Seuraavaksi olisi kuitenkin ohjelmassa kahdeksan viikon retki Pohjois-Chilestä Bolivian ja Perun kautta mahdollisesti Ecuadoriin tai Kolumbiaan asti. Omien kokemusten perusteella Chile ja Argentiina ovat melko turvallisia maita kaikista pelotteluista huolimatta. (Eniten täällä ollessani olen pelännyt 7 richterin maanjäristyksessä tsunamivaroituksen soidessa
) Saattaahan kaikki olla hyvää tuuria, tai järkevän käytöksen tulosta. Vähän kuitenkin alkanut huolestuttaa, että olen naiivina optimistina mennyt tottumaan tähän turvallisuudentunteeseen. Aika shokeeraavalta nimittäin tuntuu esimerkiksi tuo ajatus ryöstetyksi tulemisesta yöbussissa, joilla olen Argentiinassa ja Chilessä matkustanut ihan paljonkin. (Eihän sitä nyt päiviä haluaisi tuhlata bussissa istumiseen, kun aika on rajallista.. Heh.) Aasiassakin selvittiin vailla minkäänlaisia harmittavia välikohtauksia. Mutta eihän sitä tarvita kuin se yksi kerta huonoa tuuria, ja sitten harmittaa.
Oon talla hetkella Santiagossa toissa ja ajatuksena on syksylla toteuttaa juuri tuo sama reitti Pohjois-Chileen, Boliviaan ja Peruun, seka mahdollisesti jatko Ecuadoriin ja Kolumbiaan 2kk aikana. Chilessa ja Argentiinassa on ollut tosi turvallinen olo (mutta heti kun tarkkaavaisuudesta lepsui niin puhelin vietiinkin metrossa matkalla toihin). Mutta mihin kannattaa varautua muualle Etela-Amerikkaan matkatessa? Miten lilon matka meni ja onko jotain tiettyja maita mita valttaisit tai suosittelisit?
Vietin ensin 7 kuukautta Argentiina-Chile- akselilla, jonka jälkeen juurikin matkustin Kolumbiaan viiden kuukauden aikana, ja minusta suurin ero on suurkaupungien turvallisuudessa. Yöllisiä bussiryöstöjä ei Etelä-Amerikassa juurikaan ilmeisesti enää tapahdu - matkustin itse yöbusseilla jopa pahamaineisilla alueilla kuten Tingo María - Tarapoto reitti, joka on ns. kokaiinialueita ja siellä ennen ei suositeltu matkustamista edes päiväsaikaan, mutta paikalliset sanoivat, että se on nykyään ihan turvallista, bussit lähtevät aamuyöstä kovan helteen takia (omani lähti kello 3). Ainoastaan siellä välissä olevia kyliä kannattaa välttää, ettei jää sinne hortoilemaan. Matkalla oli paljon vapaaehtoisia turvallisuusjoukkoja "junta vecinal", jotka pitävät huolta tien turvallisuudesta. Myöskin ylitin Ecuador-Kolumbia- rajan yöllä. Tämä 2016. Mutta kuten mainitsin, esim. Quiton tai Guyaquilin turvallisuus on ihan toista luokkaa Buenos Airesiin tai Santiagoon verrattuna - siellä ei missään nimessä tulisi kävellä pimeän aikaan (eli kello 8 jälkeen) juuri missään baari/ravintolakatujen ulkopuolella, ei mielellään edes porukalla. Asuin Quitossa 3kk vanhassa kaupungissa, missä en uskaltanut lähteä edes kioskiin kahdeksan jälkeen illalla, ja suurin osa kavereistani ryöstettiin siellä ollessa esim. seitsemältä aamulla työmatkalla. Tämä on siis mielestäni suuri ero esim. Buenos Airesiin, missä asuin 6kk, enkä tunne juuri ketään, jota olisi ryöstetty, ja itse kävelin aika rauhassa omassa Chacaritan lähiössäni vielä yksin kello 11 illalla. Ecuadorissa tai Perussa ei välttämättä huomaa, jos vahingossa kävelee kaupungissa alueelle, jossa on vaarallista päiväsaikaankin. Tämä on tosin tuttua myös Esim. Valparaisossa (jossa onneksi poliisit huikkaa useimmiten, että älä mene sinne).