Rakkoa kamalampaa terveysvaivaa ei ole olemassakaan!
Olen nyt viikon päivät potenut rakkoa varpaiden välissä. Rakko sai alkuunsa sateisana päivänä Malawissa, kun kävelin muutaman kilometrin matkan rinkkoineni hotellille. Jalassa oli flip flopeista ne huonommat.
Ensin ajattelin, että rakko ei elämääni saa häiritä ja kävelin seuraavana päivänä yli kymmenen kilometriä. Yöksi jouduin ottamaan kipulääkettä. Seuraavan päivän huilasin. En poistunut hotellilta ja kävelin kantapäällä ja jalkaterän syrjällä, ettei rakko olisi osunut maahan. Tästä seurauksena sain pohkeeni kipeäksi. Vaivasta kaksinkertaisen teki se, että olin sattumoisin saanut hankauman samaan jalan kantapäähän ainoista kunnon kengistäni, lenkkareista. En siis voinut pitää lenkkariakaan jalassani.
Nyt rakko on ollut viikon päivät jalassani eikä näytä toipumisen merkkejä. Märi se ei sentään, niin kuin alussa, mutta edelleen se on kivulias. Aina aamulla rakko alkaa jomottaa kävellässä. Tietenkin aristelen jalkaani, mutta olen päässyt ontumisvaiheesta aristelevaan kävelemiseen.
Onko kenelläkään vinkkejä rakon kotihoitoon?
Rakkolaastareista ei ole Zimbabwessa kuultukaan. Sain sentään täältä haavan desinfiontiainetta. Malawissa vielä jouduin lantraamaan kraanaveteen jotain litkua. Malawissa apteekissa minulle myytiin jotain rasvaa (silver sulfadiazine). Kun tarkemmin luin käyttöohjeita, huomasin, että rasva onkin tarkoitettu palohaavoihin. Tämä rasva kirvelee, enkä ole sitä enää käyttänyt.
Lenkillä en ole pystynyt käymään viikkoon ja tämä onkin ollut minulle suurin murhe. Sen lisäksi, että nykyään aina mietin, mihin voin mennä: onko paikka sen arvoinen, että viitsin rasittaa rakkoani kävelemällä sinne.