Tästä(kin) olen useassa ketjussa pölissyt: pitääkö niitä vakuutuksia olla? Itse olen matkustanut neljän vuoden aikana 26 kuukautta ja voin kertoa, että mitään kameran varastamista ja yhtä keuhkoputkentulehdusta lukuunottamatta ei ole tapahtanut. Oma mielipiteeni nykyään on se, että "turvallisissa" ja halvoissa kohteissa, joissa on mm. paljon turisteilla tarkoitettuja terveyspalveluja tarjolla, matkavakuutus on melko tarpeeton. Kuten Kaakkois-Aasia ja Oseania. Lattareissa vakuuttaisin kyllä omaisuuttani, jos on jotain kalliimpaa mukana. Ehkä hekeänikin.
Netissä on tarjolla sellaisia kansainvälisiä vakuutusyhtiöitä, joilta voi ostaa vakuutuksen matkan jo alettua ja vaikka kuukausi kerraallaan ja silloin kun haluaa. Vakuutusehtoihin kannattaa tutustua tarkkaan.
Kirjoitat hyvin ja sinun juttujasi on ilo lukea. Ehka nyt kuitenkin esitat asiasi turhan provosoivasti. Argumentti "minulla on ollut" on kovin koykainen. Jokaisen pitaisi miettia asiaa ja omia tarpeitaan ennen matkaansa. Olet oikeassa, etta kenenkaan ei kannata pitkassa juoksussa ottaa vakuutusta, silla muutenhan vakuutusyhtio yksi toisensa jalkeen voitaisiin kuopata. Kysymys on siita, kuinka paljon oma talous kestaa riskin ottoa. Periaatteessa mita vahemman on varallisuutta, sita suuremmalla syylla kannattaa ottaa vakuutus. Usein tama kylla kaytannossa menee nurinkurisesti painvastoin..
Jos matka kestaa alle kolme kuukautta, suomalainen matkavakuutus on varmasti jarkeva vaihtoehto. Se ei maksa paljoa ja maksaa yhdella vahingolla itsensa takaisin, varsinkin jos kehtaa kirjoittaa kaikki vahingot ulos. Hauska esimerkki on, kun pyysin vakuutusyhtiolta korvausta lentolippuni hukkumisesta yhden kehitysmaan lentokentan checkoutissa johtuneesta uudelleen kirjoituksesta (a 80 eur). Nain todellakin kavi, kirjoitus korvattiin ja jo pelkastaan silla taisin kattaa vuosimaksun. Omalla kohdalla olen aina viimeiset viisi vuotta saanut vakuutuksesta enemman takaisin kuin olen maksanut. Mutta toisaalta olen matkannut hyvin paljon lyhyita matkoja ja pyytanyt korvausta kaikista mahdollisista tapahtuneista vahingoista.
Jos matka kestaa yli 3 kk, tilanne muuttuu kinkkisemmaksi. Silloin on aika paljon syyta punnita minkalaisissa paikoissa liikkuu. Pelkka helikopterikuljetus Himalajan rinteilta seuraavaan sairaalaan maksaa maltaita, mutta riksakyyti Delhin esikaupunkialueelta ei. Tarkein ominaisuus, miksi olen lunastanut suomalaisen vakuutuksen (ja maksan siita aika paljon), on se, etta se turvaa sairaslentokuljetuksen kotiin silloin kun sellaista tarvitaan. Ikavia sairaalakuolematapahtumia on yllattavan paljon kehittyneenkin kuuloisissa maissa.
Heittosi henkivakuutuksesta on mielenkiintoinen. Monelle ihmiselle kuten minulle olisi varmasti sama, mihin tulisin haudatuksi (tai poltetuksi). Mutta usean ihmisen omaisille ei asia varmasti ole sama. Mahdollisen ruumisarkun kuljetuksen kustannusten salyttaminen omaisille ei tuntuisi kohtuulliselta, varsinkin kun se on arvatekin aika kallista. Mitaan kasitysta hinnasta minulla ei ole.. Silta varalta (henki)vakuutuksen ottaminen tuntuu kohtuulliselta, varsinkin jos olisi omaa perhetta, eika omaisuutta. Asia luonnollisesti muuttuu, jos ihminen on ehtinyt keraamaan varallisuutta, esim. asunnon, jonka voisi realisoida arkun kuljetukseen.
Tama nyt meni aika paljon offtopic..
