Minulla kävi tarkalleen päinvastoin kuin Fisulle. Hermostuin brasilialaiseen ystävääni ja lähdin baarista niskojani nakellen. Kadulla en muistanutkaan, missä päin se majapaikka nyt taas sijaitsikaan. No ei se mitään, siitä vain öisille kujille hortoilemaan. Lopulta läpsähti tuttu kortteli eteen. Sieltä löytyikin lähes itkua vääntävä brassi-ystäväni, valmiina soittelemaan kaikki kaupungin sairaalat ja ruumishuoneet läpi.
Eli: joskus tyhmyreitä suojelee erityinen Tyhmyreiden jumala; em. käytös ei kyseisessä kaupungissa ole vähääkään suositeltavaa. Saatuani verbaalisen selkäsaunan, piti ystäväni minulle tiukan luennon kaupungissa selviämisestä, ja siihen siäsltyi mm. taksin odottelu vain suljen piha-alueen sisällä jne.
Itse en aina suurkaupungeista pidä, mutta SP oli jotenkin kiehtova. Siinä missä Rio on iloista sambaa ja vauhdikasta rantaelämää, SP:sta löytyy kiinnostavia konsertteja, teatteria, näyttelyjä, loistavia ravintoloita yms. Mutta juuri tuon turvallisuusseikan takia en välttämättä kaikkein halvimpiin hosteleihin asettuisi.