Tervehdys Alicantesta! Monenmoista on jo tapahtnut ja kai tämä päivä onnistumisissa plussan puolelle jää, vaikka pientä haastettakin on ollut. Lento meni ihanan sujuvasti. Runsaan jalkatilan vuoksi ja siksi, että sain nostettua jalkani ylös, selkäni ei ehtinyt kipeytyä tuon 4,5 tunnin lennon aikana. Välillä onnistuin hieman torkahtamaankin, silti olin niin väsynyt saapuessamme Alicanten kentälle, että päätin vielä rinkkaamme odotellessamme torkahtaa. Silikonisten korvatulppien ja mukavan penkin ansiosta ehdin vaipua miellyttävään pehmeään horrokseen puolen tunnin ajaksi. Sitten Kalle herätteli minut ja lähdimme jatkamaan matkaa. Etsimme infon ja poimimme sieltä kartan mukaan. Bussipysäkin olivat hieman hämysti rakennuksen yläkerrassa, mutta löysimme helposti hyvien opasteiden avulla. Melkein heti oikea bussi saapui ja tuntui Intian jälkeen ylelliseltä, että bussissa kulki näytöllä pysäkkien nimet. Meillä ei siis ollut pienintäkään ongelmaa löytää oikealle alueelle rannan tuntumaan Olimme sopineet näkevämme isäntämme 13 ja kello ei ollut vielä edes 12, joten meillä oli hyvin aikaa suunnistaa lounaalle. Repivä nälkä kurni jo mahassani, joten halusin ensimmäiseen vastaan tulevaan ravintolaan. Kallekaan ei purnannut vastaan, sillä ravintolan hinnat näyttivät kohtalaisilta. Viidellä eurolla sai burgerin, ranskalaiset ja juoman.
Sitten lähdimme etsimään isäntämme asuntoa. Pysähdyimme ensiksi istuskelemaan hienon näköisen rakennuksen eteen. Ajattelin sen olevan jokin hieno virasto. Kalle tuumaili, että oikea asunto on varmaan tien toisella puolen. Hän muisteli kyseessä olevan asunto numero 2. Vähän aikaa odottelimme asunnon edessä ja katselimme, kun talovahti röökaili putkeen. Espanjalaiset tuntuvat olevan kovia sauhutteleen. Sittemmin saimme tilaisuuden livahtaa taloon sisälle, kun joku muu avasi oven ja portsari häipyi jonnekin. Talo oli hyvin ylellinen ja aavemaisen hiljainen. Nousimme 7 kerrokseen, mutta ihmettelimme, kun ovissa ei lukenut isäntämme nimeä. Kalle viestitteli hänelle ja selvisi, että hän on piakkoin tulossa ja sovimme näkevämme kadulla. Menimme siis takaisin alas. Onneksi menimme kadulle, sillä selvisi, että olimme kokonaan väärässä talossa. Isäntämme heilutteli meille iloisesti kadun toiselta puolen. Itse asiassa kyse oli samasta talosta, jonka portailla olimme aivan aluksi istuneet ja, joka minusta oli vaikuttanut virastolta.
Nousimme isäntämme kanssa hissillä yläilmoihin ja hänen kämpästään oli hienot näkymät merelle ja koko tähän kiinalaiseen kaupungin osaan. Isännällä oli kiire takaisin töihin, mutta sitä ennen hän vei meidät erääseen pyöräliikkeeseen. Hän osoitteli pyöriä nurkassa ja puhui myyjän kanssa, joka oli selvästi hänen tuttavansa. Oltaisiin saatu aivan hyvä diili, mutta pyörät näyttivät sen verran karmaisevilta, että päätimme vielä katsella muualtakin. Pyörissä juuri mikään ei sopinut etsimäämme, niissä oli lähes kaikki pielessä: liian paksut ja pienet renkaat, huono kumara ajoasento ja ei tavaratarakkaa. Kiitimme siis kohteliaasti ja lupasimme miettiä asiaa.
Suuntasimme ensin bussilla Carrefourin tavarataloon. Siellä oli yksi täydellisen oloinen pyörä. Tosin siinä oli hieman heikon oloinen tavarateline, mutta kaikkea ei voi saada.Valitettavasti tuo 28 tuuman renkainen pyörä oli lajinsa viimeinen, joten jouduimme testaileen muitakin ja pähkäileen niiden etuja tai huonoutta. Kun olimme kyselleet myyjiltä kaikki mahdolliset infot ja totta kai tinkineet iso renkaisesta pyörästä, päätimme kuitenkin vielä jatkaa matkaa. Suuntasimme kävellen parin kilsan päähän saman tapaiseen markettiin. Välillä vähän tihkutti vettä, mutta onneksi sade ei jaksanut kuitenkaan kunnolla innostua. Täällä saisi kyllä sadella, kun on niin kuivan näköistä ja suihkustakaan ei juuri vettä pisaroi, mutta ei juuri silloin, kun me olemme taivas alla. Tuossa marketissa ei pettymykseksemme ollut yhtään 28 renkaista kaupunkipyörää! Miksi täällä tykätään onnettoman pienistä renkaista? Yhdessä maastopyörässä tosin oli sopivat renkaat, mutta se oli liian kallis ja emme muutenkaan halunneet tämän tyylistä pyörää. Laahustimme siis takaisin edelliseen tavarataloon, jalat alkoivat jo kipeytyä ja toinen kenkäni hankasi niin, että sain laittaa siihen paperia pehmusteeksi. Kysyimme infosta Ferrandoa, sillä olimme sopineet diilin, että jos tulemme takaisin, tarjous on voimassa kysyessämme tätä henkilöä. Nöyrryimme ottamaan 26 tuuman renkaisen pyörän toiseksi pyöräksemme. Siinä oli myönteistä jämäkkyys ja 6-vaihdetta, pyörä vaikutti kestävältä, vaikkakin jäykähköltä. Emme uskoneet, että enää löytäisimme tältä kylältä kukkarollemme sopivaa matkapyörää, jossa olisi tahtomamme isot renkaat. Kaikki tuntuvat täällä suosivan pikku pyöriä, niitä näkee kaupungillakin eniten, myös maastopyörät ilman tarakkaa ovat suosiossa. Toiseksi pyöräksi otimme sen, joka oli jo aluksi vaikuttanut lupaavalta. Saimme siitä hieman alennusta, sillä se oli kaupassa saanut muutaman kolhun ja takaheijastin oli vähän särkynyt ja takalokasuojassa oli lommo. Tämä parempi pyörä maksoi lopulta 140 e ja huonompi 150 e. Toivottavasti saamme niistä reissumme lopuksi jotain takaisin!
Pyörräillessämme takaisin kämpille, huomasimme heti, kuinka pikku pyörä vaikutti aika raskaalta. Kyllä se tasaisella meni, mutta pienikin nousu tuntui heti. Iso pyörä rullas taas kuin unelma, mitä nyt vaihteet pari kertaa raksahti. Näillä nyt mennään! Jaksamisen ja kunnon mukaan ilman mitään paineita edetään. Tämä ei ole mikään kuntoilu reissu vaan pyöräily edustaa meille loistavaa tapaa nähdä uutta maata paremmin kuin millään muulla kulkuneuvolla. Varmaankin pysähtelemme paljon ja etenemme lyhyitä päivämatkoja. Pyöräilyssä mahtavinta on juuri tietty vapaus ja siinä kokee konkreettisesti olevansa tien päällä!
Alan varmaan aikaisin nukkumaan. Toivottavasti Kalle jaksaa hieman porista isäntämme kanssa, ettemme vaikuttaisi epäkohteliailta. Ei ihme, että väsyttää, kun olen ollut valveilla jo 15 tuntia ja viime yönä nukuin vain nelisen tuntia. Huomenna testailemme ja huollamme pyöriämme, sekä siirrymme uudelle sohvalle asuntoveneeseen. Nyt tämä ei kyllä edes ole sohvasurffausta kirjaimellisesti, koska meillä on ihanat muhkea omat sängyt ja vieläpä oma huonekin. Kalle tulee varmaan kohta kaupasta ja sitten kokkailemme jotain.
