[Nordlund]

Moi! Olen tässä alkanut suunnittelemaan ensi kevään vaellusreissua Nepaliin Himalajan ympäristöön.  Viime vuonna tein kuukauden vaellusreitin Pyreneillä ja tämän vuoden keväällä kävelin Portugalin halki Lissabonista Espanjan puolelle rannikkoa pitkin. Kilometrejä kertyi vähän vajaa 700.
Aiemmat vaellukset on sijoittuneet sellaisille reiteille, että olen voinut yöpyä majataloissa ja paloasemilla (vinkki: Portugalissa useimmissa bombeiroksissa saa yöpyä ilmaiseksi ) Ruokaakin on saanut pikkukylistä ihan kyllikseen. Aiemmin siis mukana on ollut vain käsimatkatavarat, eli pieni reppu missä yksi vaihtovaatekerta. Kantamukset ovat vesipullojen ja päivän ruokien kanssa n. 5-6 kg.
Nyt kuitenkin Nepaliin lähdettäessä tilanne on täysin eri. Mukana pitää olla enemmän lämmintä vaatetta, teltta, makuupussi ja -alusta, retkikeitin ja ruokaa. Osaan pakata järkevästi enkä ota mukaan turhuuksia, mutta laskelmien mukaan rinkka tulee silti painamaan lähdettäessä n. 10-12 kiloa.
Aiemmilla retkillä tuon pikkurepunkin kantaminen mäkisessä maastossa kävi olkapäiden päälle ja reppua piti ottaa pois selästä vähän väliä muutaman tunnin välein. Selkä ja olkapäät kipeytyi aikalailla, varsinkin retken ensimmäisinä päivinä. Painan itse 55 kiloa ja pituutta on 177 enkä omaa lihasmassaa nimeksikään. Tuo kymmenenkiloinen rinkka on vähän masentava ajatus. Olisiko porukalla vinkkejä kuinka tästä selvittäisiin? Selkätreeniä, rinkkavinkkejä, mitä mukaan ja kuinka olet itse jaksanut? Ajatuksia! 

[illusia]

Kiitos vinkistä tuon Portugalin caminon osalta! Tein puolikkaan Espanjan caminon keväällä, ensi keväänä on tarkoitus jatkaa se loppuun. Rinkkani painoi 10-11 kg (enemmänkin silloin, kun takki, pitkät housut ja välillä vaelluskengätkin olivat niskassani). Se oli aivan liikaa jaloilleni, varsinkin alkumatkan mäkisessä maastossa.  Niska- ja hartiakivuilta säästyin aika hyvin. Ensi kerralla on tarkoitus karsia tavarat minimiin. Olen alle 160 cm, mutta painoa on muutama ylimääräinen kilo. Myös lihasmassaa, kiitos joogan ja jumpan. Aiemmin kävin salilla ja bodypumpissa, nyt olen siirtynyt lempeämpiin liikuntamuotoihin. Tässä minun keväinen varustelistani, josta yritän karsia ainakin tuplavaatteita pois.
http://illusiafinland.blogspot.fi/2017/05/yhta-puolikasta-caminoa-viisaampi.html

[conard]

Oletan tekstin perusteella, että repussa ei ollut lannevyötä? Koska ei pitäisi kyllä vielä 5-6kg tuntua missään, eikä varsinkaan olkapäissä. Mitään kokemusta ei ole Nepalista, mutta kyllä se varmaan täytyy hyväksyä, että ton 10-12kg joutuu kantamaan jos moiseen haluaa. Ei senkään luulisi mikään ylivoimainen olevan. Reeniä vaan.

[PinkFloyd]

Kunnon rinkassa on hyvä lantiovyö, joka siirtää painoa pois hartioilta ja selästä. On ihan normaalia että alkupäivät tai kilometrit voivat tuntua raskailta kunnes elimistö tottuu kantamiseen. Itse olen vaelluksilla käyttänyt menetelmää - 45 minuuttia kävelyä, ja 15 minuuttia lepo, jossa reppu tai rinkka otetaan pois selästä. Itse olen tottunut kantamaan 20-25kg rinkkaa pitkillä vaelluksilla - pisin taisi olla 250km Kalottireitillä. Jäätikköreissulla rinkan paino on ollut lähemmäs 35kg, kun on hieman enemmän kannettavaa.

Nepalissa tosiaan pitänee olla enemmän varusteita mukana - tosin siellä saa myös (rahalla) kantajat avustamaan.
Suosittelen että harjoittelet jo kotimaassa rinkan/repun kantoa ihan 10-15 kg painoilla 5-10km lenkeillä. Ei tule sitten yllätystä Nepalissa, jossa maaston korkeuserot ovat huimia. Matka ei tapa, vaan vauhti..

[servechilled]

PinkFloydillä hyviä vinkkejä. Ennen kuin buukkaat mitään reissua niin testaa vaikka jossain Suomen kansallispuistossa onnistuuko parin päivän vaellus + telttailu. Jos ei, niin sitten on turha lähteä Nepaliin asti kokeilemaan rajojaan. Mutta jos yhä halajat Nepaliin niin tee sellainen reissu, jossa on järjestetty majoitus ja vaikka kantajat. Rahalla kyllä saa.

Yksi asia, mihin on hankala varautua Suomessa on ohuen ilman vaikutus. Itselleni tuli ainakin yllätyksenä jo Sveitsin Alpeilla, kuinka paljon raskaampaa vaeltaminen oli. Oletko koskaan aiemmin ollut vastaavissa korkeuksissa, kuin mihin Nepalissa olisit menossa? Jos et, niin kannattaisi testata ennen pidempää reissua oma "sietokykysi" 3-4km (ja suuremmille) korkeuksille.

[arkienkeli]

Nyt nyt nyt: MIKSI IHMEESSÄ aiot kantaa Nepaliin teltan ja keittovehkeet?

KAIKILLA (anteeksi, että huudan) vakioreiteillä on niin tiheä majataloverkosto, että on aivan järjetöntä kantaa mukanaan omaa asumusta ja kokkailla itse ruokia. Reitithän kulkevat pääosiltaan kylästä toiseen, eikä asutuilla alueilla ole juuri mahdollisuutta telttailla missään "erämaassa". Jos kylään laittaa teltan, joutuu sen laittamaan majatalon takapihalle (tavarat ei turvassa, penskat kurkkii sisälle, koirat haukkuu koko yön korvan juuressa) ja saa maksaa sen saman huonemaksun 1-2€ kuin minkä majatalon 2 hengen huonekin maksaa. Vähänkö järkeä?

Toisin sanoen olet ilmeisesti ymmärtänyt Nepalissa vaeltamisen luonteen hieman väärin. Jos halajat sellaisille reiteille joilla todella tarvitaan telttaa ja kyökkiä, niin ensin pitää karaista itsensä vaikka Suomen Lapissa 25 kilon kuormilla, ja opiskella jää/lumikiipeilyä. Ei ennen.

Voisihan olla, että teoriassa itse kokkaaminen tulisi halvemmaksi kuin syödä majataloissa (n.20€ päivä, Khumbun suunnalla lähemmäs 30€). Ongelma on se, että sikäläisen systeemin mukaan huone on lähes tai kokonaan ilmainen, kun matkustavainen syö illallisen ja aamiaisen samassa majoitusliikkeessä. muuten joutuu huoneesta maksamaan sen 20€ kuitenkin. Siis?

Reppusi keveni tätä kirjoittaessani siis noin 3-5 kiloa. Eipä kestä.

Tarvitset: hyvän, modernin 55-65 litraisen rinkan (voi pienempikin mennä jos himokeventää). Vaihtelevat, kevyet vaellusvaatteet lämpövälille +30 - -10C sekä makuupussin ja kevyehkön untuvatakin iltoja ja öitä varten (tyypillisesti yölämpö saattaa pudota -15C kieppeille sisätiloissakin).

- kevyet vaellushousut tai caprit (väljät shortsitkin ok)
- tukevammat vaellushousut yli 3500m korkeuksiin
- normaaleja kalsareita, pitkä (merinovillainen) kerrasto
- t-paitoja, pitkähihainen t-paita tms
- fleecetakki
- kevyt veden/tuulenpitävä kalvotakki
- pipo & lapaset, lierihattu aurinkoa vastaan
- sopivat kengät ja sukkia, ohuempia ja lämpimämpiä  (oman maun mukaan joko polkulenkkarit tai vaelluskengät tai siltä väliltä)
- untuvamakuupussi -15C asti (voi vuokrata Katmandusta $1/päivä), untuvatakki (samoin)

Vesipullo, EA, hygienia, pieni pyyhe, kartta, kamera, kiikari jne

Painoa ei välttämättä tule 10 kiloa enempää, joka ei tunnu pienen totuttelun jälkeen juuri missään. Valitettavasti lämmin makuupussi ja untuvatakki (varmaan aiot jonnekin 5000m pintaan?) painavat väkisinkin noin 2 kiloa, ja vuokrakamat noin 3 kiloa, joten aivan mitättömiin ei repun painoa saa puristettua, paitsi kantajan palkkaamalla. Ennen kevättä kerkiät sitäpaitsi harjoitella ja kerryttää lihasvoimaa jalkoihin. Tosin noilla patikointimäärillä olet jo nyt paljon kovemmassa kunnossa kuin suurin osa trekkaajista ikinä.

Jos haluaa päästä helpommalla, voi palkata kantaja-oppaan, joka roudaa max kahden trekkaajan kamat ja solkkaa auttavasti englantia. Suunnilleen 20€ päivässä + 15% tippi + matkakulut kohteeseen ja takaisin. Silloin voi vaihtovaatteitakin ja leirikenkiä yms ottaa mukaan enemmän.

Jos vinkejä tarvitset niin kysy äkkiä, häivyn viikon päästä reiluksi kahdeksi kuukaudeksi Nepaliin, kymmenes patikkareissu sinne vuoden 1984 jälkeen, noin 7 kuukautta polkuelämää takana tähän mennessä, pisin lähes yhtämittainen patikka oli 52 vrk ja 750 km ja 23 km nousua ja 25 km laskua.

S-postia voi myös lähettää arkienkelille gmailiin.

[Fiasko]

Moi! Olen tässä alkanut suunnittelemaan ensi kevään vaellusreissua Nepaliin Himalajan ympäristöön.  Viime vuonna tein kuukauden vaellusreitin Pyreneillä ja tämän vuoden keväällä kävelin Portugalin halki Lissabonista Espanjan puolelle rannikkoa pitkin. Kilometrejä kertyi vähän vajaa 700.
Aiemmat vaellukset on sijoittuneet sellaisille reiteille, että olen voinut yöpyä majataloissa ja paloasemilla (vinkki: Portugalissa useimmissa bombeiroksissa saa yöpyä ilmaiseksi ) Ruokaakin on saanut pikkukylistä ihan kyllikseen. Aiemmin siis mukana on ollut vain käsimatkatavarat, eli pieni reppu missä yksi vaihtovaatekerta. Kantamukset ovat vesipullojen ja päivän ruokien kanssa n. 5-6 kg.
Nyt kuitenkin Nepaliin lähdettäessä tilanne on täysin eri. Mukana pitää olla enemmän lämmintä vaatetta, teltta, makuupussi ja -alusta, retkikeitin ja ruokaa. Osaan pakata järkevästi enkä ota mukaan turhuuksia, mutta laskelmien mukaan rinkka tulee silti painamaan lähdettäessä n. 10-12 kiloa.
Aiemmilla retkillä tuon pikkurepunkin kantaminen mäkisessä maastossa kävi olkapäiden päälle ja reppua piti ottaa pois selästä vähän väliä muutaman tunnin välein. Selkä ja olkapäät kipeytyi aikalailla, varsinkin retken ensimmäisinä päivinä. Painan itse 55 kiloa ja pituutta on 177 enkä omaa lihasmassaa nimeksikään. Tuo kymmenenkiloinen rinkka on vähän masentava ajatus. Olisiko porukalla vinkkejä kuinka tästä selvittäisiin? Selkätreeniä, rinkkavinkkejä, mitä mukaan ja kuinka olet itse jaksanut? Ajatuksia! 

Ottamatta mitenkään kantaa siihen, mitä Nepalin-vaellukselle tarvitaan:

Jos 5-6 kiloa tuntuu, varsinkaan mainitsemissasi, kohdissa teet jotain väärin. Ongelma on joku repun säädöissä (lantiovyö? hihnat?), pakkaustavassa/painopisteen kohdistamisessa tai puhtaasti kantotekniikassa. Ergonomisesti pakattu kymppi tai kaksitoista pitäisi "mittojesi puolesta" mennä ongelmitta, älä anna sen estää vaellukselle lähtemistä!

Vaellussauvoja muuten kannattaa harkita, helpottaa nousuissa ja laskuissa.

[idlari]

Aiemmilla retkillä tuon pikkurepunkin kantaminen mäkisessä maastossa kävi olkapäiden päälle ja reppua piti ottaa pois selästä vähän väliä muutaman tunnin välein. Selkä ja olkapäät kipeytyi aikalailla, varsinkin retken ensimmäisinä päivinä. Painan itse 55 kiloa ja pituutta on 177 enkä omaa lihasmassaa nimeksikään. Tuo kymmenenkiloinen rinkka on vähän masentava ajatus. Olisiko porukalla vinkkejä kuinka tästä selvittäisiin? Selkätreeniä, rinkkavinkkejä, mitä mukaan ja kuinka olet itse jaksanut? Ajatuksia! 

Pääosan painosta pitäisi olla lantiolla, hartioilla vähän ja rintaremmin kohdalla ehkä vähän enemmän. Periaatteessa hyvä rinkka pysyy pelkällä lantiovyölläkin 'jotenkuten' mukana (esim sadeviittaa päälle pistäessä lantiovyön irrottaminen ei ole pakollista), mutta muut kiinnitykset tarvitaan jotta se lähinnä pysyy menossa mukana ja sopivalla etäisyydellä vartalosta.

Hyvän rinkan ja selän väliin jää joku rako jotta selkä ei hikoa liikaa, mutta toisaalta se ei myöskään heilu liikaa jos harrastaa jotain vähän energisempää kuten kiipeilyä vuoristossa yms.

Jos hartiat kipeytyvät, 99% varmasti syy on liian liika paino hartioilla ja liian vähä paino lantiolla.

Nimim. 8-15 kilon rinkalla pitkiä matkoja pitkälle hankalassa maastossa (~10 kiloa riittää viikon telttareissuun, 15 kiloa jos kyse on talvesta)

[milletre]

Tämä asia pitäisi olla korjattavissa...

- Hanki kunnon rinkka, huolehdi että se on oikein säädetty, niin että lantiovyö kantaa painon. Alle 15 kilon rinkka on kevyt. Jotain on siis vialla. Jos olet pienikokoinen nainen, osta rinkka joka on tehty kapeammalle selälle tai lapsille. Isolle äijälle tehty rinkka voi olla kantojärjestelmältään liian leveä, ja johtaa selkäkipuihin kun sitä ei saa säädettyä kohdalleen.
- selkä ja vatsalihakset kuntoon. Joka päivä pari sataa vatsaa ja selkää, lisäksi kuntonyrkkeilyä etc. Kun saat yläkropan lyöntiin, ei rinkan kantamisen pitäisi tuntua pahalta.
- Rinkan paino tuntuu sen sijaan kyllä koivissa, kun mennään vuorta ylös ja alas. Tältä ei voi välttyä, mutta tilanne paranee treenaamalla.

[form]

Kunto ja lihasmassa on helppoa, niitä saa punttisalilta ja treenipoluilta, mäkijuoksusta, punnerruksista ja leuanvedoista ja jääkaapin sisällöstä. Hyvän repun saat sovittamalla niitä asiantuntevan myyjän kanssa, sekään ei kustanna kuin pari sataa euroa.

Kondista varten et tarvitse mitään personal traineria tai elämäntapakonsultoijaa, vaan motivaation ja treeniä. Jos kunto on siinä jamassa, että viiden kilon repun kantaminen on ongelma, niin esimerkiksi tuolta -> http://www.treeniohjelma.org voit ottaa minkä tahansa aloittelijoille suunnatun treeniohjelman ja noudattaa sitä. Suun avaamalla tai Facebookiin kirjoittamalla löytää varmasti jokainen tuttavapiiristään jonkun, joka osaa opastaa salilla alkuun perustekniikoiden kanssa ja tekee sen mielellään vaikka lounaspalkalla.

Ja koska olet menossa kantamaan reppua mäkiseen maastoon, niin muun treenin lisäksi sun kannattaa jo Suomessa kantaa reppua mäkisessä maastossa. Kun löydät omalle kropalle istuvan kantolaitteen, niin vedä töppöset jalkaan, heitä reppuun viistoista kiloa lisäpainoa ja kävele ovesta ulos. Kävele portaita, kävele metsässä, kävele jyrkimpiä rinteitä mitä löydät.

[arkienkeli]

Kuntosalia, sata vatsaa, kuntonyrkkeilyä, personal trainer...

Olen ylipainoinen 63 vuotias eläkeläinen (tänään ekaa päivää) ja minulla on keinonivelet lonkissa kummallakin puolella (toinen 5v, toinen 9 kk vanha). Vatsalihasliikkeitä en edes viitsinyt kokeilla, kunto surkea. Siitä huolimatta lähden itsevarmasti 2 kuukauden trekille Nepalin erämaa-alueille. Nimittäin samalla kunto/kunnottomalla pohjalla on ennenkin mennyt aivan erinomaisesti. Jos pystyy kävelemään valitsamansa kokoisen (minulla nyt 4-5 kg, koska reissulle tulee 14 kantajaa) repun kanssa sen 15 km päivässä, niin se riittää trekin alkupäiviksi, siitä eteenpäin eikun helpottaa. Paino tippuu kilon viikossa (2009 vedettiin 52 päivää putkeen, 9 kg hävisi vyötäröltä). Toisin sanoen vouhkailu kunnon kohottamiseksi kuulostaa lähinnä absurdilta, kun kyseessä on jo valmiiksi timmi ihminen. Painavamman repun kantaminen onnistuu kunnollisen, oikean kokoisen ja mallisen repun ostamalla. Jos ei onnistu, palkkaa kantajan paikallisen tavan mukaan.

[form]

Musta on lähtökohtaisesti huolestuttavaa, jos nuori ihminen on siinä kunnossa, että viiden kilon repun kantaminen on liikaa. Lisäksi en tajua sitä, miksi trekille pitäisi kenenkään lähteä laihduttamaan. Valmiiksi hyväkuntoinen ihminen voi kantaa sen kymmenen kilon lisäpainon läskin sijaan myös selässään, eikä tarvitse neljäätoista kantajaa ja myöhemmin saattaa säästyä niiltä tekoniveliltäkin.

[arkienkeli]

Toisaalta 36 päivän vaellus paljolti asumattomien alueitten halki tekisi rinkasta hieman liian raskaan, olipa tekoniveliä eli ei. Vajaa kolme viikkoa menisi pelkillä läskeillä, mutta kuitenkin... Nivelrikko ei taas ole niinkään ylipainon syytä (joka on paljolti syntynyt nivelvaivojen aiheuttamasta liikkumatomuudesta), eli pikemmin päinvastoin. Huonoa geneettistä arpaonnea. Camping trekki on ihan vanhan koulukunnan peruskauraa, on alueita joilla ei käytännössä voi muuten liikkua. Sitäpaitsi, miksi ei nauttisi siitä, että joku kantaa ruokailuteltat, kaluston, kamat ja että keittiöhenkilölkuntaakin on taas enemmän kuin ryhmässä trekkajia... Nytkin järjestämme maahan omatoimisena kehitysapuna yli kaksi henkilötyövuotta noin kolme kertaa opettajan tai poliisin keskipalkalla. En ymmärrä, mitä ylpeilemistä olisi siinä, että yrittää pihtailla läpi umpiköyhän maan kun rahaa kerran on. Eläkekin on lähes viisinkertainen Nepalin pääministerin kuukausipalkkaan nähden. Ei kuitenkaan mikään poikkeuseläke suomalaisittain. Niin eri maailmoista on kysymys.

[Zambba]

Kunto ja lihasmassa on helppoa, niitä saa punttisalilta ja treenipoluilta, mäkijuoksusta, punnerruksista ja leuanvedoista ja jääkaapin sisällöstä. Hyvän repun saat sovittamalla niitä asiantuntevan myyjän kanssa, sekään ei kustanna kuin pari sataa euroa.

Kondista varten et tarvitse mitään personal traineria tai elämäntapakonsultoijaa, vaan motivaation ja treeniä. Jos kunto on siinä jamassa, että viiden kilon repun kantaminen on ongelma, niin esimerkiksi tuolta -> http://www.treeniohjelma.org voit ottaa minkä tahansa aloittelijoille suunnatun treeniohjelman ja noudattaa sitä. Suun avaamalla tai Facebookiin kirjoittamalla löytää varmasti jokainen tuttavapiiristään jonkun, joka osaa opastaa salilla alkuun perustekniikoiden kanssa ja tekee sen mielellään vaikka lounaspalkalla.

Ja koska olet menossa kantamaan reppua mäkiseen maastoon, niin muun treenin lisäksi sun kannattaa jo Suomessa kantaa reppua mäkisessä maastossa. Kun löydät omalle kropalle istuvan kantolaitteen, niin vedä töppöset jalkaan, heitä reppuun viistoista kiloa lisäpainoa ja kävele ovesta ulos. Kävele portaita, kävele metsässä, kävele jyrkimpiä rinteitä mitä löydät.

Onpa hämmentävää tekstiä. Miksi passitat vaellukselle lähtevää salille? Vaeltamisesta tunnetusti voi nauttia myös heikommillakin hauiksilla ja pienellä ylipainolla. Jos paino putoaa vaeltaessa kuten arkienkelillä, on sekin puhdasta hyötyä.

Netin kuntoiluvinkit ovat suurimmaksi osaksi roskaa. Niitä kirjoittelevat valmiiksi hyväkuntoiset toisille valmiiksi hyväkuntoisille, eikä useimpien nettiohjelmien noudattaminen onnistu, jos lähtee oikeasti nollasta. Jos nollatason maastojuoksuohjelma saa ihmisen sellaiseen kuntoon, ettei hän pääse seuraavaan viikkoon portaita kotiinsa itkemättä, ei nettotasolla ohjelman noudattamisesta ole ihmiselle itselleen mitään hyötyä. Kyllä siis niillä ammattitaitoisilla PT:illä on paikkansa tässä yhtälössä. Oikeasti nollan ei tule mennä salille hankkimaan elinikäisiä vammoja liian isoilla painoilla ja ilman mitään käsitystä tekniikasta, tuhoamaan motivaatio muiden nauraessa vieressä.

En tietty usko hetkeäkään, että kirjoitit viestisi vilpittömästi auttaaksesi. Joko yrität mainostaa vailla uniikkia sisältöä olevan sivusi tilausta, tai yrität rakentaa itsetuntoasi naureskelemalla itseäsi huonommille ja heikkokuntoisemmille, vaikka he olisivat sinua vanhempia ja kuluneempia. 

[form]

Mihin nollatason ohjelmaan tai liikoihin painoihin sä viittaat? Mistä mun tekstistä sä olet sellaiset kaivanut, millä joku on ehtinyt jo itsensä rikkoa?

Jos kondis ja istumaton reppu on ongelma, helppo ja nopea ratkaisu ongelmaan on treenata riittävä kuntotaso ja ostaa tai lainata sopiva kantolaite, eikä se, että mennään jonnekin konsultin luokse miettimään koululiikuntatraumoja ja palkataan lauma kantajia.

Edit: Ainiin, vastaus kysymykseen. Passitan kysyjää salille siksi, että jos treeniaikaa on puoli vuotta ja vastaustilaa ja aikaa rajallisesti, niin sopiva saliohjelma on motivoituneelle kunnon kasvattajalle helpoin ja vaivattomin tie. Yhtälailla mä olisin voinut sanoa hänelle, että mene punnertamaan tukkia metsään, kiipeile puissa ja heitä kiviä, mutta kuntosali on keskivertoihmiselle se iisein tapa löytää paikka, missä treenata itsensä kuntoon. Mä en väheksy muita lajeja, ulkoliikuntaa, kehonpainotreeniä tai toiminnallista harjoittelua, mutta  koska aloittajalla oli selkeästi ongelma sydämen päällä, niin musta on reilumpaa sanoa, että mene salille ja treenaa kuin sanoa, että meditoi ja mieti mitä elämältäsi haluat ja tee pystypunnerruksia lumikuormassa olevalla koivunoksalla.

[Zambba]

Olet paha ihminen ja haluat vain loukata. Häpeä.

[Matkailijoitsija]

Ongelmahan tässä ei ole lievä ylipaino vaan se, että alkuperäinen kysyjä on 55-kiloinen höyhensarjalainen (no offense). Tuolla pituudella (177 cm) varressa on lähinnä luut, mikä kielii siitä että jalan levein kohta on polvilumpio ja hartiat lähtee suoraan niskasta alas. Mäkijuoksun jne. voit aluksi unohtaa jos muuta liikuntataustaa ei ole, mutta tosiaan jos puoli vuotta on aikaa niin syö, käy salilla tekemässä selkiä ja vatsoja ja kävele peruskuntolenkkejä mäkisessä maastossa. Saattaa alkaa tuntumaan rinkan kantaminen helpommalta. Ja jos täällä ollaan sitä mieltä, että majataloverkosto on riittävä, niin jätä ne retkikeittimet ja makuupussit pois rinkasta.

[arkienkeli]

Keittimet ja teltat voi huoletta jättää pois, makuupussin kanssa on vähän niin ja näin. Sesongin ulkopuolella ainakin voi saada majataloista tarpeeksi vilttejä selvitäkseen yön yli, mutta kylmimmät paikat ovat siinä ja siinä (pakkasta sisällä -15C ja silleen). Minä ainakin mieluumin nukun omassa untuvapussissa, jonka minimilämpö on jossain -15C nurkilla. Siinä on ainakin vain omat hiet mukana eikä syöpäläisiä.

Kantajista sen verran, että maan kastisysteemin takia kantajien käyttö on aivan normaalia, sillä paikallinen ei kanna kiloakaan ylimääräistä jos on varaa olla kantamatta. Kantajien käyttö ei ole siis ökyilyä, vaan normi. Pikemminkin ihmettelevät rikkaita ulkomaalaisia jotka haluavat raijata 20 kilon rinkkaa pitkin mäkiä. Lapissa olen kantanut riittävästi raskaita reppuja (70-80 luvulla vehkeet oli painavampia), miksi kantaisin sellaista Nepalissa kun ei ole pakko?

Alkuperäinen kysyjä pärjää kyllä, jos harjoittelee hiljakseen kasvavilla painolla hyvän ja sopivan rinkan kanssa. Tai säästää rinkkarahat kantajan palkkaan. Kävelykuntoahan on jo enemmän kuin riittävästi.

[mpala]

Mina en kommentoi vaeltamiseen enka Nepaliin mutta komppaan arkienkelia taysilla: rahan kayttaminen kehitysmaissa, palvelujen ostaminen on todella asiallista puuhaa. Jollain tavalla nuukat suomalaiset on sita mielta etta kotiavun, siivoojien, kantajien jne palkkaaminen on kauheeta ylpistelya/herraskaisuutta/jotain muuta ylemmyytta, tehdaan pihiydesta hyve. Tosiasiassa kaikissa naissa on tyottomyytta, vahan koulututettujen tyopaikat on kortilla. Tiedan myos etta esimerkiksi Afrikassa on monia, jotka ovat siirtyneet kantajista, oppaista, kuljettajista ihan oman bisneksen vetamiseen, ja vahan veikkaisin etta Aasiassa samaten. 

[form]

---jos muuta liikuntataustaa ei ole

Aloittajallahan oli sitä peruskuntoa jo hommattu vaellusten merkeissä, eli mikään liikkumaton säkki hän ei ole. Lihaskuntopuoli on kuitenkin jäänyt matkasta.

Mä ymmärrän ihan sen, miksi kannattaa jättää rahaa paikallisille ostamalla heiltä palveluita ja tukemalla paikallista elämänmuotoa, mutta ainakin itselleni vaeltaminen on sitä, että ollaan ilman muuta maailmaa. Mä tuen paikallista elämänmuotoa ostamalla ruokatäydennyksiä ja käymällä paluumatkalla ravintoloissa ja nukkumalla sängyssä, mutta vaelluksen idea on se, että ei oo pakko, vaan saan nukkua tähtien alla. Miksi mun pitäisi luopua siitä?