Ainiin, reissu onnellisesti takana jo aikoja sitten. Kiitokset kaikille jotka neuvojaan jakelivat, tässä pientä raportintynkää teillekin.
Reitti meni aika lailla suunnitelmien mukaan:
Hki-Ljubljana-Zagreb-Split-Podgorica-Tirana-Skopje-Sofia-Belgrad-Ljubljana-Hki.
Ljubljana oli monista kehuista huolimatta tylsä. Ok, onhan se kaunis vanha kaupunki, mutta todella kuolleen oloinen. Metelkovan vapaakaupunki on vierailun arvoinen. Ainakin kaupungin halvin olut ja viini löytyy sieltä.
Zagreb oli jo suurempi ja metropolimaisempi kaupunki. Ratsastajapatsaan takaa löytyi viihtyisä baarikatu, puistosta ja sen kupeesta joitakin klubeja. Erittäin ystävällisiä ihmisiä, toimiva joukkoliikenne ym. Zagrebista oli tarkoitus jatkaa Sarajevoon, mutta kuumuus muutti suunnitelmat Adrian rannikon ja Splitin viedessä mielenkiinnon sisämaasta.
Kroatian turistirannikkoa pariin otteeseen aiemminkin nähneenä ei Split mikään helmeilevä kokemus ollut. Täynnä turisteja, ja se kalanhaju, hyi. Ruokapaikkojen ja majoituksen löytämisen suhteen ei tietenkään ongelmia. Kaakkoisrannan rantaklubit liki Suomenkin mittapuulla kovia teiniördäämöjä.
Splitistä laivalla Dubrovnikiin. Matkailu kuumissa busseissa ei kiinnostanut, joten nappasimme Jadrolinjan lautan. Matka kesti kuusi-seitsemän tuntia eikä ollut kovinkaan kallnis. Mikäs siinä lepäillessä, maisemista ja keittiön antimista nautiskellessa.
Dubrovnikissa suoraan satamasta bussiasemalle ja dösään kohti Montenegroa ja Herceg Novia. Eipä sielläkään kauaa viihdytty, vaan hypättiin bussiin kohti Podgoricaa. Kierteli ja kaarteli ensin pitkin rannikkoa ja sitten yli loputtoman vuoriston. Olisikohan H.N. - Podgorica -matka kestänyt nelisen tuntia.
Ensivaikutelma nuoren valtion pääkaupungista ei ollut kovinkaan positiivinen. Löytäminen rautatie- ja bussiasemalta keskustaan oli kiven takana. Karttaa ei löytynyt mistään, joten varaa mukaan oma! Myös majoituksen kanssa ongelmia, maltti meinasi loppua joten majoituimme maan nimikkohotelliin, Crna Goraan, ns. neljä tähteä. Tyhjässä hotellikolossissa neuvostoyksityiskohtineen oli tunnelmaa, hinta hiukan suolainen. Myöhemmin löysimme muitakin hotelleja, mm. Herzegovacka-kadulta. Yöelämä oli kehuttavaa. Aloittele keskustan terasseilla ja lyöttäydy paikallisten seuraan. Corto maltesen kanasalaatti ja muutkin mätöt: nam. Huomiotaherättävän isoja ihmisiä, miehet jättiläisiä ja naiset pitkiä ja komeita. Erikoinen paikka.
Podgoricasta Tiranaan. Kyselimme muutamilta taksikuskeilta suoraa kyytiä, olisivat kuskanneet satasella. Päätimme ottaa ohjeiden mukaisesti bussin Ulcinjiin. Sieltä taksi rajan yli Skhodraan. Muodollisuuksien kanssa ei ongelmia, taksi vei suoraan furgonasemalle. Pienen odottelun jälkeen vehje täynnä ja nokka kohti Tiranaa.
Tirana oli positiivinen yllätys. Mukavia, uteliaita ihmisiä. Hotelleita, kahviloita, ravintoloita, nettikahviloita, pankkiautomaatteja ym. paljon. Paljon myös mersuja, paljon myös rikkautta ja köyhyyttä. Pari päivää meni helposti eksoottisuutta ihmetellessä. Palattava joskus. Makedonia-yhteyden löytämisen kanssa vaikeuksia. Lopulta otettiin Rruga Elbasanitin varrelta furgon kohti Podgarecia. Hypättiin pois raja-asemalle johtavan tien risteyksessä, josta taksi rajalle. Rajan yli kävellen ja toiselta puolelta taksi Ohridiin. Emme ehtineet ihailla järveä sen enempää, oli kiire illaksi Skopjeen. Valitettavasti busseja ei enää mennyt, joten taas taksin paikka.
Illalla Skopjessa, hotelli Ani Kreikan suurlähetystön vieressä. Edullinen ja käyttökelpoinen. Aivan vieressä muutama mukava illanviettopaikka, lisää stadionin puistossa. Aamulla heti Sofian bussiin, joten kokemukset jäivät vähäisiksi. Vaikutti hyvältä.
Sofia, iso ja eurooppalaisen oloinen. Ehkä kuitenkin epärehellisimmän ja tavallaan epämiellyttävimmän oloinen koko reissulla. Ei sinänsä mitään ongelmia. Kaikkea kaikille, ravintoloita, kahviloita, posheja klubeja, kauppoja... tekemistä riittää, sopiva paikka vaikka pitkän viikonlopun kaupunkilomalle. Sofiasta junalla kohti Belgradia.
Belgrad, samat sanat kuin Sofiasta, mutta unohda epärehellisyys ja epämiellyttävyys. Serbia yllätti positiivisesti. Mukavia, avoimia ihmisiä, ihania kahviloita, Eurooppaa... Aseman lähellä edullisia ja asiallisia hotelleja. Savalla (ja kai Tonavallakin) laivaklubeja. Kannattaa kokeilla.
Belgradista yöjunalla Ljubljaan ja aamulento Helsinkiin. Hieno reissu, vajaa kolme viikkoa meni siivillä.
Hotellien lisäksi yövyimme muutamassa kaupungissa ennakkoon Suomesta varatuissa asunnoissa. Suosittelen, tulevat ainakin hotelleja halvemmiksi, helppoa, vapaata, ei tarvitse huolehtia respan aukioloajoista sun muista. Splitissä luonnollisesti mummon takahuoneessa, asema täynnä majoituksen tarjoajia.
Jos kysyttävää noista reissulle osuneista kaupungeista niin annan mielelläni vinkkejä minkä pystyn.
