Santorini oli pieni pettymys

 (Luettu 3100 kertaa)

vesaila

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 137
    • Profiili
    • Reissukuvia
Santorini oli pieni pettymys
« : 03.10.2008, 11:04:00 »
Tuoreet terkut Santorinilta, josta tulimme maanantaina. Olimme siellä viime viikon. Ilmat oli Suomen kesään tottuneille ihan lämpimät, vaikka vähän epävakaista olikin.

Hotellimme oli Kamarissa, Blue Sea. Hotellista ei sen enempää analyysiä, koska ei me sinne hotelliin lomaa menty viettämään eikä Kamariin muutenkaan.

Mä en ihan kyllä noin keinotekoista tunnelmaa saarella odottanut. Kamarin Teneriffamaisuus oli ihan odotettavissa, eikä siitä sen enempää, mutta muualla saarellakin oli minusta aitous jotenkin tiessään. Firan ja Oian kauniit rakennukset olivatkin vain kuorta; ne olikin kaikki hotelleja. Putiikkien myyjätkin olivat keikkatyöläisiä mantereelta. Aitoa paikallisuutta ja oikeita, läpi vuoden saarella asuvia ihmisiä löytyi Mesariasta, Pirgosta ja Akrotirista, ja niissä olikin kiva käveleksiä aitoa, rauhallista elämänmenoa katselemassa. Niin ja paikallisbussilla ajelemalla saattoi törmätä muutamaan, ainakin rahastajaan ja kuskiin.

Ruoka... hmm, me ei yrityksistä huolimatta löydetty saarelta yhtään ruokapaikkaa, jossa ei olisi ollut menut ja kyltit ulkona englanniksi. Etsimme kyllä, jotta olisimme voineet olla varmoja ruoan oikeasta kreikkalaisuudesta. Pikkukylien tavernoissa tosin mainostettiin ruoan olevan kotitekoista, ja niissä lounaalla käytiinkin. Täytyy sanoa, että kyllä kreikkalainen osaa lihan kypsentää; hyvä paistopinta ja silti mehukas, nipinnapin kypsä sisältä. Pisteet siitä.

Mutta ne hemmetin ranskalaiset!! Mitä hemmettiä niitä pitää ihan joka paikkaan tunkea? Ei me menty Kreikkaan ranskalaisia syömään. Ja niillä vuorattiin annos ison näköiseksi ihan joka paikassa, vaikka listassa ei ollut edes mainintaa että niitä annokseen tulee. Joten aloin tilaamaan ruoan aina siten että lisäsin tilauksen loppuun "no fries". Joskus lautasella oli tilalla salaattia, joskus riisiä (sitä valmisriisiä joka oli identtistä paikasta riippumatta, keltaista jossa mukana porkkananpaloja), joskus ei mitään mutta hinta oli sama.

Kreikkalainen ruoka on kyllä todella hyvää jos sitä saa oikein tehtynä. Onneksi onnistuimme muutamassa paikassa sitä saamaan, mutta valitettavan monessa paikassa myöskään emme: käytännön syistä söimme iltaisin Kamarissa ja viimeisenä iltana sain Marian restaurantissa (rantapromenadilla) voitteko kuvitella SÄILYKELIHAPULLIA!! Ei hyvää päivää, ala-arvoisinta ikinä. Kiertäkää tulevaisuudessa se paikka kaukaa. Firassa taas sain eräässä tavernassa säilyke-dolmadeseja. No eihän ne millekkään maistuneet. Kaikkea skeidaa koitetaan tyhmiin turisteihin ahtaa. Mutta kun sai hyvää, hyvin tehtyä ruokaa, niin se oli kyllä sitten niin kielen vievää että ei mitään rajaa.

Se muuten ei meidän mielestämme pitänyt paikkaansa, että rantapromenadilta saisi jotenkin epäaidompaa kreikkalaista ruokaa kuin ylempää Kamarista. Reissun parhaan kleftikon nautimme nimenomaan rannassa. Tosin ne säilykelihapullat oli rannasta myös...

Turussa on mahtava kreikkalainen ravintola Athene. Nyt tiedän, että sen ruoat pesee Santorinin turistirysän useimpien paikkojen "kreikkalaisen" ruoan 6-0.

Tykkään kreikkalaisesta rentoudesta: koirat päästetään aamuisin ovesta ulos juoksentelemaan kujille ja illalla ne palaavat kotiin nukkumaan (kaikki irrallaan juoksentelevat koirat eivät siis suinkaan ole kulkukoiria, osa vain), bussi saattaa tulla vartin myöhässä mutta mitä siitä, pysäkit kuulutetaan karjumalla ja paikallisradio pauhaa. En tarkoita, että meilläkin pitäisi kuskien polttaa tupakkaa bussissa mutta kyllä meillä kontrollifriikeillä skandinaaveilla olisi paljon opittavaa välimeren maiden ihmisten elämänasenteesta.

Santorinille emme enää mene, jotenkin paikka oli yhtä suurta kulissia muutamaa pikkukylää lukuunottamatta. Joko manner-Kreikkaan tai Kreetalle voisimme mennäkkin, jossa syvemmältä maaseuduilta saattaa aitoja kyliä oikeine asukkaineen löytyäkkin. Ja Amorgosinkin olemassaolon tajusin vasta hiljattain, se vaikuttaa enemmän meidän kohteelta.

Joku voi nyt kysyä, että mitä sitten kuvittelin Santorinin olevan, tottakai siellä on hitosti turisteja, ja missä on turisteja, on turistimassojen vaatimia palveluja kuten hotelleja vierivieressä ja ranskanperunoita. Myönnän, mä ihan oikeasti kuvittelin paikan olevan hiukan aidompi ja rauhallisempi, ja kuvittelin ihan oikeasti niiden kauniiden kalderan reunalla kiikkuvien rakennusryppäiden funktion olevan jotain muuta kuin toimia hotelleina noin suuressa määrin. Muutamia selvästi jonkun yksityisen perheen asuttamia taloja toki löysimme.

Parasta antia Santorinilta oli siis tosiaan ne pikkukylät.
En ole vielä käynyt kaikkialla, mutta se on suunnitelmissani. -Susan Sontag-
http://kuvablogi.com/blog/5238/