Tingi paras hinta hyvällä omallatunnolla

Vaikka tinkiminen on parhaimmillaan se asia joka tuo reissaajan lähimmäksi paikallista kulttuuria, on olemassa myös tilanteita joissa se kannattaa unohtaa.

tinkaa3

Voitontahtoisen tinkijän on hyvä opetella erottamaan, milloin tingitysta muutamasta eurosta olisi todellista hyötyä paikalliselle ja missä tilanteessa rikkaalta länkkäriltä halutaan nyhtää kaikki mahdolliset irtoavat pennoset.

Panoksena koko päivän palkka

On meneillään kaupankäyntitilanne matalan elintason maassa. Kalpeanaamainen länkkärituristi käy paikallisen myyjän kanssa keskustelua turistin himoitseman esineen hinnasta. Myyjän pyytämä summa on reilusti suurempi kuin se, mitä paikalliset maksavat samasta tuotteesta. Länkkäri heittää oman tarjouksensa, joka on paikallisen hintatason mittapuulla reilusti myyjän esittämää tarjousta pienempi. Turistille erotus on kahvikupin hinta, myyjälle pahimmassa tapauksessa päivän palkka. Kiivaan tinkimisen jälkeen lopullinen hinta on lähempänä turistin ehdotusta, ja myyjä jää kiroamaan kaupan jälkeen. Kalpeanaamainen länkkäri poistuu paikalla tyytyväisyyttä uhkuen, tietäen tehneensä hyvät kaupat.

Kuulostaako tutulta vai aiheuttaako hyväosaisen länsimaalaisen toiminta lähinnä myötähäpeää? Myötähäpeä on syytä unohtaa ja hyväksyä se fakta, että tinkaaminen kuuluu erityisesti matalan elintason maissa jokapäiväiseen kaupankäyntikulttuuriin, ja paikallisen silmissä saattaa olla jopa loukkaavaa, jos kaupankäyntikumppani ei ryhdykään tinkaamaan vaan hyväksyy ensimmäisen esitetyn hinnan. Omantunnon soimaaminen on siis aivan turhaa, sillä kukaan myyjä tuskin luopuu tuotteestaan tappiolla.

Eri asia on sitten se, mistä tingitään ja miten paljon. Reissaajien kesken suhtautuminen tinkimiseen vaihtelee, ja osa on valmiita tinkimään kaikesta, kun toiset taas tinkivät vain tietyistä asioista, kuten vaikkapa majoituksesta tai taksikyydistä.

 Tinkiminen on usein maan tapa

Riippumatta siitä rakastaako vai inhoaako tinkimistä, omat motivaatiot on hyvä selvittää ennen tinkausta: tingitkö sen vuoksi, että se on maan tapa vai siksi, että voit voittaa myyjän ja tuulettaa olevasi parempi kauppamies, vai onko pieni säästö niin merkittävä, että sen vuoksi on valmis käymään läpi tinkimisrumban? Usein vastaus voi olla kaikki kolme vaihtoehtoa. Monissa kulttuureissa on epäkohteliasta ja suorastaan typerää olla käymättä hintakeskustelua myyjän kanssa ja suostua ensimmäiseen esitettyyn hintaan. Kilpailuhenkisyys taas herää turistihuijarilta haisevan myyjän kohdalla, eikä tälle kiinnosta maksaa senttiäkään liikaa, kun taas erityisesti pitkällä matkalla pienikin säästö tuntuu merkittävältä kokonaisreissubudjetissa.

Kansainvälistyvässä maailmassa turismi on entistä tärkeämpi elinkeino erityisesti matalan elintason maissa. Reissaaja edistääkin paikallista kulttuuria parhaiten ostamalla tarvitsemansa asiat ja palvelut suoraan paikallisilta yrittäjiltä suurten ketjujen sijaan ja näin varmistaa, että mahdollisimman suuri osa kulutetusta rahasta jää paikallisille eikä huku kansainvälisten yrityspomojen suuriin taskuihin.

Toki jo pelkästään paikallisen yrittäjän tukeminen kansainvälisen ketjun sijaan on eettisesti oikea päätös, mutta kannattaa myös pohtia, onko oma säästö tärkeämpää kuin paikallisille pienyrittäjille tarjottu lisätuki erityisesti, kun puhutaan itselle mitättömän tuntuisesta summasta? Teet jo hyvän päätöksen tukiessasi paikallista yrittäjää. Haluatko tehdä lisää? Älä tingi niin raivokkaasti.

Hyväntahtoisen, tinkimistä vieroksuvan reissaajan kannattaakin pitää mielessä, että jos kaikki länkkäriturret maksaisivat mukisematta ensimmäisen pyydetyn hinnan, köyhdyttäisi se paitsi paikallista kaupankäyntikulttuuria vähenevän tinkimisen muodossa, nostaisi se myös pitkällä aikavälillä hintatasoa kaikkien, myös paikallisten osalta. Tinkiä siis kannattaa, mutta järkevästi.

tinkaa1

 Näin tingit parhaan hinnan

Tinkiminen ei ole ominaista suomalaisessa kaupankäyntikulttuurissa, mutta tilanne on täysin toinen reissaajien suosimissa halpamaissa. Turistia viilataan helposti linssiin, joten tinkaaminen kannattaa sisällyttää osaksi omaa reissaamistapaa alusta saakka, ainakin silloin kun se on asiallista ja vaivan väärti. Näillä vinkeillä tingit parhaan hinnan.

 1. Tutustu tarjontaan ja vertaa hintoja

Suunnittelet sitten laittavasti rahasi ruokaan, majoitukseen, kyytiin tai tavaraan, tutustu aina kohteen tarjontaan. Selvitä mitä on tarjolla ja mihin hintaan. Kun olet päättänyt mihin tuotteeseen haluat rahasi laittaa, kysele hintoja sieltä täältä ja valitse sen perusteella myyjä, jonka kanssa haluat käydä kauppaa. Älä missään nimessä erehdy ostamaan tuotetta ensimmäiseltä kauppamieheltä, sillä voit aina palata takaisin, jos hänellä olikin koko paikan paras hinta. Kun olet valinnut haluamasi tuotteen, tarkastele sitä kaikin puolin ja yritä päästä jyvälle sen laadusta. Mieti valmiiksi hinta, mikä verran olet valmis maksamaan kyseisestä tuotteesta ja pidä se mielessäsi.

2. Ota rennosti

Kun olet päättänyt myyjän, kenen tarjoamaa myyntiartikkelia haluat, voit ottaa rennosti. Kävele myyjän kojulle tai suoraan hänen luokseen ja nauti siitä, mitä tapahtuu seuraavaksi. Mielin kielin oleva torimyyjä saattaa istuttaa sinut tuoliin ja tarjota teetä, katukojun myyjä voi tarjota maistiaisia. Nauti hetki mielistelystä ja valmistaudu henkisesti tulevaan tinkaamiseen.

3. Tinkaa

Kierrellessäsi ja kysellessäsi tuotteiden hintoja muista huomioida, että niissä on aina yleensä puolet ilmaa. Jos myyjä pyytää härskin korkeaa hintaa, vastaa siihen heittämällä takaisin härskin matala hinta. Voit aloittaa tinkaamisen neljäsosan tai jopa puolet alhaisemman hinnan kanssa. Tinkaa myyjän kanssa niin pitkään, että olet tyytyväinen lopulliseen hintaan. Välillä voit leikisti poistua paikalta, jolloin myyjä luultavasti suostuu alentamaan hintaa lähemmäs sinun esittämääsi summaa. Jos hän ei huutele perääsi, voit aina tepastella seuraavalle kojulle.

Jos myyjä on iloinen ja hyvällä tuulella kaupan jälkeen, olet luultavasti maksanut ylihintaa ja hän on tehnyt hyvän tilin. Äkäinen myyjä taas kertoo siitä, että maksat hinnasta sen verran kuin paikallisetkin. Älä pode huonoa omatuntoa tinkaamisesta, sillä kukaan ei myy mitään tappiolla. Mieti kuitenkin, onko muutaman kymmenen sentin tinkaamisessa mitään järkeä.

Muista, että on epäkohteliasta sanoa maksavansa tuotteesta jonkin verran, ja myyjän hyväksyttyä summan pyörtää puheensa ja vaatia isompaa alennusta.

4. Tinkaa lisää

Jos kuitenkin olet aikeissa ostaa samalta myyjältä useampia tuotteita, pyydä aina lisäalennusta. Jotkut myyjät voivat myös laskea tuotteen hintaa jos olet valmis maksamaan sen käteisellä etkä vaadi kuittia. Tinkaamista ei ole pakko tehdä naama irvessä, vaan se voi olla mukava asiakkaan ja myyjän välinen kaupankäyntitilanne, jossa molemmat heittävät vitsiä puolin ja toisin. Älä jännitä tinkaamista, vaan yritä olla mahdollisimman itsevarma. Monissa reissaajien suosikkimaissa, kuten vaikkapa Intiassa, Kiinassa ja Thaimassa länsimaisen reppureissaajan on tingattava melkein kaikesta. Asennoidu siis siihen, että tinkaaminen on välttämätöntä äläkä ota sitä liian vakavasti.

 

Artikkelin lähteenä on käytetty  Madventures – kansainvälisen seikkailijan opasta (2007) sekä Mondon julkaisemaa Vastuullisen matkailijan opasta (2009) sekä  Lonely Planetin Istanbul-opasta.

Pallontallaajien tinkimisen etiketti -keskustelu

 

Kuva: flickr/VinothChandar, flickr/David Stanley

  • Lähetä sähköpostitse
  • Jaa Twitterissä
  • Jaa Facebookissa
  • Jaa LinkedInissä
  • Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *