Matkailu ja Suhde.

 (Luettu 80398 kertaa)

Jutta

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 233
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #100 : 14.06.2006, 13:55:44 »
I agree with Nakke!
Seurustelen poijjaan kanssa jolle matkustelu ei ole se "kaikki kaikessa" ja ei kyllä itseasiassa mullekkaan! Matkustelu on mukavaa, senhän tietää kaikki, mutta on tässä muailmassa muitaki kivoja juttuja!  Tällä hetkellä annan enemmän aikaa/rahaa oman asuntoni remppaan ja yhteisen ajan viettoon kumppanini kanssa!Kyllähän sen ajanvieton rakkaimman kanssa kotona pitäisi tuntua yhtä hyvältä kuin tien päälläki  :) Ja jostainhan sitä aina joskus pitää tinkiä...

xena

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 188
    • Profiili
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #101 : 14.06.2006, 14:52:59 »
Lainaus käyttäjältä: "Nakke"

Mun tyttoystava ei ole erityisen kiinnostunut matkustelusta.. Mita sitten? En jaksa/halua miettia mita se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta.  Koitan elaa tata elamaa, joka tapahtuu juuri tassa hetkessa :lol:


Kyllähän se hetkessä eläminen kannattaa. Sanoin joskus ex-poikaystävälleni lähteväni vaihtoon, ja hän jaksoi siitä stressata. Minä en stressannut, koska ajattelin ettei se ole varmaa olemmeko lähdön hetkellä enää yhdessä. No, emmepä ole - hyvä etten huolehtinut turhaan etukäteen. Nykyisen poikakaverin kanssa on ihana matkustella, mutta sen perusteella en häntä ottanut  :lol: .

anskiiskii

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 103
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #102 : 14.06.2006, 15:54:39 »
Tietysti esim. oma terveys menee matkailun edelle, mutta koen matkailun olevan niin suuri osa tulevaisuuden suunnitelmiani etten millaan osaa kuvitella, etta parisuhde toimisi mikali jatkuvasti matkustelisin yksin. Kokemusta on kaukosuhteesta, joka onneksi on nyt ohi kun saadaan olla samassa maassa, mutta viela vanhanakin haluan reissata ja jakaa muistot elamankumppanini kanssa.

Ja se fakta, etta haluan muuttaa ulkomaille useammaksi vuodeksi estaa hieman olemasta ihmisen kanssa, joka haluaa viettaa elamansa Suomessa. :D Kyseessa ei siis ole pelkka matkustelu, hedonismi, reissaaminen tms. vaan moni tulevaisuuteen, haaveisiin, opiskeluun, tyohon ja jopa lasten kasvattamiseen liittyva asia.
urinko on hyvä kello.

viajero

  • Aloittelija
  • Viestejä: 5
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #103 : 14.06.2006, 16:44:13 »
Mäkin olen tavannu poikaystäväni myöskin reissussa...Oli ihanaa huomata että juurikin tuo henkilö kokee samanlaista paloa nähdä maailman eri kolkkia,"kun maailma on niin suuri ja niin paljon nähtävää" hän tokaisi tapaanamamme päivänä...meidän suhde on siis lähinnä reissaamista eli tällä hetkellä lentämistä johonkin euroopan paikkaan ja sieltä yhdessä reissuun lähtemistä...Kuitenkin ensi kuussa esittelen omaa kotimaatani Suomea hänelle, joten tuntuu ihanalta hieman olla hetki paikallaan.En oikeastaan voisi kuvitella , että seurustelisin(on kokeiltu) ihmisen kanssa, joka ei jaa tätä kiinnostuksenkohdettani-matkailu..Kaverini sanovat että meidän suhde on hieman epätodellista, kun vaan reissataan eikä eletä arkea..voi olla, mutta , kuten jane sanoi:

Lainaus käyttäjältä: "jane"
On huumaavan mahtavaa jakaa toisen kanssa se elämänsä kaikkein tärkein - matkailu. Erityisestikin, koska itse reissaaminenkin yhdessä onistui maailman mahtavimmin!!!!!!


ja toi on todellakin totta niin mun mielestä hetkikerrallaan:)

allika

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 143
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #104 : 15.06.2006, 11:32:16 »
Lainaus käyttäjältä: "pathi"
Meillä ongelmia tuottaa lähinnä erilainen asenne matkustamiseen. Mä olen matkustanut aivan pienestä pitäen, ja itseasiassa koko perhe matkustaa melko paljon, kukin tahollaan. Poikaystävä taas ei ole juurikaan matkustellut, ja vaikka kiinnostusta periaatteessa olisi, se ei kuitenkaan riitä rahan säästämiseen ja Suomessa olevista asioista tinkimiseen, toisin kuin minulla.


Ymmärrän hyvin tätä ikuista jankutusta rahankäytön kohteiden priorisoinnista. Pidän matkailusta, mutta... Itse olen tällainen hemmoteltu hellantelttu ja tottunut, että kotona on kaikkia elämistä helpottavia hilavitkuttimia ja rahaa voi laittaa kivoihin vaatteisiin ja etenkin kenkiin (joita jo nyt on liikaa). Olen perusesimerkki kulutusyhteiskunnan uhrista, joka saadaan kerta toisensa jälkeen mainoksilla uskomaan, että elämästä puuttuu vielä se-jokin mahdottoman tarpeeton tavara. Poikaystäväni on täydellinen vastakohtani - hän ei tavaraa kaipaa ja vähistä tuloistaa säästää kaiken ylijäävän matkoja varten.

Nyt suunnittelemme ensimmäistä yhteistä Matkaa - kolmea kuukautta Oseanian suunnalla. Kaikki mahdollinen raha on jo jonkin aikaa laitettu matkakassaan ja joskus tympii jatkuva "köyhyys", vaikka kyllähän se aarre siellä sateenkaaren päässä odottelee. Köyhyysahdistuksen iskiessä on sitten pakko päästä ostamaan, ihan vain ostamisen vuoksi - säälittävää, tiedän. Ehkä sitten kun vihdoin reissuun pääsemme, koen minäkin matkailuherätyksen ja ymmärrän, että kaikki tämä arkinen kärsimys on ollut kärsimisen arvoista.

Eli innostusta matkailuun on monen asteista, toiselle "tykkään matkailla" tarkoittaa viikon pakettilomaa kerran vuodessa - ei tietenkään kesällä, koska silloin mennään möksälle ja toiselle vähintään kuukauden reissua kerran tai pari vuodessa, selässä reppu ja taskussa lippu, jossa on mahdollisuus päivämäärän muutoksiin (tai ei lippua ollenkaan). Jokainen tallatkoon kuten tahtoo...

pathi

  • Reissaaja
  • Viestejä: 49
    • MSN Messenger  - pathipops@hotmail.com
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #105 : 15.06.2006, 15:18:05 »
Lainaus käyttäjältä: "allika"

Eli innostusta matkailuun on monen asteista, toiselle "tykkään matkailla" tarkoittaa viikon pakettilomaa kerran vuodessa - ei tietenkään kesällä, koska silloin mennään möksälle ja toiselle vähintään kuukauden reissua kerran tai pari vuodessa, selässä reppu ja taskussa, jossa on mahdollisuus päivämäärän muutoksiin (tai ei lippua ollenkaan). Jokainen tallatkoon kuten tahtoo...


Indeed, kun ääripäihin mennään. Ajoittain kahden tällä saralla erilaisen ihmisen elo saattaa vain olla risovaa.

Ansku^

  • Aloittelija
  • Viestejä: 2
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #106 : 22.06.2006, 13:33:47 »
Kun tapasin 6 vuotta sitten poikaystäväni, ja kävimme (minun aloitteestani) pienillä reissuilla Tallinnassa, Tukholmassa ja Kreikan pakettimatkalla, hän jakso aina ulkomailla ollessamme ikävöidä Suomeen. Itse rakastan matkailua, joten vähän jo ajattelin, että mitähän tästäkin nyt tulee kun meillä on niin erilaiset intressit.

Onnekseni kaikki muuttu sen jälkeen, kun pari vuotta sitten lähdettiin viiden viikon reilille. Myös poikaystäväni innostui matkailusta!!! Nyt yritetään matkustella niin paljon kun opiskelut ja varsinkin opiskelijabudjetti antaa myöten. Hyvä näin!
lämä on matka!

Maryl

  • Reissaaja
  • Viestejä: 30
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #107 : 22.06.2006, 14:20:34 »
Mieheni oli matkustellut koko lapsuutensa perheensä kanssa ja asunutkin ulkomailla, kun taas minä en ollut käynyt Helsinkiä pidemmällä. Olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että jahka omilleni pääsen, niin, haluan matkustella, mies taas arvosti enemmän hifi-jttuja kuin matkustelua.
Onneksi mies kuitenkin ymmärsi minua ja aloimme matkustella, ensin ihan seuramatkoilla ja nykyisin omatoimisesti reput selässä. Myös minä ymmärsin miestäni ja suostuin ja tykästyin hifi-systeemeihin ja nyt on nekin hankittuna eli everybody's happy. Voisi sanoa, että nykyisin yhteiset intohimot ovat matkailu ja hifi ;)

Minä olisin reissussa ehkä vielä pidempään kuin mieheni, jolle riitävät alle kuukauden reissut n. kerran vuodessa. Haaveenani on jossain vaiheessa ottaa vuorottelu/virkavapaata ja lähteä pidemmäksi aikaa Aasiaan eikä miehenikään ajatusta varsinaisesti vastusta. Se ei kuitenkaan juuri nyt ole uran ja talouden kannalta mahdollista, koska emme halua ihan sillä periaatteella lähteä, että myydään omaisuus jne. Mutta onneksi on mahdollisuus tehdä edes niitä muutaman viikon reissuja.
Just do it!

maikku

  • Aloittelija
  • Viestejä: 10
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #108 : 23.06.2006, 01:31:03 »
Poikaystävälle ei matkustelu ole mikään ykkösasia elämässä - mulle taas on tai ainakin oli. Yhdessä ollaan tehty kaksi reppureissua toinen Euroopassa ja toinen Intiassa. Reissut on ollut ihania ja kaikki on menny nappiin ja uusiakin varmasti tulee. Kuitenkin olen varsin tyytyväinen, että poikaystäväni asenne matkailuun on tarttunut vähän minnunkin - matkustelu on mahdottoman mukavaa puuhaa, mutta Suomesta olostakin kannattaa nauttia, eikä vaan ainakaan ihan jatkuvasti haikailla muualle. Ainainen haikailu ja säästökuuri kun tekee elämästä tuskaista täällä pimeässä pohjolassa.

Amarie

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 73
    • MSN Messenger  - keamesiaurora@hotmail.com
    • Profiili
    • http://mesiaurora.org
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #109 : 28.06.2006, 00:46:45 »
Poikaystävääni ei oikein kiinnosta matkailu, paitsi rantojen ja viinan muodossa (tai vapaaehtoistyön). Minä taas haluan tutustua koko maailmaan pintaa syvemmältä ja oppia ymmärtämään erilaisia kulttuureja. Tällä hetkellä homma toimii niin, että lähden jonkun ystävän kanssa viikon, kahden tai kolmen matkalle jonnekin ja herra saa pitää asunnon omanaan sen ajan. Tulevaisuudessa saattaa tulla ongelma, kun muutaman vuoden päästä mieleni halajaa ulkomaille opiskelemaan ja herrani tahtoo pysyä Suomessa. Ellei sitten yhdessä vapaaehtoistyöhön lähtisi jonnekin. Onneksi se ei ole lähivuosien ongelma, ja sitten tulee kriisi jos tulee. Voi olla että oma intoni on laantunut tai herrani kiinnostuu matkailusta.

suomineito

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 428
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #110 : 28.06.2006, 04:29:55 »
elamassa on varmasti monia tarkeita asioita ja kun nama asiat kolahtaa kumppanin kanssa yhteen niin hyvahan se vaan on. aina ei vaan niin kay. ja ikavaa se alkaa olemaan siina vaiheessa kun huomaa etta oma elama pyorii aina seuraavan reissun suunnittelussa ja toinen ei ole lainkaan kiinnostunut siita. mun opiskelut ja tyot on normaalisti suomessa talvisin ja kesaisin oon toissa tai muuten vaan reissussa ulkomailla 4kk eli kolmasosan jokaisesta vuodesta (joka esim 5 vuoden parisuhteesta on yhteensa jo aika pitka aika). kuitenkin koko sen ajan kun olen suomessa, suunnittelen seuraavaa kesaa seka mahdollisia muita lyhempia reissuja (esim. kuukausi jouluna, viikon syysloma, viikon paasiaisloma...) ja joskus teen toita tai etenkin luen tentteihin usein silla ajatuksella etta huomenna olen taas jo askeleen lahempana seuraavaa matkaa tai "ensi viikolla oon jo kaukana taalta". toita myonnan tekevani joskus myos vain rahasta: matkakassa karttuu jokaisesta tyopaivasta. enka siis tarkoita etten tykkaa tyostani tai opinnoistani, maailma vaan vetaa puoleensa ja parinn vuoden paasta kun valmistun, olen lahdossa toihin useammaksi vuodeksi muualle.... jos toinen ei tallasta ajattelua ymmarra, eika ole naita juttuja mita yhdessa odottaa, niin tuntuuhan se ikavalta ja sen mukaan jotenkin vaillinaiselta parisuhteelta. matkailuinnostus/halu asua ulkomailla tms on mielestani eraanlainen ihmisen ominaisuus josta joko pidetaan tai ei (vrt muut 'pakkomielteet' kuten vaikka tupakointi)

mutta taa nyt vaan ole tallanen avautuminen omalta kohdaltani, kasittaakseni monella muullakin palstan lukijalla on aika pitkalti samanlaisia ajatuksia ko. aiheesta.

jane

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 410
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #111 : 29.06.2006, 08:13:07 »
Juuri tuollatavalla minakin ajattelen Suomineito!

Ja mika onkaan parempaa, kun sen voi tehda oman rakkaansa kanssa! Juuri se on ihan kauheaa, kun itse on aivan superfiilareissa tulevasta reissusta ja sit toinen jaa himaan kokkiin, eika mitaan mielenkiintoo mukaan.

Joten siihen verrattuna ei voi kasittaakaan miten ihanaa kun jakaa tarkean asian sen tarkean ihmisen kanssa. Reissussa elaa jotenkin taydemmalla liekilla - kokemukset on huikeita! Niita on mahdoton kuvailla toiselle, jolla ei ole harmainta ajatusta mista toinen holajaa. Mutta jos rakas onkin ollut mukana, on tilanne aaaaivan toinen  :D .

Ja eihan se nimenomaa sita ole, etta Suomessa ei viihtyisi - siella kun on kaikki rakkaat sukulaiset ja ihanat ystavat (onneksi ei ne kaikki, vaan niita on pitkin muailmaa nykypaivana) ja muutenkin oon aivan Suomi-fani.

Mutta jokin vetaa seikkailemaan! Maailmalle on paastava, ennenkun perhetta tulee! (nojoo, paaseehan sittenkin, muttei nyt aivan tallasiin reissuihin ku tallahetkel...)

Ja mika sen parempaa kun jakaa tama yhteinen lempiharrastus nro 1 yhdessa (tai niinku mun poikaystava sanoo yhteinen lempiharrastus nro 2  :wink: heheee)
"Kattele ny se maailma kunnolla ettei tartte toista kertaa lähteä!"

annipurna

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 397
    • Profiili
    • http://nomadin.vuodatus.net
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #112 : 29.06.2006, 09:02:18 »
vastataanpa tahankin. tapasin meneillaan olevalla reissulla reissaajamiehen...ja hyvalta tuntuu. tana aamuna pojan piti sitten jatkaa matkaansa...eri suuntaan..

kaikki toimii, tulevaisuuden suunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet. ja tarpeeksi eroavaisuuksiakin etta loytyy vahan kipinaakin valilla. ja molemmilla sama olo etta jos asuttaisiin samassa maassa oltaisiin varmasti yhdessa kotimaankamaralle saavuttua. mutta mitenkohan siina kay kun asutaan eri puolilla maapalloa ja ei ole tietoa koska seuraavan kerran nahdaan, molemmilla on jotain asioita jotka ainakin toistaiseksi pitaa kiinni omissa maissa.

 miten naita suhteita netin/puhelimen valilla oikeen yllapidetaan?
..asemalla kaikuivat, kuulutukset. kutsuna jota pakoon ei paase. nouset kyytiin kerran, oot kyydissa aina....om shanti.

http://nomadin.vuodatus.net

anicca

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 507
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #113 : 29.06.2006, 12:17:55 »
Lainaus käyttäjältä: "annipurna"
kaikki toimii, tulevaisuuden suunnitelmat ja kiinnostuksen kohteet. ja tarpeeksi eroavaisuuksiakin etta loytyy vahan kipinaakin valilla. ja molemmilla sama olo etta jos asuttaisiin samassa maassa oltaisiin varmasti yhdessa kotimaankamaralle saavuttua. mutta mitenkohan siina kay kun asutaan eri puolilla maapalloa ja ei ole tietoa koska seuraavan kerran nahdaan, molemmilla on jotain asioita jotka ainakin toistaiseksi pitaa kiinni omissa maissa.

 miten naita suhteita netin/puhelimen valilla oikeen yllapidetaan?


Mun mielestä tärkeää on, että on jotain hajua milloin näkee toisen seuraavan kerran. Vaikka se olisikin sitten vasta 3-4 kuukauden kuluttua. Jotain konkreettista pitää olla, mitä odottaa - jälleennäkemisen ajattelun voimalla selviää! Ja sitten siinä välissä on hyvä pitää tiiviisti yhteyttä just sähköpostilla ja tietty puhelimella. Meillä ainakin poikaystävän kanssa oli just tapana, että jaettiin toistemme kanssa kaikki (tai no joo, melkein kaikki) arkipäiväiset jutut esim. s-postilla - oli koko ajan sellainen olo, että on vahvasti osa toisen elämää, kun tiesi mitä toiselle kuuluu, mitä on tapahtunut jne.

Eikun sitten seuraavaa tapaamista suunnittelemaan! :D
 következö buszon
Rajta leszek én is

porsasurhea

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 232
    • MSN Messenger  - kmajamaa@hotmail.com
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #114 : 29.06.2006, 12:44:11 »
ja esim. skype on ihan taivaan lahja kaukosuhteiselle. Voi hopotella puhelimessa niin kauan kun halututtaa ihan ilmaiseksi ja siina voi kertoa sitten kaiken maan ja taivaan valilta !

Ja kuten annicca sanoi, sopikaa aina (edes alustava) tapaamisaika. Sita on huomattavasti helpompi odottaa kun tietaa miten kauan viela.

Kylla se siita ! rohkeasti vaan !
quot;Mie ku kasson ahkerii ihmisii ni väkiste tulloo sääli"

Illusion

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 732
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #115 : 17.07.2006, 20:12:17 »
Mieli murtuneena täytyy kertoa, että reilun 2,5 vuoden suhde poikaystävääni katkesi viikko sitten, muunmuassa minun pohjattoman reissuhaluni takia. :cry: Vaikka miten yritin selittää, että hän on minulle matkoja tärkeämpi.. Ei matkustus ollut ainoa syy eroon, mutta yksi ratkaisevista kuitenkin.

Haetaan siis pitkäaikaista ja reissuhaluista kumppania tositarkoituksella! :) Mutta ei ihan hetkeen..

sannannaa

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 619
    • MSN Messenger  - sannannaa@windowslive.com
    • Profiili
    • http://my.opera.com/sannannaa/albums/
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #116 : 18.07.2006, 15:09:53 »
Lainaus käyttäjältä: "Illusion"
Mieli murtuneena täytyy kertoa, että reilun 2,5 vuoden suhde poikaystävääni katkesi viikko sitten, muunmuassa minun pohjattoman reissuhaluni takia. :cry: Vaikka miten yritin selittää, että hän on minulle matkoja tärkeämpi.. Ei matkustus ollut ainoa syy eroon, mutta yksi ratkaisevista kuitenkin.


Voi että, otan osaa.  :( Mulla meni joulukuussa silloin reilu 4 vuotta kestänyt suhde poikki, muunmuassa reissailuni takia. Olin tammikuussa lähdössä Italiaan vaihtoon ja se oli viimeinen niitti, tosin todellakin oli muitakin syitä.

Mutta mutta, kun sitten Italiasta kesäkuun alussa palasin, huomattiin että eihän me halutakaan erossa elää. Joten jatkettiin ja taas pitkästä aikaa menee hemmetin hyvin. Kohta tulee viisi vuotta täyteen, päätettiin että ei ees miinusteta siitä tota puolta vuotta  :) Reissuhalut ei oo lähtenyt mihinkään, mutta nyt oon saanut ton toisenkin innostuu asiasta pikkuhiljaa.

Joten koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, jospa löydätkin uuden onnen saman ihmisen kanssa tai sitten kunnon matkailuhaluisen miehen jostain. Tsemppiä!   :)
Yesterday I got drunk on Jack
Lost my wallet and my back-pack

jane

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 410
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #117 : 18.07.2006, 16:10:59 »
Tai sitten loydat sen elamasi rakkauden, jonka kanssa jaatte saman yhteisen intohimon!!

Anna ajan kulua ja huomaat, etta asioilla on tapana jarjestya ja niilla on merkityksensa.

Tsemppia!!
"Kattele ny se maailma kunnolla ettei tartte toista kertaa lähteä!"

Illusion

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 732
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #118 : 18.07.2006, 16:27:40 »
Kiitos sannannaa ja jane rohkaisevista ajatuksistanne, olette kilttejä.<3

Todella hieno juttu, että olette löytäneet miehet, jotka myös tahtovat reissailla! Onnitteluni. Ehkä mullakin vielä joskus käy yhtä hyvä mäihä.. :?

Jo-Ann

  • Aloittelija
  • Viestejä: 18
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #119 : 03.08.2006, 12:59:03 »
Lainaus käyttäjältä: "anskiiskii"

Ja se fakta, etta haluan muuttaa ulkomaille useammaksi vuodeksi estaa hieman olemasta ihmisen kanssa, joka haluaa viettaa elamansa Suomessa. :D Kyseessa ei siis ole pelkka matkustelu, hedonismi, reissaaminen tms. vaan moni tulevaisuuteen, haaveisiin, opiskeluun, tyohon ja jopa lasten kasvattamiseen liittyva asia.


Juuh, onkos kenelläkään kokemusta, että tämmöinen olisi toiminut? Reissaamiseen mies suhtautuu ihan hyvin, mutta ulkomaille muutosta ei saa edes puhua. Onko joku saanut houkuteltua kumppaninsa mukaan opskelujen/ työn viedessä ulkomaille vai pitääkö haaveistaan vaan osata myös luopua?  :(