Muutama vuosi sitten menin Padang Baista isolla ja hitaalla (4h, huonolla säällä kauemmin) paatilla n. 40 000 rp Lombokiin. Kyyti pohjoiseen Bangsaliin ja veneellä Gileille.
http://wikitravel.org/en/Padang_Bai
http://wikitravel.org/en/Bangsal
laitanpa tähän tarinan vanhasta blogistani siitä kuinka siirtyä Gileiltä Kutaan mahdollisimman halvalla. Olin sukeltamassa Gili Menolla ja lähdin sieltä joskus kahden maissa iltapäivällä dive shopin veneellä kohti Bangsalia ja siitä eteenpäin tarvittiinkin aika monta kyytiä - mukaan lukien tuo tuskainen slow boat... lienee about sama homma toiseen suuntaan, toki jos saa jonkun kombon bussilippua + lauttaa niin on varmaan helpompaa. mutta ilman mitään ennakkovarauksia ja -suunnittelua homma meni näin:
Art of slow traveling (Locations: Gili Air, Lombok & Bali, Indonesia) This may not be the most memorable day in my traveling history but just thought about writing down some details of one painful journey of 200 km and almost 10 hours...
Yksi asia mika on ruvennut tympimaan matkustamisessa ovat tuskalliset yli 5 tunnin siirtymat jotka vaativat kohtuuttoman maaran odottelua ja saatoa. Tamanpaivainen saato vahvisti edelleen naita tuntemuksia - jouduin siis kayttamaan ihan tolkuttoman maaran aikaa paastakseni Gileilta Balin puolelle jotta ehtisin seuraavana paivalla olevalle Bangkokin lennolle. Toinen vaihtoehto olisi ollut buukata aamulento Lombokista Balille mutta olin hieman skeptinen Indonesian halpislentoyhtioiden aikataulussa pysymisen suhteen... Eli paatin siirtya muita keinoja kayttaen n. 200km matkan sukelluskurssin paatyttya. Tama tarina antaa myos hyvan kuvan siita kuinka asiat yleensa jarjestyvat Aasiassa pienen saadon ja yllatyesten jalkeen. Tassa siis kaikki kulkuvalineet joita kaytin paastakseni paamaaraani:
1. Vene Gili Meno - Bangsal: Sain kyydin Dream Diversin veneella jolla firman oma vaki siityi paivan paatteeksi Lombokin puolelle. Aikaa meni noin 20 minuuttia ja homma sujui yllatyksitta
2. Pikkubussi Bangsal - Senggigi: Edelleen Dream Diversin kyydissa, ei ongelmia. Aikaa meni noin 30 min.
3. Bemo Senggigi - Mataram: Paikallinen versio lavatakseista eli pakussa on kaksi penkkia joille ahdetaan niin paljon vakea kuin vain mahtuu. Ei ongelmia, matka kesti noin 30 min
4. Bemo Mataramin toiselle bussiasemalle: Tyypillinen aasialainen kaupunki, jossa on useampi bussiasema eri puolilla kaupunkia. Pienen saadon jalkeen loysin oikean bemon, jolla paasin kulkemaan n. 15 min matkan kaupungin laitamille vain todetakseni etta julkinen liikenne oli paattynyt pimean tultua. Lisaksi sain kunnon verinaarmut jalkaani noustessani autoon. Alue naytti aika epailyttavalta ja valo oli vahissa. Paikalla paivysti kuitenkin useampi taksi joten ei muuta kuin tinkaamaan seuraavasta etapista
5. Taksi Mataram - Lempar: Sain tingattua muutamalla eurolla paikallisen kuskin ajamaan n. 30km matkan Lemparin satamaan, josta kulkee autolautta kellon ympari Balille. Aikataulu oli mysteeri, toivottavasti lautta lahtee pian! Satama loytyi ongelmitta vaikka koko matka mentiin ihan taydellisessa pimeydessa...
6. Lautta Lempar - Padang Bai: Lautta lahti n. puolen tunnin odottelun jalkeen ja osoittautui juuri niin hitaaksi ja puuduttavaksi kuin odottaa sopi. Ei mitaan palveluita, ainoastaan kovat penkit ja kuorsaavia indonesialaisia seurana... Kello oli jo reilusti yli puolenyon kun saavuimme Padan Baihin
7. Bussi Padang Bai - Denpasar: Lautalla oli yllattaen kyydissa bussi, joka vei indonesialaisia Denpasariin. Kuski tarjosi kyytia minullekin ja kun hinta oli kohtuullinen paatin jatkaa bussin kyydissa valttaakseni aikaisen aamuheratyksen. Matka sujui nopeasti mutta perilla Denpasarissa huomasin taas olevani jollakin suljetulla bussiasemalla kaupungin laitamilla... Yritin loytaa hotellia mutta tuloksettoman harhailun jalkeen paatin jatkaa matkaa Kutaan, jossa olin ollut aiemmin
8. Taksi Denpasar - Kuta: Bussiaseman ymparistossa oli useita takseja odottamassa ja paatin ottaa hieman ylihinnoitellun kyydin Kutan backpacker-ghettoon, jossa otin ensimmaisen halvan hotellin jossa oltiin viela hereilla. Kello oli noin kolme aamulla kun oli vihdoin younien aika...