Gambiaan matkaavat

[katakuu]

Kirjoittelin vinkkejä Gambiaan matkaaville: http://famstour.nettisivu.org/vinkkeja-gambian-matkalle/

Tällä hetkellä lentoja saa melko halvalla Tjäreborgilta, n. 500-1000e. Pelkät lennot eivät näy nettisivuilla, mutta niitä voi tiedustella toimistosta. Reppureissaaja voi Gambiasta helposti matkustaa tanka-tankalla vaikka Senegaliin...

Aurinkoista matkaa!

[Apli]

Millanen ongelma prostituutio on gambiassa, saako valkoinen mies kulkea rauhassa joka paikassa vai tuleeko paikalliset tytöt iholle?

[kaurahiutale]

Onkos kukaan käynyt viime aikoina Gambiassa?
Houkuttelisi vähän lähteä Tjäreborgin pakettimatkalle (yäk!) helmikuussa, kun niitä näyttäis irtoavan vain 600 eurolla.

[Linnunlahti]

Itse tuli vietettyä Gambiassa pari yötä Farafenissa ja Somassa. Vaikutti näin nopealta vilkaisulta todella mukavalta maalta ja kommunikaatio on helpomppoa kun englannilla pärjää. Kyllähän Senegalissakin pärjää, mutta niin paljon syvemmälle pääsisi jos puhuisi ranskaa. Farafenissa ja Somassa ihmiset vaikuttivat aidosti ystävällisiltä, eivätkä rahan perässä juoksentelevilta. Samoin oli Senegalin maaseudulla, mutta turistipaikoissa asia oli sitten toinen. Luultavammin Banjulissakin on sama ongelma ja varsinkin lähellä olevissa turistikeskittymissä (Kombo). Hintataso vaikutti ainakin maaseudulla olevan hieman halvempi verrattuna Senegaliin.

[opelis]

Onkos kukaan käynyt viime aikoina Gambiassa?
Houkuttelisi vähän lähteä Tjäreborgin pakettimatkalle (yäk!) helmikuussa, kun niitä näyttäis irtoavan vain 600 eurolla.

Olin joulun aikaan kahden viikon matkalla. Tykkäsin!! Tosin paikallisiin perässäroikkujiin meinas mennä aluksi hermo, kun sitkeästi tallasivat perässä. Parin päivän päästä tajusivat, että noihin tyyppeihin ei kannata aikaa tuhlata.... Rento loma kaikenkaikkiaan 

[Nakeli]

Tuli varattua joulukuulle kahden viikon matka Gambiaan Tjäreborgin kautta. Vähän hirvittää, kun olen lukenut noista iholle tuppautujista, mutta kyllä niitä oli myös Intiassakin aika tavalla.

Ajattelimme käydä mahdollisimman paljon erilaisilla retkillä, mm. Senegalin puolella. Millaisilla retkillä itse olette olleet ja osaatteko suositella jotain retkien järjestäjää? Toistaiseksi lueskelin vain Tjäreborgin omista retkistä ja ne vaikuttivat ihan OK:lta, mutta jos on parempia tiedossa, saa vinkata.

[softhead]

Viitisen vuotta sitten tuli käytyä Gambiassa. Ei jäänyt hääviä vaikutelmaa. Luontoa siellä ei ole jäljellä, eläimistä puhumattakaan. Bumsterit ahdistelee uusia saapuvia ahnaammin kuin Delhin rautatieasemalla. Hotellit kyllä yleensä pitävät nämä pojut alueeltaan tehokkaasti poissa. Rannalla vastaan tulee länsimaalaisia eläkeläisnaisia käsipuolessaan viisitoistavuotiaita poikia.

Retket ovat hyvää ajanvietettä hotellilla lorvailun jatkeeksi. Tjäreborgin orjien jalanjäljillä jäi mieleen. Retki kävi Alex Haileyn Juuret kirjassa kuvaamassa Juffuren kylässä. Sama retki vierailee myös James Islandilla.

[Nakeli]

Kommentoidaanpa nyt tähän ketjuun, kun tuli tehtyä Gambian reissu joulukuussa. Olimme kaksi viikkoa Tjareborgin pakettimatkalla ja täytyy kyllä sanoa, että jo itse lentomatka oli aika elämys reittilentoihin tottuneelle. Hotellimme oli Bijilo Beach Hotel, joka oli erittäin mukava, meillä oli kahden hengen huone, suurimmalla osalla muista suomalaisista oli apartementit ja niihin ei oltu kovin tyytyväisiä.

Maana Gambia ei sykähdyttänyt, retket olivat aika laimeita, luontoretkillä ei ollut kyllä mitään nähtävää. Senegalin puolella käytiin de Fathalan luonnonpuistossa, jossa ei ollut kuin muutama kirahvi, pari seepraa, sarvikuono ja antilooppeja. Nähtiin kaikki elukat kuitenkin ja pari tuntia kestäneen ajelun jälkeen oli mahdollisuus osallistua kävelylle leijonan pentujen kanssa, lisämaksusta tietysti. Gambian puolella reptile farm oli yksi parhaista visiiteistä, siellä ollut nuori opaspoika kertoi innostuneesti ja asiantuntevasti matelijoista ja tietysti käärmeitä sai pidellä, jos uskalsi.

Muutoin koko mestassa oli melkoinen maailmanlopun meininki ja nämä bumsterit olivat kerrassaan todella rasittavia. Intia ei todellakaan ole mitään verrattuna siihen häiriköintiin ja häsläykseen, jota tuolla sai osakseen. Se oli erittäin häiritsevää ja noloa. Näistä häsläreistä olisi toki päässyt eroon, jos olisi palkannut itselleen kokopäivätoimisen oppaan, joka sitten hätistää nämä muut häslääjät pois. Ajatuskin siitä, että tuollaisesta palvelusta pitäisi maksaa, on vähintäänkin erikoista, mutta totesimme kyllä, ettei tuolla oikein mitään voi tehdä, jos ei "opasta" palkkaa. Lähes kaikki tapaamamme suomalaiset olivat jossain vaiheessa reissua vatsataudeissa, mukaan lukien me itse. No, tulipa nähtyä.

[Haddy]

Jos joku on Gambiaan menossa voin suositella tosi hyvä opasta, Moses! Tulin itse Gambiasta muutama viikkoa sitten ja käytin tätä opasta koko viikon, kävin mun muuassa Senegalissa safarilla hänen kanssa.
Hän on tosi mukava ja luotettava nuori mies ja hän varmisti että viihdyin hänen maassaan. En olisi voinut löytää parempaa opasta! Hän on ammattilainen (on opiskellut matkailua) joten ei mikään bumsteria ja hänellä on paljon tietoa ja kerrottavaa Gambiasta. Hän pitää sanansa ja on aina ajoissa ja retkien hinnoista voi neuvotella (muutenkin tosi edulliset). Moses on myös perustanut esikoulun kotikylässään, ja suosittelen käyntiä siellä.

Lisää tietoa retkistä ja yhteystiedot löydätte hänen kotisivuilta osoitteessa www.realgambiamoses.com
Jos otatte häneen yhteyttä, kertokaa että Heidi suositteli, niin saatte aivan varmasti hyvää palvelua

[UsvaAuer]

Maana Gambia ei sykähdyttänyt [...]
Muutoin koko mestassa oli melkoinen maailmanlopun meininki ja nämä bumsterit olivat kerrassaan todella rasittavia [...] Se oli erittäin häiritsevää ja noloa. 

Tämä oli myös oma muistikuvani Gambiasta palatessani maahan viiden vuoden tauon jälkeen. Silloin vihasin Gambiaa. Mutta nyt kävi toisin: ihastuin Gambiaan!

Mielipiteeni muutokseen vaikutti yksi asia. Sen sijaan, että olisin majoittunut rannalle, majoituinkin Serrekundaan, Gambian suurimpaan "kaupunkiin". Viiden kilometrin hajurako turistirantoihin muutti olennaisesti käsitystäni Gambiasta.

Serrekundasta muodostui itse asiassa yksi suosikkipaikkani koko Afrikassa. Se on eloisa markettialue, mikä elää ympäri vuorokauden. Illat siellä ovat afrikkalaisittain hämäriä, vähän valaistuja - ja tunnelmallisia. Katujen varsilla on pitkälle yöhön kulkijoita ja myyjiä. Useassa kadunkulmassa soi afrikkalainen musiikki. Serrekundassa voi nähdä jopa afrikkalaisia perinteitä, kuten vaikkapa poikien ympärileikkaamiseen tai häihin liittyviä seremonioita.

Serrekundassa törmää turisteihin hyvin rajallisella alueella (Serrekundan päämarketilla); omilla kujilla näin kolmen viikon aikana vain kerran valkoisen naisen. Turistien puute tarkoittaa sitä, että kaikki lieveilmiöt loistavat poissaolollaan. Kukaan ei tuppaudu seuraasi, mistään ei tarvitse maksaa turistihintaa. Serrekundassa esim. aterioiminen maksaa kymmenesosan (15-25 dalasis) siitä, mitä rantojen turistiravintoloissa (Serrekundassa on loistava valikoima koko Länsi-Afrikan keittiöstä).

Serrekundassa opin sen, että gambialaiset ovat aidoisti iloisia, välittömiä ja ihania ihmisiä. Kanssakäyminen ihmisten kanssa on vaivatonta ja mukavaa, ystäviä saa todella helposti. Serrekundassa asuu myös paljon guinealaisia ja jonkin verran senegalilaisia, joiden kanssa voi hioa ranskan kieltä.

Ilmastoltaan Gambia on hyvin miellyttävä. Iltapäivisin lämpö kipuaa helposti 30 asteeseen, mutta koska ilmasto on kuiva, kuumuus ei ole yhtä ahdistavaa kuin vaikka Itä-Afrikan rannikolla. Illat Gambiassa ovat suorastaan viileitä. Itse en koskaan tarjennut illalla pelkässä t-paidassa.

Meri Gambian edustalla on upea. Se ei ole tyyni, vaan aaltoileva ja voimakas. Ei sovellu uimiseen, mutta katselemiseen ihanteellinen. Rannat ovat länteen päin, joten Gambiassa aurinko laskee mereen. Rannalla ei ole juurikaan valosaastetta, joten öisin voi ihailla tähtitaivasta ja merta. Ja ehkä jopa gambialaisen miehen syliä... 

Lähes kaikki tapaamamme suomalaiset olivat jossain vaiheessa reissua vatsataudeissa, mukaan lukien me itse.

Itse join kraanavettä ja söin paikallisten duunareiden suosimissa paikoissa, joita ei ravintoloiksi oikein voi nimittää. Mitään ongelmia ei ilmennyt.

[mpala]

Maana Gambia ei sykähdyttänyt [...]
Muutoin koko mestassa oli melkoinen maailmanlopun meininki ja nämä bumsterit olivat kerrassaan todella rasittavia [...] Se oli erittäin häiritsevää ja noloa. 

Tämä oli myös oma muistikuvani Gambiasta palatessani maahan viiden vuoden tauon jälkeen. Silloin vihasin Gambiaa. Mutta nyt kävi toisin: ihastuin Gambiaan!

Mielipiteeni muutokseen vaikutti yksi asia. Sen sijaan, että olisin majoittunut rannalle, majoituinkin Serrekundaan, Gambian suurimpaan "kaupunkiin". Viiden kilometrin hajurako turistirantoihin muutti olennaisesti käsitystäni Gambiasta.

Serrekundasta muodostui itse asiassa yksi suosikkipaikkani koko Afrikassa. Se on eloisa markettialue, mikä elää ympäri vuorokauden. Illat siellä ovat afrikkalaisittain hämäriä, vähän valaistuja - ja tunnelmallisia. Katujen varsilla on pitkälle yöhön kulkijoita ja myyjiä. Useassa kadunkulmassa soi afrikkalainen musiikki. Serrekundassa voi nähdä jopa afrikkalaisia perinteitä, kuten vaikkapa poikien ympärileikkaamiseen tai häihin liittyviä seremonioita.

Serrekundassa törmää turisteihin hyvin rajallisella alueella (Serrekundan päämarketilla); omilla kujilla näin kolmen viikon aikana vain kerran valkoisen naisen. Turistien puute tarkoittaa sitä, että kaikki lieveilmiöt loistavat poissaolollaan. Kukaan ei tuppaudu seuraasi, mistään ei tarvitse maksaa turistihintaa. Serrekundassa esim. aterioiminen maksaa kymmenesosan (15-25 dalasis) siitä, mitä rantojen turistiravintoloissa (Serrekundassa on loistava valikoima koko Länsi-Afrikan keittiöstä).
...

Lähes kaikki tapaamamme suomalaiset olivat jossain vaiheessa reissua vatsataudeissa, mukaan lukien me itse.

Itse join kraanavettä ja söin paikallisten duunareiden suosimissa paikoissa, joita ei ravintoloiksi oikein voi nimittää. Mitään ongelmia ei ilmennyt.

Olipas taas ihana kirjoitus UsvaAuer. Tykkaan niin sun tavasta matkustaa ja elaytya. Ja kirjoittaa siita.

Itse olen saanut pahimmat vatsataudit hotelleista ja lentokentilta. Slummeista ja muissa epamaaraisimmissa paikoissa sijaitsevista kulmakuppiloista en koskaan. Turistipaikoissa hotelleissa jne ei tarvitse valittaa ruuan laadusta, menekki on taattu.

[Nakeli]

Uskon täysin, että Serrekundassa, tai muualla sisämaassa, on paljon mielekkäämpää lomailla kuin noissa turistien suosimissa rantakohteissa.

Unohdin muuten tuossa kirjoituksessani mainita, että kiireisin turismikausi alkoi oikeastaan siitä, kun me saavuimme Gambiaan ja ensimmäinen viikko oltiin hotellissa melkein ainoita asiakkaita. Toisella viikolla tuli paljon lisää porukkaa, ja meno helpottui vähän. Mutta tuo ensimmäinen viikko oli kyllä täyttä tuskaa, kun kaikki yrittivät tienata elantonsa meistä. Huh.

Afrikassa olen käynyt myös Tansaniassa ja Keniassa. Gambian köyhyys yllätti. Nicaraguassakin olemme käyneet, mutta silti siellä köyhyys ei jotenkin ollut niin ahdistavan läsnä kuin Gambiassa.

Lisäys vielä, minäkään en tarjennut iltaisin pelkällä T-paidalla. Kiedoin aina paksun pashmina-huivin hartioille ja jalassa oli pitkät pellavahousut. Päivisin oli mukavan lämmintä.