[Tiger]

Elikkäs, yritin tuossa haeskella tämän tyylistä postausta, mutta ei ainaskaan miun silmään osunut.

Mitkäs ovat sellaisia reissuja/matkoja, jonne ette mene? Ja miksi?

Tässä nyt muutamia omiani :

- Ite olen pieneltä paikkakunnalta lähtöisin ja vieroksun valtaosin metropoli kaupunkeja (tykkään kylläkin esim.Pietarista, mutta Moskova ei sytytä). Suomessakin pidän Tampereesta, mut en Helsingistä.

- Kaverit joitain vuosia sitten yritti kovinkin houkutella laskettelureissulle mukaan. Reissu olisi varmasti kivassa porukassa ollut rattoisaa, mutta itse laskettelu ei vain houkuttanut. Reissu jäi väliin eikä ole laskettelukärpänen puraissut sen jälkeenkään.

[alan_mies]

En lähde matkatoimiston järjestämälle matkalle omalla rahalla, ellei kohde ole sellainen, että sinne ei muuten kohtuukustannuksilla (tai ylipäätään) pääse. Viimeinen aurinkomatka oli Calabria vuonna 2004.

Haluan nauttia matkailusta, joten en myöskään lähde liian vaikeisiin kohteisiin. Nostan kyllä hattua Bangladeshissa, Nigeriassa tai Algeriassa reissaaville, mutta ite en sellaisiin lähde.

Kolmas, vähän löysemmin bännätty aihealue on rantalomailu puhtaissa turistikohteissa. Osana pidempää reissua kelpaa harvakseltaan.

[sle97]

Mitkään turismin ympärille rakentuneet helvetit eivät kiinnosta. Tämä sisältää niin rantakohteet kuin laskettelukeskuksetkin ja jotkut Las Vegasit tai Dubait ennen kaikkea.

Trans-Siperian junailua en oikein ymmärrä kanssa. Toki, jo olisi loppuelämä reissulle laittaa, niin mikäs siinä, mutta rajallisista lomista en laittaisi viikkotolkulla junassa tundran tuijottamiseen.

[arkienkeli]

Rantalomat, keinotekoiset turistiansat (etenkin Dubai), ylimalkaan seuramatkat paitsi joskus kätevyyden vuoksi (Kilimanjaro, Inca trail tms). Reilun 40 vuoden ja 60 maan kokemuksella olen tainnut olla 4 kertaa seuramatkalla, Leningrad, kaksi edellämainittua ja yksi laskettelumatka Itävaltaan. Kaikki muut on menty omatoimisesti, mm 7 kuukautta Aasiassa kahdeksankymmentäluvulla, 6 kertaa Tiibetissä, 11 Nepalissa jne.

[pitulo]

Epämiellyttävät kokemukset jostain maasta tietysti vaikuttavat siihen, meneekö sinne uudelleen mutta jos ei ole kiinnostunut jostain maasta lukemansa/kuulemansa perusteella niin nähdäkseni haluttomuus matkustaa sinne perustuu lähinnä ennakkoluuloihin koska omakohtainen kokemus puuttuu.
Itselläni on kokemusta matkatoimiston järjestämästä rantalomakohteesta Turkkiin  1990-luvun alussa ja jäi kyllä viimeiseksi kerraksi. Keinotekoinen turistirysä, hirvittävä määrä suomalaisia turisteja joka puolella. Niin paljon, että paikalliset olivat opetelleet typeriä suomen kielisiä lausahduksia kuten "Mitä kuuluu, kukkuluuruu".... Eli kuten Alan mies en enää matkusta rantalomakohtaisiin puhtaissa turistikohteissa.
p.s. Tiger, olen käynyt Pietarissa ja asunut Moskovassa. Molemmat ovat kauniita kaupunkeja varsinkin kesällä, paljon nähtävää ja tekemistä. Makuasioista ei voi kiistellä mutta ainakin minuun Moskova teki lähtemättömän vaikutuksen.

[Tiger]

Täytyy lisätä omaltakin osaltani se, etten kyllä varsinaiseen tyristirysään mene mielelläni. Myöskään hotellin uima-altaalla löhöäminen/pyyhkeen päällä makaaminen aurinkorannalla ei ole minun juttu (Tämä ei nyt kuitenkaan tarkoita, ettenkö lämpimiin maihin matkalle menisi.)

[alan_mies]

Minäkään en osaa maata rannalla, mutta uin mielelläni ja viihdyn allas/rantabaareissa, kun sellainen kohdalle sattuu.

Koh Lanta oli paras rysä tähän saakka. 

[wellu1979]

aikamoinen yllätys alan_mies thaimaassa

[alan_mies]

aikamoinen yllätys alan_mies thaimaassa

Ohikulkiessani kävin joulukuussa, kun sattui reitille Hongkongin ja Singaporen välillä. 

[Viajar]

^ Myönnettäköön, että minulle Thaimaa oli pitkään ei-koskaan -maa. Sitten aloin itsekin kaivata ehdottomuudelleni perusteluita ja kun sattui Kiinan matkalta aikaa jäämään (ja siinä kulmilla sopivasti jo oltiin), löysin itseni Koh Changilta. Olihan siellä nättiä, helppoa ja ruoka oli järjettömän hyvää, mutta enää ei tarvitse mennä. Syykin on nyt itse koettu: ihan liian tylsää, että toistamiseen tuollaiseen paukkuja tuhlaisin.

Tarkennan vielä, että kyse on nyt nimenomaan tämän tyyppisistä saarirantakohteista, eikä kaikesta Thaimaassa.

[iama]

Melkein mikä vain käy paitsi laivaristeilyt. Pari vuotta sitten sain työn puolesta nipun Viking Linen risteilylahjakortteja välille Turku-Tukholma. Lähes sata niitä taisi olla ja yhtäkään en käyttänyt. En kerta kaikkiaan keksi laivoilla mitään tekemistä itselleni.

[Stinde]

Työmatkoille ei enää jaksa mennä, jos itse voi vaikuttaa, on tullut pyörittyä tarpeeksi niissä. Yleensäkin reissut jotka tehdään joko jonkun porukan valitsemina tai mitkä ovat "pakollisia" jostain syystä, eivät nappaa.

[servechilled]

Periaatteessa en ole kovin valikoiva reissujen suhteen mutta ihan kaikenlaisista matkaamisesta en enää jaksa innostua:

-Kireällä aikataululla vedetyt duunireissut jätän väliin, jos vain mahdollista (tyyliin aikaiset / myöhäiset lennot ja päivä - pari jossain Euroopassa)
-Sotatoimialueet yms turvallisuusmielissä liian extreme-henkiset paikat
-Isot resortit - varsinkin jos niissä on muita kuin "hiljaisia aikuisia" (eli lapsiperheitä, juhlivia nuoria tms)

Afrikassa ei ole tullut kovin paljon reissattua, eikä mitään ihan palavaa intoa varsinkaan huonomman infrastruktuurin omaaviin maihin siellä suunnassa ole.

[otl]

mikään reissu jossa joutuis taistelemaan kusettajia ja huijareita vastaan ei oikeestaan kiinnosta. tää ei siis sulje pois maita, mutta tietyntyyppisiä alueita tai tietyntyyppistä matkustusta kyllä. edit, tarkennanpa vielä: esim. palvelut, majoitukset, jne ostaa etukäteen tai paikan päällä luotettavasta lähteestä, valitsee alueen/majoituksen niin että palvelut voi ostaa ilman että tarttee tinkiä helppoheikkien kanssa.  myöskään maksettu 'autenttisuuslarppaus' jonkun kehittyvän maan syrjäseuduilla ei oikeastaan kiinnosta, vaikka kehittyvät maat sinänsä kiinnostaa siinä missä muutkin maat.

[servechilled]

^otl:llä hyviä pointteja.

joskus junnumpana reissatessa osa seikkailua oli säätää noiden kaikkien em. sähläreiden kanssa, mutta nykyään niistä ei saa kuin huonoja viboja...

[pitulo]

Periaatteessa en ole kovin valikoiva reissujen suhteen mutta ihan kaikenlaisista matkaamisesta en enää jaksa innostua:

-Kireällä aikataululla vedetyt duunireissut jätän väliin, jos vain mahdollista (tyyliin aikaiset / myöhäiset lennot ja päivä - pari jossain Euroopassa)
-Sotatoimialueet yms turvallisuusmielissä liian extreme-henkiset paikat
-Isot resortit - varsinkin jos niissä on muita kuin "hiljaisia aikuisia" (eli lapsiperheitä, juhlivia nuoria tms)

Afrikassa ei ole tullut kovin paljon reissattua, eikä mitään ihan palavaa intoa varsinkaan huonomman infrastruktuurin omaaviin maihin siellä suunnassa ole.

Servechilledin kirjoitus on kuin omilla näppäimilläni kirjoitettu (Afrikkaa lukuunottamatta).
Jouduin aikoinani tekemään jonkin verran duunireissuja. Pakosta vaikka haluja ei ollut. Tylsää, jonninjoutavaa neuvottelua partnereiden kanssa, kireät aikataulut ja vähänkin vapaa-ajan joutui viettämään partnereiden kanssa jossain kalliissa raflassa (firman piikkiin) syöden näitä "fine dining" annoksia, joilla nälkä ei lähtenyt ja juoden viinejä, joista en tykkää. En yhtään kaipaa noita aikoja.
Lisäksi mielestäni ei ole ennakkoluuloista välttää matkustamista maihin, joissa on sota käynnissä. Mitä järkeä lähteä vapaaehtoisesti esim Syyriaan, jos sinne nyt yleensäkään reppureissaaja pääsee..
Ja mitä enemmän ikää kertyy niin minä (kuten myös Servechilled) pyrin välttämään isoja resortteja, joissa on paljon lapsiperheitä ja juhlivaa nuorisoa. Ei vaan jaksa sitä jatkuvaa hulabaloota ja meteliä.

[Kapteeni Tunkki]

Onkohan toi keski-ikäistyminen tässä, kun edelliset kertojien jutut tuntuvat kovin omilta. Yhdellä pienellä poikkeuskella:

Itsellä työmatkat ovat olleet muita kirjoittajia mukavampia - käytännössä aina viikko tai pari kerrallaan "jossain mualla" ja työaikakin on sen 7,5h. Haittana toki se, että on yleensä keskellä suburbiaa tai muuta teknologiakylää, mutta muuten on vapaa menemään miten haluaa.

Erityisesti tykkään matkoista jenkkeihin, jolloin saa firman puolesta auton, bensat, kohtuulliset hotelliyöt ja tottakai päivärahan. Esim. viime vuonna tuli siirrettyä itsensä Chicagon keskustaan viikonloppulomalle.

Itse asiassa käy niin, että, jos on ollut välillä hiljaisempaa, sitä oikeastaan kaipaa tuollaista longhaul-keikkaa punasilmälentoineen, yms.

[SunRiseGirl]

Mulla on nyt parilla viime reissulla  iskenyt melkoinen reissukyllästyminen ja saa nähdä mihin enää innostaa lähteä. Viimeisimmältä reissulta palasin viime viikolla. Olen aina reissannut kohtuu edullisesti, käyttänyt paljon julkisia ja aikaahan menee tämän kaiken säätämiseen. Olen myös yöpynyt edullisesti ja paikoissa, missä ei kovin todennäköisesti törmää lapsiperheisiin tai möhömahaisiin länkkäreihin. Nyt kuitenkin tuntuu, että voisin seuraavalla kerralla lähteä ihan vain lomalle, makaamaan todella mukavan ja hiljaisen hotellin aurinkotuoliin muutamaksi viikoksi ja kulkisin vain taksilla paikasta toiseen. Olen ihan totaalisen kyllästynyt jatkuvaan meteliin busseissa ja junissa (siis maailmalla, Suomessahan tätä harmia ei yleensä ole), ahtaisiin paikkoihin ja tinkaamiseen. No, nyt ei ole uutta reissua tiedossa eikä suunnitelmissa. Katsotaan kun reissukuume taas yllättää, että mihin sitä menisi, saattaisin jopa kokeilla elämäni ensimmäistä pakettimatkaa. Nyt olen kuitenkin päättänyt pysyä ainakin loput tämän vuoden lomista Suomessa.

[alan_mies]

Pakettimatkalla on suuri todennäköisyys törmätä lapsiperheisiin ja möhömahaisiin länkkäreihin. Vieläpä monissa vaiheissa matkaa. 

Tämä länkkäri tykkää reissata lapsiperheensä kanssa sinne, missä muita lapsiperheitä ei juurikaan ole. Hyvin käyttäytyvät turistit eivät haittaa, koska heidän myötä paikassa on jotain nähtävää ja sopivasti turisti-infraa. Tuo riippuu tietenkin maasta; teollisuusmaissa riittävä infra löytyy ilman turistejakin. Kaksi viimeistä kaukomatkaani on kohdistunut pääosin kehittyviin maihin ja suurkaupunkeihin, mutta seuraavat haluan tehdä helppoihin ja rauhallisiin kohteisiin.

[sle97]

Mulla on nyt parilla viime reissulla  iskenyt melkoinen reissukyllästyminen ja saa nähdä mihin enää innostaa lähteä.

Itsellä tuli sama vastaan jokunen vuosi sitten joko iän myötä tai sitten vain tuolloin eteen tulleen Brasiliaan paluun takia. En ole sen jälkeen juuri uusia maita taikka muuten lyhyitä reissuja kahlaillut vaan vuosittain palannut tuttuun paikkaan pitemmille reissuille, vaikkakin edelleen budjetilla suorittaen. Se ei kuitenkaan yhdessä kohteessa pitempään viihtyen stressaa.