[gattina]

Lapset ovat kuitenkin (minun mielestäni) hienointa ja arvokkainta, mitä voi itse saada aikaiseksi tässä maallisessa elämässä. ... Ikävää, että "minä itse" on aina kaiken edellä ... ollaan menty tähän "kaikkivainmullenythetijaaina"-linjalle. ... pitää ajatella muitakin kuin vain omaa napaansa, mutta lapsi on arvokas lahja ja voi olla onnellinen ja ylpeä, että on maailman upeimman lahjan saanut.

Jep jep, siis lapsi "saadaan aikaiseksi" eli tehdään, mutta sitten on itsekäs jos ei lapsia halua? Tai siis lapsi onkin lahja, ei-kun-siis.. Eikö se "minä itse" ole silloinkin kaiken edellä kun lapsia tehdään? Vai aistitko jonku suuremman läsnäolon ja se syntyy ruumiisi kautta, mutta itsesi takia et kuitenkaan "luo elämää"?? (pakko oli kirjoittaa muutama itsestäänselvyys jotka näytti unohtuneen..)

_Minun_ mielestäni taas hienointa ja arvokkainta mitä voi itse saada aikaiseksi tässä maallisessa (ja -imho- ainoassa) elämässä on tasapaino.

Tiedän että olisin huono äiti, joten olisi aivan sairasta ryhtyä äidiksi. Mies haluaa lapsia, joten ero on edessä tai jompi kumpi muuttaa mieltään, mutta sovittiin että aiheesta puhutaan vasta 4 yhteisen vuoden jälkeen, jos siis siihen asti päästään. Minulle tämä asia on varmasti helpompi, kun en tunne mitään intohimoa aiheeseen, vaan voin aivan rehellisesti suhtautua lapsiin välinpitämättömästi.

Jos ette usko ettei kaikkia ole luotu vanhemmiksi lukekaa tämä ketju:
http://www.pallontallaajat.net/interrail/keskustelu/viewtopic.php?t=5085

Lapsi saattaa olla ihana vaikka vanhemmat olisivat sieltä itsestään, ympäristössä kun on muitakin virikkeitä kiinnostuneelle yksilölle. Ja yksilöitä ihmiset ovat, lapsinakin.

Lisäys: lasten adoptointi toisesta kulttuurista taas on mielestäni hieman epäeettistä, etenkin kun keskuudessamme on paljon ahdasmielisiä ihmisiä, jotka arvottavat ihmisiä ulkoisten erojen perusteella. Eli suomeksi rasisteja. Turvallinen koti on toki parempi kenelle tahansa, mutta uskon että lapsella pitäisi olla mahdollisuus tutustua myös alkuperäiseen kulttuuriinsa ja saada siitäkin tietoa. En kyllä osaa nyt perustella miksi näin ajattelen.

[hile]

Lapsia ei mielestani tehda suunnittelemalla (juu, vuoden 2008 huhtikuussa jos saatas lapsi alulle niin ois sitten vuodenvaihteessa se nyytti taalla), vahinkoja sattuu ja joillekin lasta ei kuulu sitten millaan. Jos tarkasti rupeaa miettimaan lasten teon ajankohtaa, voiko mikaan olla hyva? Liian nuori, koyha, opiskelija, juuri opiskelut paattanyt ja tyoelaman aloittanut, uraputki, ikaantyminen plaaplaaplaa...
Mutta jokainen tekee niinkuin parhaaksi nakee, turhaan ketaan tuomitsemaan. Kylla itekin usein mietin (varsinkin kun jo toista vuotta au-pairina ja lapsen ja mun suhde erittain tarkea ja laheinen) miten paljon lapset antaa, mutta myos paljon ne ottaa. Ei omaa aikaa (ellei rahaa babysitteriin tms), pitaa olla 24/7 vastuussa jostain pallerosta, ei vois tehda mitaan tostavain ja aina pitaisi miettia sita lasta ja sen tarpeita. Rasittavaa, mutta jotkut sanoo etta palkitsevaa

Vastasin ei viela, vaikka onhan jo yksi, Pikku-Nunu tuolla taivaassa.

[kookaburra]

Lisäys: lasten adoptointi toisesta kulttuurista taas on mielestäni hieman epäeettistä, etenkin kun keskuudessamme on paljon ahdasmielisiä ihmisiä, jotka arvottavat ihmisiä ulkoisten erojen perusteella. Eli suomeksi rasisteja. Turvallinen koti on toki parempi kenelle tahansa, mutta uskon että lapsella pitäisi olla mahdollisuus tutustua myös alkuperäiseen kulttuuriinsa ja saada siitäkin tietoa. En kyllä osaa nyt perustella miksi näin ajattelen.

Öh. No tämä nyt on vähän samanlainen syy, miksi jotkut perustelee, ettei homo-ja lesboparit voisi hankkia lapsia. Mutta jos sitä "erilaisuutta", siis esim. tummaihoisia lapsia, näkee koko ajan ympärillään, kuten varsinkin jo monissa kouluissa on tilanne, se varmasti kasvattaa suvaitsevaisuutta ja poistaa ennakkoluuloja. Tarkoitan, että tästä ehkä seuraa, että seuraavat sukupolvet ovat vähemmän rasistisia, kun ovat ehkä jo lapsuudessaan ystävystyneet taustoihin katsomatta. Ei tämä nyt tietenkään mikään syy ole lasta adoptoida, että Suomi saadaan suvaitsevaisemmaksi (ja voihan lapsia toki adoptoida kotimaan sisälläkin), mutta ei se toivottavasti ole syy kellekään jättää adoptoimattakaan!!

Toisekseen, miksi lapsi ei saisi hankittua kotimaastaan tietoa, jos hän on ulkomailta adoptoitu? Vanhemmat usein itse hakevat lapsen hänen kotimaastaan ja viipyvät siellä useamman viikon, tästä varmasti jää lapsen kasvettua kerrottavaa. Ja toki lapsi voi myöhemmin itsekin juurillensa matkustaa halutessaan. Jos sukulaisia sieltä ei löydy, niin kuitenkin kulttuuri, missä hän on syntynyt.

[Loe]

Niin hankala kysymys. Vaihtoehtonahan ei ole että "en tiedä". Siis mistäs perkeleestä minä tiedän että voin edes saada ketaraa koskaan. Ja jos voin saada niin haluanko sen. Toisaalta siinä vaiheessa kun "tiedän" asian niin on aika hankalaa sanoa että "no joo mutta katottaisko joskus myöhemmin" Eli siis meikälaisen mukulanhankinta riippuu ihan tuurista. Huonosta tai hyvästä. Siis ainakin nyt.

[gattina]

jos sitä "erilaisuutta", siis esim. tummaihoisia lapsia, näkee koko ajan ympärillään, kuten varsinkin jo monissa kouluissa on tilanne, se varmasti kasvattaa suvaitsevaisuutta ja poistaa ennakkoluuloja. Tarkoitan, että tästä ehkä seuraa, että seuraavat sukupolvet ovat vähemmän rasistisia, kun ovat ehkä jo lapsuudessaan ystävystyneet taustoihin katsomatta.

Ilmaisin itseni huonosti, mutta olen kanssasi samaa mieltä. Ennen kouluikää en muista että minulla olisi ollut kavereina muita kuin valkoihoisia suomalaisia, mutta siitä eteenpäin kyllä. Vanhemmistani toinen on jonkinasteinen rasisti ja toinen suvaitsevainen, siskostanikin kasvoi suvaitsevainen. Eli kyllä ne sukupolvet oppii

Toisekseen, miksi lapsi ei saisi hankittua kotimaastaan tietoa, jos hän on ulkomailta adoptoitu? Vanhemmat usein itse hakevat lapsen hänen kotimaastaan ja viipyvät siellä useamman viikon, tästä varmasti jää lapsen kasvettua kerrottavaa. Ja toki lapsi voi myöhemmin itsekin juurillensa matkustaa halutessaan. Jos sukulaisia sieltä ei löydy, niin kuitenkin kulttuuri, missä hän on syntynyt.

Nii-in, juuri tätä en osaa perustella. Oletan - törkeästi yleistäen - että lapsi joko sopeutuu suomalaiseen kulttuuriin erinomaisesti ja tuntee itsensä täysin suomalaiseksi (vaikka olisi sitten sini-ihoinen) tai sitten tuntee itsensä riittävän erilaiseksi mieltääkseen itsensä alkuperäiseen kulttuuriinsa. Siis ääripäinä. Kummassakin tapauksessa alkuperäiseen kulttuuriinsa (eli siihen johon syntyi) tutustuminen on kasvattavaa ja avartavaa, mielestäni, ja ehdottomasti tutustumisen arvoista. Lupaan pohtia asiaa tarkemmin joskus kun on aikaa, nyt on pakko lentää kouluun..

[Ready]

Minäkin olin vielä pari vuotta sitten sitä mieltä että en ehkä halua lapsia ollenkaan. Ei minusta ole äidiksi. Mutta kumma kyllä se aika tekee tehtävänsä. Alkaa biologinen kello raksuttaa... Ja sitten mulle tuli elämäni ensimmäinen vauvakuume ja olin melkeinpä paniikissa. No,  se meni ohi, mutta varmaankin perheenlisäys voisi olla ajankohtaista lähivuosina -"jos luoja suo"... Ja sitä ennen reissataan kuin viimeistä päivää    

Eli kyllä te teinit vielä kypsytte asiaan ennemmin tai myöhemmin. Sanoo melkein kolmikymppinen täti .

[Matt]

Ihan vaan tiedoksi että lapset on oikein mukavia......kun ne vaan pysyis lapsina,itsellä viisi ja nuorin nyt intissä

[Pablo]

Ihan vaan tiedoksi että lapset on oikein mukavia......

Niin kauan kun ne ovat jonkun muun ja tiettävästi kaikki maailman lapset vielä ovat jonkun muun=)

[Matt]

Niin kauan kun ne ovat jonkun muun ja tiettävästi kaikki maailman lapset vielä ovat jonkun muun=)

No joka tapauksessa jokainen on jonkun lapsi,iästä riippumatta

[gattina]

No joka tapauksessa jokainen on jonkun lapsi,iästä riippumatta

..mikä todistaakin väitteen kaikkien lasten mukavuudesta valheeksi

[mekku]

yksi muksu on tullu pyöräytettyä ja ihan kiva siitäkin tuli, vaikka oma onkin   eiku, kyllä se maailman ihanin lapsi on. Reissattua on tullu myös aikas paljon, kaksi reiliäkin jo tytöllä takana. Maailman politiikkaan on meillä myös suuntauduttu, niin kuin allekirjoituksesta huomaa. Tämän vuoden projektina on hieman tutustua rokettirolliin festivaalien muodossa. (mami pelkää päivää jolloin jälkikasvu tulee kotiin pikku g:n levy kainalossa)

[Luna]

Monikohan "ei ole eika tule" -vastaajista on samaa mielta viela 10 vuoden paasta? Ymmartaakseni useimmat ovat taalla parikymppisia, joten voitaneen olettaa, etta 29:sta vahintaan puolella on silloin jo lapsia ja puolet toisesta puoliskosta on muuttanut mielipidettaan "ei viela" -suuntaan.

Ja se toinen puolisko lienee silloin entista varmempi siita, ettei ole eika tule. Niin minakin.