Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?

 (Luettu 72217 kertaa)

Cheve

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 337
    • Profiili
    • Sähköposti
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #40 : 26.08.2005, 10:57:36 »
Vanhempien kanssa on tullut Suomessa matkailtua sukuloimassa, ja tietysti asiaan kuuluvilla Ruotsin reissuilla Tukholmassa, Uumajassa ym. Kanarian saarillakin käytiin.

Aina olen kuitenkin nauttinut autoon/junaan istahtamisesta ja matkaan lähdöstä. Oli matkaa 15, 40 tai 500 kilometriä, olen aina valmis seikkailuun. Isän kanssa matkustetaan aina kartalla, haaveillaan kaukaisista maista. Isällä se on jäänyt haaveiluksi, minä päätän lähteä. (toki vielä on liikaa paikkoja käymättä..)

Varsinaisena sykäyksenä kai toimi reissumme Venäjälle, mykistyin siitä muutoksesta, mikä rajalla tuli vastaan -- kuinka jotain näin erilaista voi olla näin lähellä? Oikeastaan vasta siinä tajusin, kuinka monenlaista tähän maailmaan oikeasti mahtuukaan.

Niin, ja jousimiehenä kaipaan seikkailuja  aina ;)

henna85

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 99
    • MSN Messenger  - hennihenna@hotmail.com
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #41 : 26.08.2005, 13:09:53 »
Itse olen matkustanut neljä vuotiaasta asti:) matkustamiseen on niin tottunut..olen joka vuosi matkustanut jonnekin..tänä vuonna jopa 3 kertaa..=0)

Haluan Suomesta tietyn väliajoin pois, sillä tahdon vaihtelua arkeen. Matkustaminen on kuin huume..:) pakko päästä maailmalle koko ajan. Ja mitä vanhemmaksi tulen sitä erikoisempiin paikkoihin. Marraskuussa Etelämantereen ja Etelä-Amerikan valloitus. Innolla odottaen,

Henna
0)

donostia

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 428
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #42 : 26.08.2005, 20:42:36 »
Lainaus käyttäjältä: "suomineito"
ma en loyda tasta mitaan logiikkaa. joku ei ole kaynyt lapsena tallinnaa pidemmalla, moni taas reissannut vanhempien kanssa vaikka kuinka paljon ja silti kaikista meista on tullut tallasia hulluja reissaajia joidenka on pakko aina tasasen epatasasin valein paasta pois suomesta.

joskus mietin, etta jos haluais kasvattaa lapset kansainvalisiksi (siis sellasiksi etta ne tykkais matkustamisesta, puhuisi kielia, pitaisi ystavyyssuhteita ympari maailmaa, haluaisi joskus opiskella tai tyoskennella ulkomailla jne), niin olisko parempi etta veisi niita pienesta pitaen ympariinsa vai etta pitaytyisi vaan naissa perinteisissa suomi-ruotsi-suomi -risteilyissa? tai ehka se vaan on veressa, joku tykkaa ja toinen ei.


No en mina Suomessa asumista koe minaan rangaistuksena, jos jotain haluan lahtea karkuun niin korkeintaan saita... En tieda mita tarkalleen ottaen tarkoitit, mutta ehka meikalaista usein hairitsee talla palstalla esiintyva Suomi-vastaisuus. Vaikka ei uskoisi niin olen kuitenkin loppujen lopuksi aika isanmaallinen ihminen. Tai sanotaan nain etta ymmarran sinua siina tapauksessa, etta et halua jumittua samaan paikkaan liian pitkaksi aikaa. Jos taas olisit valmis viettamaan loppuelamasi Italiassa (tassa tapauksessa), lahtematta koskaan maasta niin siin tapauksessa emme ole kylla mitaan sielunsisaruksia.

Toisekseen en tieda onko kansainvalisyys jotenkin automaattisesti onnelliseksi tekeva asia, niin etta sita pitaisi itsearvoisesti tavoitella. Ehka se on tosiaankin niin, etta jokainen tekee niin kuin luonnolliselta itsesta tuntuu. Arvostan kuitenkin enemman sita etta ihmisella on juuret jossain ja han arvostaa ja on niista tietoinen, eika niin etta "ei ole mistaan kotoisin".

RoKo

  • Aloittelija
  • Viestejä: 12
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #43 : 26.08.2005, 22:08:19 »
Auringonnousu, taivaanranta ja heräävän kaupungin äänet jossakin tuolla kaukana. Juhlivia ihmisiä tulossa kotiin ja minä istuin parvekkeella peittoon kääriytyneenä ja siinä hetkessä oli kaikki. Vapautta isolla veellä.  Täällä Suomessa en ole koskaan ollut niin onnellinen, ikävä kyllä, tai siis täällä onnellisuus tulee eri asioista kuin matkustelussa. Siksi innostun matkustelusta, siinä on jotakin niin mahtavaa. :D
otta go.

jasmi73

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 237
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #44 : 27.08.2005, 09:05:46 »
HALU NÄHDÄ MAAILMAA!
(Se on kai aika normaalia?!?  :roll:)
Eipähän tartte vanhana kiikustuolissa murehtia kun missään ei ole tullut käytyä.

Halu tutustua erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin!!! Oppia erilaisia tapoja elää. Osaa peilata myös omaa kulttuuriaan eri tavalla eikä pidä mitään enää itsestäänselvänä.
It's attitude that counts!!!

falls

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 67
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #45 : 28.08.2005, 16:54:08 »
Lainaus käyttäjältä: "donostia"
Tai sanotaan nain etta ymmarran sinua siina tapauksessa, etta et halua jumittua samaan paikkaan liian pitkaksi aikaa. Jos taas olisit valmis viettamaan loppuelamasi Italiassa (tassa tapauksessa), lahtematta koskaan maasta niin siin tapauksessa emme ole kylla mitaan sielunsisaruksia.


Tätä allekirjoitan aika vahvasti. Omalla kohdalla reppureissaaminen on irtiottoa arjesta, uusien asioiden kokemista ja reissufiilistä, ja sitä itsenäisyyden tunnetta kun pärjää omillaan vieraassa maassa. Kuitenkin on aina hyvä palata Suomeen takaisin, vaikka useimmiten olisikin halunnut olla pidemmän aikaa reissussa :wink: Suomessa kuitenkin on perhe, ja kaikesta narinasta huolimatta hyvinvointivaltio verrattuna moneen muuhun maahan.

Niin ja niistä lapsuuden kokemuksista: oma perhe on sitä mieltä, että tuhlaan rahojani ihan turhiin reissuihin, lapsena perheen kanssa on kierretty lähinnä Suomea ja risteilyjä. Lähisuvusta kyllä muuten löytyy reissaajia, mutta omasta perheestäni olen ainoa matkakuumeinen, joka välillä sapettaa :roll: Mutta, en ole osaani valinnut, se kuume vaan on tullut ja ollut päällä niin kauan kuin muistan:)

TL

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 106
    • Profiili
    • www.kiikkulauta.com
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #46 : 28.08.2005, 18:33:20 »
Koko ikäni olen reissannut vanhempieni, isovenhempien ja kavereiden kanssa. Paljon on tullut kierrettyä myös harrastamassa, koulun vaihdoissa ja omaksi huvikseen. Nuo reissut eivät kumminkaan olleet se innostaja vaan pikemminkin tarvittavan itseluottamuksen ja taidon hankkimista aina hieman isompaan retkeen. Pikkuveljeni on myös matkustellut paljon, mutta mitään tarvetta päästä ulkomaille ei ole havaittavissa. Itsellä kaukokaipuu on aina ollut vahva.

Lapsena maalla se oli sitä, että kevään tullessa sydämen valtasi vastustamaton halu nähdä mitä seuraavan mäen takana on. Tiesihän sitä kyllä mitä sieltä löytyy, kun samat mannut oli kolunnut aikaisempinakin vuosina. Silti joka kevät oli mentävä, kun lumet sulivat sen verran, että pääsin hyppimään kannolta ja kiveltä toiselle sekä kulkemaan pitkin harjujen eteläreunoja pahemmin kahlaamatta. Kevään tuoksua ja kimaltavaa hankea ei vain voinut vastustaa.

Juuri nyt katselen ikkunasta ulos ja kuuntelen ruutuun hakkaavaa sadetta. On se aika vuodesta kun pitää tilkitä kotipesän vuotavat nurkat ja käydä ostamassa paksumpi peitto tai lähteä lintujen mukana etelään.
www.kiikkulauta.com - kiipeilyä ja kaikenlaista säätöä. Yritin selvitä jotenkin Turkkiin, mutta eksyinkin Egyptiin ja Intiaan. Nyt suuntana on Thaimaa ja saarihyppely Australiaan?

suomineito

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 428
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #47 : 29.08.2005, 11:33:47 »
donostia, toki pitaa juuret ja koti olla jossakin. itsekin olen hyvinkin isanmaallinen, rakastan suomalaisia ja karjalaisia kansantansseja, kansanmusiikkia, olen iloinen etta olen syntynyt suomessa jne mutta jostain syysta en tykkaa asua suomessa. en tarkoittanut, etta haluaisin valttamatta jamahtaa italiaan poistumatta taalta koskaan, rakastan matkustelua! mutta ehka haluaisin elaa arkea niin, etta se olisi aina mielenkiintoista (tietysti mikaan ei voi olla ikuisesti mielenkiintoista, kaikkeen tottuu). ma koen arjen suomessa jotenkin tylsaksi, en tieda mista se johtuu. toki arki on muuallakin arkea mutta tykkaan sellasista pienista asioista jotka on ulkomailla erilaisia kuin suomessa... taalla rakastan katsella kaktuksia bussipysakilla, kayda ruokakaupassa tai koulussa jonkun antiikkisen rakennuksen vieressa, ihmetella kodittomia tai hoitaa asioita vieraalla kielella ja yrittaa tulla ymmarretyksi :)

en myoskaan tarkoittanut, etta kansainvalisyys olisi automaattisesti tie onneen, jokainen etsikoon onnea omalla tavallaan. olen vaan joskus pohtinut, etta olisko musta tullut tallanen reissaaja ja ulkomaanelaja jos mun vanhemmat ei olis koskaan vienyt mua katselemaan muita maita kanarian saaria tai tallinnaa laajemmin. ja haluaisin tietaa missa se logiikka on vai onko sita ylipaataan olemassa: vaikuttaako lapsuuden reissaamiset tai reissaamattomuus siihen, kuinka paljon myohemmin hamuaa pois koti-suomesta?

Pimiento

  • Reissaaja
  • Viestejä: 40
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #48 : 29.08.2005, 11:54:39 »
Saattaa hyvinkin vaikuttaa. Kun en nuorempana kovin paljoa reissaillut, niin nyt on kova kiirus ja into ehtiä näkemään vielä mahdollisimman paljon ennen kuin oon liian vanha matkustelemaan.  Reissaaminen olisi varmaankin hiukan arkipäiväisempää, jos olisin heti pienestä pitäen nähnyt puoli maailmaa. Nyt lähipiirin kauhuksi pursuan intoa nähdä uusia paikkoja, suunnittelen reissuja paljon etukäteen ja jaksan vaahdota kaikesta mitä aion seuraavilla reissuilla tehdä :) Sori lähimmäiset! :lol: Tosin saattaa se olla luonteenpiirrekin, en toistaiseksi ole osoittanut vielä mitään rauhoittumisen merkkejä, vaikka olen enemmän reissanneilta kuullut joskus kommentteja, että kyllä se matkustelu muuttuu ennenpitkää arkipäiväisemmäksi, vaikka onkin toki mukavaa puuhaa aina.

Siljams

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 316
    • Profiili
    • Sähköposti
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #49 : 29.08.2005, 18:07:22 »
Pääsin ensimmäisellä Ruotsia tai Tallinnaa pidemmälle ulkomaanmatkalle 12-vuotiaana. Silloinkin reissu oli pakettimatka Lanzarotelle.  :D Sen jälkeen kävin muutaman kerran perheen kanssa erinäisillä pakettimatkoilla mm. kreikassa ja Egyptissä.

Pidin noista reissuista aina kovasti, mutta varsinainen matkailukirppu puraisi tämän kesän reilin jälkeen. Mutta miten päädyin lähtemään omatoimimatkalle, vaikka vanhempieni kanssa olemme olleet vain pakettimatkoilla? (No suomessa tietenkin omatoimisesti)

Tutustuin kolme vuotta sitten protu-leirillä nykyään todella hyvään ystävääni, jonka kanssa aloimme heti miettimään, että yhdessä pitää lähteä jonnekkin. Vihdoin jahkailujen jälkeen päätimme muistaakseni ylä-asteen ja lukion välisenä kesänä että kakkosen kesällä lähdetään reilaamaan. (juu, oltiin ajoissa  :D )Kun tää oli päätetty, oli helpompi kerätä rahaa ja pehmittää vanhempia.

Sain juuri kesätöiden palkan ja se polttelee hyppysissäni. Katselen koko ajan halpoja lentoja ja mietin, että mihin sitä lähtisi. Harmi kun on kirjoitusvuosi, niin se vähän sitoo tänne Suomeen. Mutta kirjoitusten ja pääsykokeiden jälkeen maailma kutsuu. Ja nytkun mulla on loistava matkakumppani löydetty (siis tämä samainen kaveri) niin on ainakin tekosyy lähteä. Kun soitamme toisillemme (asumme eripuolilla Suomea) kysymme aina, että minkäslainen on rahatilanne.  :D  Kumpikin näin tietää, että minkälaisissa matkasuunnitelmissa pitää pidättäytyä.  :)  :)

Kai mulla on äitini puolelta jotain matkailuverta suonissani, sillä hän on vanha reppureissaaja. Isäni taas ei ole pahemmin omatoimisesti matkustellut. Hänen puoleinen sukunsa oli aivan kauhuissaan kuultuaan, että lähden kaverin kanssa kuukaudeksi reissaamaan. Olivat varmoja että tulen häntä koipien välissä takaisin.  :shock:  Hankala tulla toimeen sukulaisten kanssa, joiden kanssa on niin vähän yhteistä. He ovat kaikki jumittuneet samalle pienelle paikkakunnalle pohjois-Suomeen ja lähtevät hyvin harvoin sieltä pois. Tänne "etelään" tuleminenkin on työn ja tuskan takana.

No joo, nytkun olen reppureissaamisesta innostunut niin tuskin se kipinä helpolla minussa sammuu. Nyt vain uusia reissuja suunnittelemaan!  :D
a merien yllä savuavat sydämet!

jane

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 410
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #50 : 31.08.2005, 17:33:52 »
Lainaus käyttäjältä: "suomineito"
vaikuttaako lapsuuden reissaamiset tai reissaamattomuus siihen, kuinka paljon myohemmin hamuaa pois koti-suomesta?


Enpä usko, persoonajuttu se taitanee olla. Hyvä esimerkki minä ja siskoni. Itse reissanut paniikin vallassa 16-vuotiaasta asti yksin ja pikkuinen ei koskaan, ei mihinkään (siis omillaan, ilman perhettä). Meillä kuitenkin samanlaiset perhetaustat ja jonninverran perheen kans Euroopassa reissattu ku lapsosia olimme.

Veli on kuitenkin nyt parikymppisenä rykässyt ekaa kertaa ittinsä Euroopan turneelle!

Nimimerkillä "Ylpeydestä puhkuva isosisko!"
"Kattele ny se maailma kunnolla ettei tartte toista kertaa lähteä!"

Jouni

  • Triplatonnitallaaja
  • Viestejä: 3 011
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #51 : 31.08.2005, 17:50:54 »
Olen ollut liikkuvainen luonne aina, mutta ensimmäinen pidempi reissu oli reili kesällä 1999. Se oli niin hauska, että kahtena seuraavana kesänä oli myös päästävä. Vuonna 2002 iski Baltia/Venäjä-kiinnostus, jolle ei loppua näy. Kaikki entiset Neuvostoliiton maat kuuluvat nykyisin kiinnostuksen kohteisiin. Nyt hinkuan Kazakstaniin. :) Ukrainaan on myös pian päästävä uudelleen, kun viisumia ei enää tarvita.
14 vuotta, 3 kuukautta ja 20 päivää matkaan Forssaan.

Cherbourg

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 192
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #52 : 01.09.2005, 11:17:54 »
Olin ensimmäisen kerran ulkomailla 0v. (Kanarialla) ja sen jälkeen olen käynyt joka vuonna jossain uudessa paikassa... Aluksi reissattiin ympäri Pohjoismaita vanhempien kanssa ja käytiin noin kerran vuodessa rantalomalla.
Aika paljon vaikutti myös se, että muutettiin Ruotsiin, kun olin 4-vuotias. Siellähän on paljon enemmän maahanmuuttajia ja kävinkin eftiksen (eräänlainen iltapäiväkoti koululaisille) erittäin kansainvälisessä ympäristössä mm.somalialaisten, espanjalaisten, kiinalaisten, ruotsalaisten, palestiinalaisten yms. kanssa. Ruotsista käsin teimme aina kiertoreissun ympäri Suomea kesäisin. Luin vähän aikaa sitten vanhaa kirjaa, johon kirjoitettu minun vaiheista pienenä. Olin sanonut 5-vuotiaana kesällä vanhemmilleni, kun ei oltu lähetty vielä kesällä minnekään, että "Ei se ole mikään loma, jos ei matkusteta!"
Alkoi niin hymyillyttää, kun luin tuon. Olen siis rakastanut matkustamista kauemmin kuin itse osaan muistaa.
Iän myötä alkoi rantalomat ja vanhempien tuoma turva kyllästyttää ja tein ensimmäisen matkani yksin ulkomaille 15-vuotiaana, kun menin kielikurssille Ranskaan.
Omatoimimatkailuun kypsyin vähitellen kielikurssin, työleirien ja ulkomailla tehdyn työharjoittelun ansiosta.
Matkustamisessa kiehtoo uudet kulttuurit, kielet ja tavat ja erityisesti se, että pääsee niin tehokkaasti irti omista arjen kuvioistaan. Lisäksi matkalla tapaa paljon enemmän eri tyyppisiä ihmisiä kuin tapaisi Suomessa ollessaan.

tiesulku

  • Reissaaja
  • Viestejä: 50
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #53 : 11.09.2005, 18:19:58 »
Lainaus käyttäjältä: "hile"
Liian tiukkaa, kaikki mika muutaman paattajan mielesta ei hyva, kitketaan. On varitonta, harmaata ja hiljaista.


Noilla linjoilla vähän minäkin. Listaa voisin vielä jatkaa paljonkin.

Lainaus
Jo ala-asteen loppupuolella selasin ikivanhoja kartta- yms kirjoja kotona

Sama täällä paitsi, että selailin niitä karttoja jo ala-asteen alkupuolella. Aina kuultuani mielenkiitoisen jutun maailmalta, etsin tapahtuma paikan kartalta.

Suurimman kipinän matkustelulle on antanut pari sukulaista, jotka kiertelivät koko ajan minun ollessa lapsi. Reissuilta palattuaan näyttivät reissukuviaan ja kertoivat värikkäitä tarinoita tapahtuneista, seikkailuista ja maailman ihmeistä. Silloin muinoin jaksoin katsella samoja reissukuvia uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.... ja uudelleen.

Zadie

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 63
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #54 : 28.08.2006, 16:09:48 »
Mie oon aina ollu kiinnostunu kielistä ja maantiedosta, ja jo nuorena oli kauhea hinku matkalle, vaikka ei sillon kauheesti tullu matkusteltua. Matkan varrelle mahtuu myös kielimatkasta ja vaihto-oppilasvuodesta haaveilua, mutta haaveiluksi se valitettavasti jäi  :?  . Pari vuotta sitten löysin Pallontallaajat  :!:  netistä, ja kahlasin sivuja läpi suurella innolla. Siitä lähti lopulta innostus omatoimimatkailuun, ja vihdoin kesällä pääsin reilaamaan (koko lukioaika meni tosin rahojen pihistelyssä)  :D . Nyt on kauhea hinku maailmalle (talvella toivottavasti viikoks Puolaan), ja oon myös hakemassa opiskelemaan Skotlannin yliopistoihin (no, eipä se nyt matkailua ole...)  8) . Matkailu koukuttaa aika pahasti, mutta ei se mitään...  :)  :D .

Långstrump

  • Reissaaja
  • Viestejä: 23
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #55 : 28.08.2006, 20:59:05 »
Pitipäs ihan pysähtyä miettimään, mikä sinne maailmalle vetää..Aijai.. :?

Toisin kuten useimmait teistä en pienenä päässyt Ruotsia pidemmälle -tarkemmin ottaen joka kesäinen reissu 20 km:n päähän Haaparannalle ei sekään ollut itsestäänselvyys. Katkera en toki ole :lol:  mutta kyllähän sitä aina kavereita ihmeissään kuunteli kuinka oli jälleen Kanariat ja Thaimaat reissattu.  Lopulta 15 -vuotiaana pääsin opintomatkalle ja konsertoimaan Venäjälle Severomorskin kaupungin kutsumana.

Olin aiemmin jo kysellyt kielikurssien perään ja ahkerasti vaihto-oppilasvuosiesitteet kahlannut läpi, vaikka tiesinkin että niihin ei olisi varaa. En sitä varmaan silloin miettinyt, miksi oikeastaan halusin maailmaa näkemään. Enpä sitä vieläkään taida tietää.

Vaikken perheeni kanssa lapsena ulkomaita reissannutkaan, on levottomat jalat jonkinlainen rasitteenomainen perintö suvussamme. :wink:  Joka sukupolvesta aina on löytynyt vähintään yksi, joka on asettunut pysyvämmin asumaan kaukomaille.

Ehkä meistä toiset on vain luotu kulkemaan. :?

menina

  • Reissaaja
  • Viestejä: 38
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #56 : 28.08.2006, 21:33:54 »
Minulla on pitkälti sama tilanne kuin Långstrumpilla. Vielä 16-vuotiaana (alle 3 vuotta sitten) olin käynyt vain Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsissa tosin on asuttukin, mutta ei sitä nyt ihan reissaamiseksi laske. Ulkomaa on aina tuntunut todella kaukaiselta ja utopistiselta, ja kateellisena sitä on kuunneltu tarinoita Kanarialta ja muilta pakettimatkoilta. No, pikkuhiljaa sitä kuitenkin tuli hommattua itsensä Keski-Eurooppaan EU:n tukemalle pikkumatkalle, ja käytiin sitä parissa maassa soittamassakin. Myös kaikki mahdolliset (iän sallimat) työleiri- ja vaihtojutut punnittiin ja pitihän niitäkin sitten kokeilla. Vaihtariksi haikailin myös mutta sellaista hintaa ei saatu kokoon, joten se jäi haaveeksi. Nyt kun töissä voi käydä, kerään rahaa, ja pian muutankin ulkomaille ainakin vuodeksi. Kai sen on huomannut miten ulkomailla oppii maailmasta ja itsestään aivan uusia asioita, mitä kirjoista ei voi oppia. Maailma ei enää ole niin ahdistavan suuri, eikä mieli niin ahdistavan pieni. Elämään tulee myös sisältöä, kun suunnittelee matkoja, säästää ja odottaa. Kotikaupungistakin kuoriutuu ihan uusia puolia kun näkee vähän ikävämpiä paikkoja.
Noh, menipä taas runoiluksi. Yksinkertaisesti: Maailma on vain niin upea paikka, että se on nähtävä!

Zia

  • Reissaaja
  • Viestejä: 44
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #57 : 28.08.2006, 22:26:33 »
Matkakärpänen puraisi vakavasti joitain vuosia sitten, kun päätettiin lähteä sekalaisella kaveriporukalla Pariisiin. Etukäteen ei inspiroinut kauheasti - matka kestäisi lähes viikon ja olin varma, että tahdon viimeistään kolmen päivän kuluttua kotiin, rantalomiin kun olin tottunut  :shock:  Mutta toisin kävi! Se kaupunki kolahti. Olen etsinyt toista yhtä upeaa paikkaa, mutten ole löytänyt.

Olen huomannut olevani jokseenkin visuaalinen ihminen, ja etsinkin matkoilta aina silmänruokaa, mm. kauniita kaupunkisilhuetteja, utuisia auringonlaskuja, värikylläisiä toreja, siltoja... Vielä kun oppisi valokuvaamaan...! Pariisissa jos missä meikäläisen sielu lepää, ja ehkä yksi reissaamiseni motiiveista on löytää jotain "vielä parempaa".
Save the Earth - it's the only planet with chocolate.

anskiiskii

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 103
    • Profiili
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #58 : 28.08.2006, 23:10:05 »
Vanhemmat ja isoveljeni reissanneet autolla ympäri Eurooppaa, myös minä jonkin verran. Valokuvien katseleminen teki niin vaikutuksen, että tuntuisi elämän haaskaukselta olla näkemättä niin uskomattomia ja kauniita maisemia ja kaupunkeja. Vanhemmat ovat aina rohkaisseet lähtemään ja ovat puhuneet omista reissuistaan sillä tavalla, että olen oppinut siihen ettei matkustelua korvaa mitkään kirjat tai televisio-ohjelmat. Haluan avartaa omaa maailmankatsomustani ja oppia yhä avarakatseisemmaksi sekä ymmärtää miten värikäs maailma on ja oppia pois myös kaikenlaisesta mustavalkoisesta ajattelutavasta.

Minulle arvot, järjetön vaihtelunhaluisuus ja nopea kyllästymisen tunne sekä se etten vanhana halua katua näkemättä jääneitä paikkoja vaikuttavat varmasti reissaamisintooni.

Arvostan Suomessa hyvinkin monia asioita ja Suomeen on ihana palata. Mutta nyt kun asuin viimeiset puoli vuotta Hollannissa ja ollut taas kaksi kuukautta Suomessa, olisin taas ihan valmis lähtemään. Haluan kasvattaa lapseni ulkomailla, siis ainakin osan heidän lapsuudestaan, koska koen sen antavan niin paljon heille. Ehkä hekin sitten aikanaan perivät tämän niin ihanan kroonisen matkakuumeen.  :lol:
urinko on hyvä kello.

Teamoo

  • Reissaaja
  • Viestejä: 52
    • MSN Messenger  - teemu_huovinen@hotmail.com
    • Profiili
    • http://160987.spaces.live.com/
Mikä sai teidät innostumaan reissaamisesta?
« Vastaus #59 : 28.08.2006, 23:23:14 »
Irti oravanpyörästä.
Mikäs sen parempi vaihtoetho,kuin matkustaa,tavata ihmisiä ja juhlia.
Kulttuurierot ovat mahtavia :)
You don't have to travel around the world to understand that the sky is blue everywhere"
- Johann Wolfgang von Goethe

http://www.flickr.com/photos/[email protected]/