tekemäänsä pahaa, pyytää syntejään anteeksi ja parhaan kykynsä mukaan korjaa aiheuttamansa tuhot. Jos yhtään Raamattua (tai Narniaa :)) tiedät, niin siellä sanotaan, että ei ihminen voi tulla Jumalan luo, ellei Jumala häntä vedä puoleensa. Ja lisäksi ihmisillä on ikävä taipumus paatua, en usko että kukaan yht'äkkiä rupeaa pedofiili-murhaajaksi, kyllä siinä on pakko ollut aloittaa jostakin pienestä, vuosien saatossa hiljentää omantuntonsa ääni ja Jumalan kutsu ja lopulta ollaankin metsässä. Tässä ehkä piilee syy siihen, ettei uskoontulleita ex-pedofiileja juuri ole. Tai mistäs minä tiedän, ehkä ne ei vaan puhu taustoistaan?

Joka tapauksessa olen onnellinen, että tämä anteeksisaamisen mahdollisuus on olemassa, vaikka en itse suuri rikollinen olekaan. Ihan riittävän pahalta tuntuu silloinkin, kun on rakkaalle ihmiselle sanonut jotakin loukkaavaa tai jättänyt tekemättä jotain, josta olis toiselle ollut hyötyä/hauskaa. Enkä varmaan ole ihmiskunnan ainoa näin ajatteleva.
Kotiin on moni kuollut.

pekkapoks

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 498
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #62 : 11.09.2006, 09:52:37 »
Lainaus käyttäjältä: "Kirnauskis"
Itse uskon että helvetti on kaiken kivun, yksinäisyyden, rauhattomuuden ja pelon valtakunta, ja yleensä vältän sen ajattelemista. Mieluummin tähtään ajatukseni taivaaseen - miksi pyörittäisin ajatuksiani sellaisessa mihin en ole menossa kun voin ajatella paikkaa, johon menen?

...

Restless: Ei uskoontulo ole mitenkään napista painamalla tapahtuva juttu, niin että kuka tahansa pahantekijä voisi tuosta vaan kuitata aiheuttamansa hirveän. Yleensä uskoontuloa edeltää se, että ihminen oikeasti tajuaa olevansa syntinen ja tarvitsevansa armahdusta, sen jälkeen katuu tekemäänsä pahaa, pyytää syntejään anteeksi ja parhaan kykynsä mukaan korjaa aiheuttamansa tuhot. Jos yhtään Raamattua (tai Narniaa :)) tiedät, niin siellä sanotaan, että ei ihminen voi tulla Jumalan luo, ellei Jumala häntä vedä puoleensa. Ja lisäksi ihmisillä on ikävä taipumus paatua, en usko että kukaan yht'äkkiä rupeaa pedofiili-murhaajaksi, kyllä siinä on pakko ollut aloittaa jostakin pienestä, vuosien saatossa hiljentää omantuntonsa ääni ja Jumalan kutsu ja lopulta ollaankin metsässä. Tässä ehkä piilee syy siihen, ettei uskoontulleita ex-pedofiileja juuri ole. Tai mistäs minä tiedän, ehkä ne ei vaan puhu taustoistaan?

Se on uskovien vakaumuksessa ihan vilpittömästi kiinnostanut, että  onko se niin automaattista päästä taivaaseen jos katuu syntejään?  Helvettiä ei kannata edes ajatella kun kuitenkin pääsee taivaaseen? Tietysti näitä tarinoita on yhtä paljon kuin uskovaisiakin, mutta tuo piirre lähes automaattisesta taivaaseen pääsystä tuntuu olevan yleinen ainakin niiden uskovaisten kesken joiden kanssa olen asiasta puhunut.

Mitä taas pedofiilien (murhaajien, narkomaanien, murhaajanarkomamaanien... whatever) uskoontulemiseen tulee, niin kyllähän siinä vaiheessa kun oma elämä on totaalisesti raiteiltaan ja seuraavat 20 vuotta saa viettää vankilassa, alkaa kummasti etsiä helpotusta jostain. Monille uskoontulo on varmasti hyvä ja helppo vaihtoehto. Hyvä että se helpotus tulee jostain, ja ehkä muutosta elämänarvoihin etc.. Pääseekö moninkertainen pedofiili sitten kuitenkin taivaaseen kun hän ollut (riittävän ajan?) uskossa.

Varsinkin kiinnostaa millaisia ajatuksia tuo viimeinen kysymys herättää uskovien keskuudessa.

Kirnauskis

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 153
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #63 : 11.09.2006, 11:29:34 »
No täältä pesee: uskon että kuka tahansa pääsee taivaaseen jos on uskossa eikä uskossaolemiseen käytetyllä ajalla ole mitään merkitystä, 50 vuotta tai sekunti. Jeesus kuoli ristillä puolestamme ja siksi pääsemme taivaaseen - ei siksi että tässä itse oltaisiin niin hirveän hyviä. Ja tiedän että tämä sotii rankasti sitä vastaan, että pahaa tehnyt ihminen ei saisi päästä kuin koira veräjästä. Ei minunkaan mielestäni, mut mä en onneksi päätäkään kenenkään taivas- tai helvettiosuutta. Toisaalta jos uskoontulo olis helppo nakki rikollisille, niin silloinhan vankilat olis uskovaisia täynnä, eikö? Vaan ei taida olla muualla kuin Kiinassa, jossa vapaus uskoa mihin lystää on kyseenalaisempi juttu.

Ja Pekkapoks: en pidä taivaaseenpääsyä automaationa, helvetti on vaan niin vastenmielinen paikka etten sitä mielelläni ajattele, niin kuin en ajattele Lontootakaan joka on syvältä, mut sen sijaan vaikka Ko Taoa kyllä.
Kotiin on moni kuollut.

Dodiih

  • Reissaaja
  • Viestejä: 28
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #64 : 11.09.2006, 11:35:13 »
Lainaus käyttäjältä: "Juzt"
Lainaus käyttäjältä: "Quu"

Viitaten toiseksi viimeiseen virkkeeseesi lainaamassani pätkässä: Kristittyjen uskovien näkökulmasta sinä olet matkalla helvettiin, koska uskomme mukaan kaikki, jotka eivät usko Jumalaan ja Jeesukseen, sinne joutuvat (kuten ensimmäisessä viestissäni kerroinkin). Oman uskosi mukaan et helvettiin joudu ja uskosi sinulle suotakoon.

Se on totta, että jos uskoo Jumalaan, on myös sielunvihollinen yhtä todellinen. Se on sitten toinen asia, ketä palvelee.


Tätä nyt ei kyllä ihan suoraan voi kristittynäkään allekirjoittaa, sekä helvetin että Saatanan olemassaolosta on kristittyjen keskuudessa erilaisia tulkintoja, enkä esim. minä usko suoranaisesti helvettiin, ainakaan siinä muodossa kun sen perinteisesti ajatellaan olevan.



Tulkintoja, tulkintoja ja tulkintoja. Kristinuskon perusta ja lähtökohta on kuitenkin raamattu. Tulkinnat ovat kuitenkin vain tulkintoja.

Jokaisen aidon kristityn pitäisikin ottaa uskonsa lähtökohdakseen raamatun sanoman siten, kuinka se asian sanoo, eikä siten kuinka se asian saattaisi sanoa. Ilman rivienvälejä, aasinsiltoja tai muitakaan kommervenkkejä.  Totuus on se, että kaikki ne tulkinnat jotka aikojen saatossa ovat syntynyt erinäisten kirkolliskokousten, suurien uskonnonfilosofistien ja muiden huru-ukkojen suusta, ovat vain pelkkää olettamista, yritystä suhteuttaa uskonnon keskeinen sanoma ajan vaihtuviin tieteellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin ihanteisiin. Ihmisten mieli  huojentuu vaikutusvaltaisen alfauroksen murahtaessa "totuuden", mutta Oikea Totuus pysyy samana mustaa valkealla.

Tässä asiassa en näe kuin ON JA OFF- nappulat. Välimuotoa ei ole. Kristinuskon "totuus" on raamattu kuten se on kirjoitettua, ei siten mitä Tuomas Akvinolainen tai Gilbertus Porretanus sitä yrittävät ymmärtää, on pointtini.

Oman suhteeni kristinuskoon olen saanut setvitettyä. Tulin lopulta siihen lopputulokseen, että kristinuskon/juutalaisuuden jumala on vain israelilailaisten oma sotajumala, ja itse uskonto sattui pääsemään valtauskonnoksi erinäisten poliittisten sattumien kautta.

Jos jonkinlainen jumaluus on olemassa, se löytyy sisältäni, ja ainoa taivas johon suostun menemään on reissaajantaivas. Paikka, jossa sormia napsauttamalla pääsee minne ikinä haluaa.
 :wink:

Pahoittelut sekavasta viestistä, on kiiiiiiiiiiire.

Skönäri

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 475
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #65 : 11.09.2006, 11:41:51 »
Mielestäni raamattu on erittäin tulkinnan varaisesti kirjoitettu opus. Toimii vähän kuten monet helppolukuiset romaanit. Päähenkilöön on helppo samaistua, koska hän on luonteeltaan niin monitahoinen.
Vapaus on sitä, kun ei tiedä missä nukkuu seuraavan yön. Fotoja:
http://www.merikauhu.kuvat.fi/kuvat/

pekkapoks

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 498
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #66 : 11.09.2006, 11:55:53 »
Lainaus käyttäjältä: "Kirnauskis"
No täältä pesee: uskon että kuka tahansa pääsee taivaaseen jos on uskossa eikä uskossaolemiseen käytetyllä ajalla ole mitään merkitystä, 50 vuotta tai sekunti. Jeesus kuoli ristillä puolestamme ja siksi pääsemme taivaaseen - ei siksi että tässä itse oltaisiin niin hirveän hyviä. Ja tiedän että tämä sotii rankasti sitä vastaan, että pahaa tehnyt ihminen ei saisi päästä kuin koira veräjästä. Ei minunkaan mielestäni, mut mä en onneksi päätäkään kenenkään taivas- tai helvettiosuutta. Toisaalta jos uskoontulo olis helppo nakki rikollisille, niin silloinhan vankilat olis uskovaisia täynnä, eikö? Vaan ei taida olla muualla kuin Kiinassa, jossa vapaus uskoa mihin lystää on kyseenalaisempi juttu.


Ok. Ei nyt kuulosta kovin syvälliseltä tuo näkemys... Vähän liian usein tuntuu siltä että nuo ratkaisut on aika valmiiksi pureksittuja. "Onneksi minä en päätä kuka joutuu helvettiin tai taivaaseen... mä vaan luen raamatusta sen mitä sinne on kirjoitettu."..
Mutta kiitos vastauksestasi.

restless

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 91
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #67 : 11.09.2006, 11:55:53 »
Mitäköhän varten esim. ne kymmenen käskyä on jos ei noudatettavaksi  :roll: . Minusta se vaan on väärin, että hyvin elävä ja lähimmäisiään ja ympäristöään kunnioittava henkilö joutuisi helvettiin ja joku parannuksen tehnyt katuvainen Jammu paratiisiin. Niin on eräs uskovainen mulle sanonut, että sillä ei ole mitään merkitystä elääkö ns. kristillisten arvojen mukaisesti. Aika helpoksi on uskovien elämä pedattu tämän tulkinnan mukaan.

Kirnauskis

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 153
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #68 : 11.09.2006, 12:34:37 »
Mä nyt en olekaan kauhean syvällinen ihminen, olin kyllä nuorempana mutta vanhetessaan viisastuu... ja laiskistuu... Ja tälläkin saitilla voi näköjään törmätä ristiriitaisuuksiin: toisaalla tulee noottia jos sanoo, että ei-uskovaiset menevät helvettiin ja samoin tulee noottia jos toteaa, että minä en tuomaroi kenenkään ikuisuuskohtaloa. Elämä on näköjään tasapainoilua.

Kymmenen käskyä käsittääkseni on noudatettavaksi tarkoitettu ja niihin kai perustuu myös koko länsimaalainen lainsäädäntö ja oikeuskäsitys, mut koska juridiikan opintoni rajoittuvat muutamiin opintoviikkoihin amk:issa niin en mene vannomaan mitään.
"Kaiken mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samoin heille" on varsin varteenotettava opetus ja siihen Jeesuksenkin sanojen mukaan kiteytyy kaikki lait, jotka Vanhasta testamentista löytyvät. Ja kaikki tämä siksi, että aika ennen kuolemaa olis kivaa tai edes siedettävää.

Ja pedofiileista sanon vielä sen, että Jeesuksen kanta heihin oli aika lähellä sitä mitä ns. kunnon ihmiset ajattelevat: "parempi olisi heille laittaa myllynkivi kaulaan ja upottaa veteen", hän nääs tajusi varmaan paremmin kuin kukaan meistä, että hyväksikäytetyillä tuhoutuu koko elämä vaikka vuosia oliskin paljon edessä.
Kotiin on moni kuollut.

Illusion

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 732
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #69 : 11.09.2006, 12:54:05 »
(Tässä tulee jonkin verran aiheen rajat ylittävää juttua, mutta kuoleman jälkeistä elämää pohdiskellessa se on lähes välttämätöntä.)

Mun mielestä käsite Helvetti on todellinen ristiriitaisuus ja suuri vääryys kristinuskossa! Ollaan niin rakastavinaan läheistä ja blaa blaa, mutta sitten ollaan kuitenkin valmiita paiskaamaan se läheinen täydelliseen kärsimykseen vain siitä syystä, ettei satu uskomaan - joko ollenkaan tai vain tarpeeksi.

Joudunko minä Helvettiin, koska en usko läheskään kaikkiin Raamatun satuihin, erosin juuri kirkosta ja pidän monia kirkon toimia aivan liian vanhanaikaisina? (Erosin kirkosta, koska en ole sen kanssa samoilla linjoilla, en pidä siitä, että kristityt aivopesevät "vääräuskoisia" kehitysmaissa, enkä voi katsoa läpi sormien kirkon tihutöitä kautta aikojen. Maksan sitäpaitsi kirkollisveron verran vuodessa rahaa tms. mieluummin suoraan apua tarvitseville, kuin pappien palkkoihin ja ehtoollisviineihin. )

Uskon Jeesukseen historiallisena hahmona ja uskon myös Jumalaan, rukoilen silloin tällöin ja olen tutustunut myös Raamattuun. (Mistä muuten tiedän, onko se jumala, johon minä jollakin tapaa uskon, juuri kristittyjen Jumala vai joku muu?) Mutta estääkö buddhalaisuuden ihailu hienona filosofiana ja kaikkien uskontojen näkeminen tasavertaisina pääsyni taivaaseen? Pidänkö siis muita jumalia tämän perusteella? Kumpi on raskauttavampaa, olla pedofiili-murhaaja-kusipää vai osoittaa kiinnostusta ja tukea muillekin uskonnoille ja jumalille? Nämähän kummatkin ovat kymmenen käskyn vastaisia tekoja.

Kieltäydyn uskomasta Helvettiin, koska sinne kuuluvat mun mielestä ennemminkin uskoon tulleet pahantekijät kuin normaalit ihmiset, jotka nyt vain eivät syystä tai toisesta usko. Ei voi joutua paikaan, johon ei edes usko, olkoon se sitten taivas tai helvetti. Kai meillä hatara-uskoisilla, avarakatseisilla totuuden etsijöillä ja ateisteilla on sitten ihan omat bileet tiedossa jossain. :)

Quu (tai miksei muutkin): joutuvatko ne ihmiset, jotka eivät koskaan ole edes kuulleet kristinuskosta, taivaasta, helvetistä, Jumalasta ja Jeesuksesta jne. Helvettiin? Ja miten voimme/voitte olla varmoja siitä, että juuri kristinusko on se uskonto, joka johdattaa taivaaseen ja kaikki muihin uskontoihin syntyneet ja sitoutuneet eivät taivaaseen pääse? Jospa kaikki pääsevät juuri sinne, mihin uskovat pääsevänsä? Buddhalaiset syntyvät uudelleen tai saavuttavat valaistumisen, kristityt menevät taivaaseen jne. Itse uskon näin, enkä unissanikaan voisi pitää kristinuskoa ainoana oikeana uskontona vain sen takia, että olen syntynyt maahan, jossa suurin osa kansasta on tapa-kristittyjä. Mitä jos olisin syntynyt Afrikassa luonnonuskontoa julistavaan, pieneen heimoon? Olisi aika kohtuutonta, että valkoinen lähetyssaarnaaja tulisi yhtäkkiä kertomaan, että jos et usko meidän Jumalaamme, joudut Helvettiin! (Yhtä hyvin voisin jonkin afrikkalaisen luonnonuskonnon kannattajana tulla väittämään suomalaiselle uskovaiselle, että jos et tanssi kanssani rituaalista tanssia ja ala vikkelästi uskoa puiden, maan, eläinten ja veden henkiin, saat demonien lähettämänä kuolemantaudin ja menehdyt.)

Maahinen

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 771
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #70 : 11.09.2006, 13:38:01 »
Lainaus käyttäjältä: "indecent"
Ja jos taivaaseen pääsee vain uskovaiset, niin en kyllä sinne edes haluaisi. Miettikää paikkaa, jossa on vain pelkkiä jeesustelijoita!


Kristityillä on varmasti taivaassa oikein rattoisaa, kunhan vain pitäytyvät käymästä enää oppiriitoja eri kirkkokuntien edustajien kanssa ja kun pääsevät yli siitä, että ovat ikuisiksi ajoiksi menettäneet osan rakkaimmistaan, jotka eivät ole "ottaneet jeesusta sydämeensä" tai "olleet uskossaan riittävän vahvoja" tai mitä ikinä. Hmm, en tiedä, iänkaikkinen ikävöinti kuulostaa niin kurjalta, että sama sitten vaikka olla helvetissä... Ja jos taivaaseen päästessä lakkaa välittämästä enää rakkaimmistaan (tai muistakaan ihmisistä), niin en ainakaan itse pidä itsekästä tunnekylmyyttä mitenkään taivaallisena olotilana.

...tai ehkä vain olen liiaksi kiintynyt "vääriin" asioihin, mutta minähän en olekaan kristitty.

Omalta kohdaltani en tiedä, mitä uskon tapahtuvan kuoleman jälkeen. Toistaiseksi mitään ei ole onnistuttu aukottomasti todistamaan sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään. Joten se, että kaikki loppuu, on ihan mahdollista. Sekin, että kuoleman jälkeen on jonkinmuotoista tietoisuutta, on mahdollista, vaikka se tällä hetkellä tuntuukin valitettavan epätodennäköiseltä. Tottakai melkein jokainen sitä toivoisi, joten kai siihen on kivempi uskoa.

Joka tapauksessa uskon, että kaikille tapahtuu samoin. Ja kyllä sellainen jumalaolento, joka tuomitsee ihmisen tietämättömyyden tai (kristittyjen näkökulmasta) vajavaisuuden perusteella, on minusta itse liian vajavainen - ja turhan huonon itsetunnon omaava, lapselliseen tyyliin "kostan sulle jos et usko muhun". Hrr, tuollaisista tyypeistä tulee aina hankaluuksia. Jos itse uskon/uskoisin johonkin jumaluuteen, olisi se kyllä hyvin kaukana näistä kristinuskon ja muidenkin uskontojen liian ihmisen kaltaisista jumalista. (Tai siis, oikeastaan uskon kyllä että on olemassa joku korkeampi voima tai korkeampia voimia - eri asia on sitten, onko se taho lainkaan kiinnostunut ihmiskunnasta, joka on vain pisara maailmankaikkeudessa, ja jopa tietääkö se taho edes meidän olemassaolostamme.)

petska

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 280
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #71 : 11.09.2006, 13:59:02 »
Lainaus käyttäjältä: "Kirnauskis"
Kymmenen käskyä käsittääkseni on noudatettavaksi tarkoitettu ja niihin kai perustuu myös koko länsimaalainen lainsäädäntö ja oikeuskäsitys, mut koska juridiikan opintoni rajoittuvat muutamiin opintoviikkoihin amk:issa niin en mene vannomaan mitään.


Todellakin, ei kannata kirjoittaa mitään mutu-pohjalta, koska saattaapi mennä metsään ja pahasti. Tämä sinunkin uskomuksesi on väärinkäsitys, jota jotkut uskovaiset vaalivat hartaasti.

En viitsi jauhaa asiasta enempää, koska se ei tähän ketjuun varsinaisesti kuulu, mutta alla muutama linkki jossa pohditaan kymmenen käskyn ja Yhdysvaltain lain yhtäläisyyksiä (englanniksi):

http://writ.news.findlaw.com/hamilton/20030911.html
http://www.rationalrevolution.net/articles/ten_commandments.htm
http://atheism.about.com/od/tencommandments/a/americanlaw.htm
http://www.virtualp.us/goodies/tencommandments.htm

Tinja

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 425
    • Profiili
    • Tintin oma hostelli
Onneksi mulla on maailman parhaat uskovaiset ystavat!
« Vastaus #72 : 11.09.2006, 14:02:35 »
Katsoin juuri dokumentin kristinuskosta (The God that wasn't there), jonka oli tehnyt ex-uskovainen (Brian Flemming). Han oli kyseenalaistanut oman uskonsa, ajattelemalla. Siina mm. kerrottiin kristinuskon kehityksesta, jossa on sellainen pieni n. 40 vuoden aukko Jeesuksen kuoleman ja niiden neljan tyypin kirjoitusten valilla. Miten voi uskoa raamattuun, jos sita muutetaan ja on muutettu koko ajan?

Toinen asia, jota suuresti ihmettelen (ja olen kysynyt tata jokaiselta tyypilta joka on tullut paasaamaan uskonnoista kadulla), miksi ihmeessa pitaa koko ajan pyydella synteja anteeksi? Jokaikinen paiva. Mulle tuli oikeesti sairaan paha mieli kun kavin kirkossa joskus monta vuotta sitten kuuntelemassa exan mummon kuolinilmoitusta (vai mika se nyt onkaan), kun pappi alkoi saarnaamaan synneista, ja miten me kaikki tehdaan syntia koko ajan. Eiko sen uskon pitaisi olla iloinen asia? Ma olen seurannut lahelta esim. oman mummon uskoa enka voi kuin ihmetella, miten joku ihminen laittaa itsensa karsimaan niin paljon. Samoin yla asteella ollessa joku tyyppi kavi puhumassa, etta 10 vuoden paasta koko maailma uskoo Jeesukseen ja on kristinuskossa ja siina ajassa myos kaikki paha on lahtenyt pois ja etenkin ne, jotka eivat usko. jepjep.

En jaksa surra enaa kuolleita ihmisia, mulla on omat muistot niista pienessa sydamessani. Itseasiassa on aika itsekasta surra jonkun poismenoa, koska itsellehan siina vain on tullut paha mieli. Toinen on siella paratiisissa neitsyiden kanssa :)

Juzt

  • Triplatonnitallaaja
  • Viestejä: 3 911
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #73 : 11.09.2006, 15:22:45 »
Vastasin Dodiih:in ja restlessin postauksiin http://www.pallontallaajat.net/pt2/keskustelu/viewtopic.php?t=5901 täällä.
Yritetään nyt edelleen pitää tämä ketju kuoleman ja sen merkityksen pohdiskeluna. Keskustelu raamatun/kristinuskon oikeasta tulkinnasta/opista tai armoajatuksen oikeudenmukaisuudesta käydään tuolla uskontotopicissa.
"I bet we could get videos of all the sites, get a VCR in our hotel room...
we'd never even have to go outside!"
- Joseph Francis Tribbiani

diokenes

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 817
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #74 : 29.09.2007, 18:07:13 »
I dont care going nowhere, as long as it´s an interesting path.

Jouni

  • Triplatonnitallaaja
  • Viestejä: 3 011
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #75 : 30.09.2007, 18:27:45 »
Lainaus käyttäjältä: "diokenes"
Nyt poistui epavarmuus.

http://www4.hs.fi/deadline/deadline.html

 :shock:

No huh huh. Jaksoin kuin jaksoinkin kahlata tuon loppuun, vaikka tuntui, ettei se lopu koskaan. Sataan kysymykseen vastaamisen jälkeen tulos oli täysin sama kuin ensimmäisen jälkeen. Kuolen 75-vuotiaana. :roll:
14 vuotta, 3 kuukautta ja 20 päivää matkaan Forssaan.

Illusion

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 732
    • Profiili
-Kuolema-
« Vastaus #76 : 01.10.2007, 12:04:31 »
Kuolen 84 -vuotiaana, mikäli elintapani pysyvät ennallaan.

Quu

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 475
    • Profiili
Re: -Kuolema-
« Vastaus #77 : 11.10.2007, 23:03:40 »
Kävin tänään tutustumassa Turussa sijaitsevaan krematorioon ja sen yhteydessä oleviin siunauskappeleihin... Saatiin katsoa myös uuniin, jossa ruumis paloi. Oli jotenkin hämmentävää.

(Paikassa oli myös näkyvillä vainajien nimilapuilla varustettuja uurnia ja myös jotakin lomakkeita, ja täysin peittelemättä ihmiset lukivat niitä...  :shock: )
e parhaiten nauraa, jolla on kovin lääkitys.

diokenes

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 817
    • Profiili
Re: -Kuolema-
« Vastaus #78 : 11.10.2007, 23:42:11 »
Lainaus käyttäjältä: "Quu"
Kävin tänään tutustumassa Turussa sijaitsevaan krematorioon ja sen yhteydessä oleviin siunauskappeleihin... Saatiin katsoa myös uuniin, jossa ruumis paloi. Oli jotenkin hämmentävää.

(Paikassa oli myös näkyvillä vainajien nimilapuilla varustettuja uurnia ja myös jotakin lomakkeita, ja täysin peittelemättä ihmiset lukivat niitä...  :shock: )


Onpas ollut rento meno ruumishuoneella, tai missa kappeleissa.

Tata voisi oikein hammastella, ellei lue tapahtumapaikan nimea.

 :?
I dont care going nowhere, as long as it´s an interesting path.

PetraJii

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 714
    • Profiili
    • http://my.opera.com/PetraJii/albums/
-Kuolema-
« Vastaus #79 : 11.10.2007, 23:46:38 »
Mutta toisaalta, niin kait tuo on syytäkin olla.. Luonnollista. Tai siis pitäisi olla, kyllä mua itseänikin karmii kuolema ja ajatus kuolleen ihmisen näkemisestä.

Kuka osaa silleen lyhyesti selostaa mulle miksi meidän yhteiskuntamme ja kulttuurimme päätti yhdenäkin, että synnyttäminen ja kuoleminen on likaista ja ällöttävää ja se täytyy tehdä ehdottomasti vain salassa sairaalassa ja poissa ihmisten silmistä? Vaikka kyseessä pitäisi olla maailmankaikkeuden kaksi luonnollisinta asiaa..
t's enough for this wide-eyed wanderer
That we got this far