Matkailu ja Suhde.

 (Luettu 80386 kertaa)

agarina

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 65
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #120 : 03.08.2006, 13:17:04 »
Huokaus. Tässä vaiheessa nuorta suhdettani olen vasta heittänyt kommenttia tyyliin "mitä sitten, jos mä lähtisin pelastamaan apinoita Kongoon, sä olisit kuitenkin kiinni armeijassa". Asia käsiteltiin niin, ettei minun ulkomailla-asumisunelmani ole este suhteelle – vaikka poikaystäväni ei ehkä samaa tahdokaan. Tahdon olla sen verran romantikko, että uskon oikean rakkauden kestävän se erilläänolonkin.

Ehkä sitä on pakko yrittää uskoa niin, koska erillään olemista on luvassa seuraavat puolitoista vuotta.

Mutta syyslomalla lähdetään ensimmäistä kertaa ikinä yhdessä ulkomaille – ja tällä hetkellä tuntuu siltä, että meillä on reissaamisen suhteen samat perusperiaatteet. Toivottavasti kestämme nähdä toisen naaman huonosti nukutun hostelliyön ja aamupalattoman olemisenkin jälkeen.  :lol:

marlee

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 134
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #121 : 03.08.2006, 14:44:06 »
Mun rakas tuli heinäkuussa vihdoin pois intistä vuoden jälkeen. Ollaan tunnettu seittemän vuotta, oltu yhessä nyt pari, ja mentiin kihloihin muuan viikko sitten  :D . (Mua kosittiin ihanan romanttisesti<3... :wink: ) Viime vuosi oli kyllä tosi kamala. Lomia max. yht reilu vuorokausi viikossa, siitäkin ajasta kaks yötä (nukkuaki pitäs). Lisäksi kaikki muutki siviilin asiat piti hoitaa tossa ajassa, nähä luultavimmin perhettä ja kavereitaki ym... Ja vielä kun näki että toinen stressas paljo, oli puhki ja väsynyt (vaikkei myöntänytkään), inttiasiat pyöri päässä lomillaki ja ikävä oli molemmin puolin koko ajan, kun yhteistä aikaa ei ollu ees nimellisesti...

Viime talvena musta tuntu, etten jaksa tätä enää yksin. Lähen pois jonnekin kauas ja tuun sitte kotia kun rakas pääsee vihdoin pois. Tuntu että pää räjähtää, haluan poispoispois... Suunnittelin lähteväni Australiaan puoleksi vuodeksi ja tein jo suunnitelmia - jotka kaatuivat lopuksi rahan puutteesen. Ei ollut riittävästi, enkä kuitenkaan halunnut ihan koko tiliä tyhjentää saati ottaa lainaa. Oltiin vasta muutettu yhteen, ja vuokratki piti hoitaa, opiskelut kesken, ois tullu samantien vuoden tauko kun lääkiksessä ei oo mahdollista pitää lyhyempiä pausseja. Tuntu että maailma kaatuu päälle...

Selvisin kuitenkin vuodesta ja nyt tuntuu mahtavalta :D ! En kertonu suunnitelmista sillon talvella kenellekään. Aattelin, että lähen vaan ja ilmotan ku oon perillä että täällä ollaan, tuun takas sitte ku tuntuu siltä. Kun nyt kesällä mainitsin asiasta raksulle, hän sanoi, että olisi ollut kamalaa, jos oisin lähteny. Ei hänellä ois ollu mitään miksi tulla tänne sitten, ois ollu sama viettää lomia kasarmilla. Mun takia hänki ylipäätään jakso viime vuoden. Tosin kun selitin miksi oisin lähteny, hän kyllä ymmärsi. Molemmat tiedettiin, ettei meidän suhde ois siihen tosiaankaan kaatunu, kyse oli vaan siitä, että toinen auttaa toista jaksamaan. En minäkään ois viime vuotta kestäny ilman puhelinta ja tietoa seuraavista lomista, oli ne sitten vaikka kolmen viikon päästä.

Me ollaan päätetty pysyä yhdessä kaikista maailman vastoinkäymisistä huolimatta. Eikä sitä tarvi ees erikseen miettiä joka päivä tai pohtia, voidaanko suunnitella sitä tai tätä kun tulevaisuudesta ei koskaan tiedä, tai miten toteuttaa omia unelmiaan. Sen vaan tietää, että yhessä ollaan, unelmia on ja niitä toteutetaan sitä mukaa kun voidaan, mielellään yhdessä olipa ne stten kumman hyvänsä. Minä oon innokkaampi matkaaja, mutta palo tarttuu... :wink:. Ens kesälle suunnitellaan reiliä ja kaukoidän matkaki siintää (lähi)tulevaisuuden haaveissa. Nyt kun on kaks säästämässä ja mikä parempaa kaks lähtemässä :D , on paljo kivampi tehä suunnitelmia, ja nähdä sen toisen naamataulu siinä pöydän vastakkaisella puolella missä päin maailmaa hyvänsä :wink: .



agarina

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 65
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #122 : 03.08.2006, 19:47:24 »
marlee, ihana on sinun ihmissuhdekertomuksesi.  Ja taustaltaan muuten melko samanlainen kuin omani. Jokainen positiivinen tositarina saa varmemmaksi siitä, että tämän suhteen puolesta todellakin taistellaan. En edes ole epävarma siitä, etteikö suhde sinänsä kestäisi - vaan epäilen eniten sitä, miten itse kestän ylioppilaskirjoitukset ja etäsuhteilun, kun tiedän jo, että sen jälkeen on edessä opiskelupaikan hankkiminen molemmilla ja kumppanillani armeijaan lähteminen. Huokaus.

Olen muistaakseni kuullut/lukenut, että jopa 70% ihmissuhteista kaatuu miehen ollessa armeijassa. En ihan usko noin korkeisiin prosentteihin, mutta kuka tietää - itse vasta vuoden päästä.

// edit

Ja ai niin. Onnea kihlauksen johdosta. :)

xena

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 188
    • Profiili
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #123 : 03.08.2006, 22:38:53 »
Lainaus käyttäjältä: "xena"
Lainaus käyttäjältä: "Nakke"

Mun tyttoystava ei ole erityisen kiinnostunut matkustelusta.. Mita sitten? En jaksa/halua miettia mita se tarkoittaa tulevaisuuden kannalta.  Koitan elaa tata elamaa, joka tapahtuu juuri tassa hetkessa :lol:


Kyllähän se hetkessä eläminen kannattaa. Sanoin joskus ex-poikaystävälleni lähteväni vaihtoon, ja hän jaksoi siitä stressata. Minä en stressannut, koska ajattelin ettei se ole varmaa olemmeko lähdön hetkellä enää yhdessä. No, emmepä ole - hyvä etten huolehtinut turhaan etukäteen. Nykyisen poikakaverin kanssa on ihana matkustella, mutta sen perusteella en häntä ottanut  :lol: .


Jooh, nyt kävi minullekin sitten niin että viikko ennen vaihtooni lähtöä taisi tulla ero..  :?  Tulin siihen tulokseen, ettei huonossa jamassa oleva suhteemme kestä sitä että olen reissussa 7 kk. Säästän molemmat lisäkärsimykseltä ja lähden vaihtoon sinkkuna.

unkkatkumiankka

  • Vieras
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #124 : 04.08.2006, 09:58:49 »
Lainaus käyttäjältä: "agarina"
Huokaus. Tässä vaiheessa nuorta suhdettani olen vasta heittänyt kommenttia tyyliin "mitä sitten, jos mä lähtisin pelastamaan apinoita Kongoon, sä olisit kuitenkin kiinni armeijassa". Asia käsiteltiin niin, ettei minun ulkomailla-asumisunelmani ole este suhteelle – vaikka poikaystäväni ei ehkä samaa tahdokaan. Tahdon olla sen verran romantikko, että uskon oikean rakkauden kestävän se erilläänolonkin.

Ehkä sitä on pakko yrittää uskoa niin, koska erillään olemista on luvassa seuraavat puolitoista vuotta.


Saanko kysyä, miksi joudutte olemaan nyt 1,5 vuotta erossa toisistanne? Kuulostaa hyvin hyvin pitkältä ajalta... Toivottavasti sinulle ja poikaystävällesi tulee mukava reissu syksyllä!  :)  Minnes olette menossa?

Nakke

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 867
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #125 : 04.08.2006, 10:24:15 »
Lainaus käyttäjältä: "xena"

Jooh, nyt kävi minullekin sitten niin että viikko ennen vaihtooni lähtöä taisi tulla ero..  :?  Tulin siihen tulokseen, ettei huonossa jamassa oleva suhteemme kestä sitä että olen reissussa 7 kk. Säästän molemmat lisäkärsimykseltä ja lähden vaihtoon sinkkuna.


Se oli varmaan raskas mutta oikea paatos :?

Itsellani meni kanssa poikki nykyisen kanssa kun Thaimaa TJ lahenee nollaa..
Meilla kenka puristi siita, ettei lopulta oikein kumpikaan luottanut kumpaankaan. Talta pohjaltahan mikaan kaukosuhde ei voi ikimaailmassa toimia.
ไม่เป็นไร

xena

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 188
    • Profiili
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #126 : 04.08.2006, 11:08:00 »
Lainaus käyttäjältä: "Nakke"
Lainaus käyttäjältä: "xena"

Jooh, nyt kävi minullekin sitten niin että viikko ennen vaihtooni lähtöä taisi tulla ero..  :?  Tulin siihen tulokseen, ettei huonossa jamassa oleva suhteemme kestä sitä että olen reissussa 7 kk. Säästän molemmat lisäkärsimykseltä ja lähden vaihtoon sinkkuna.


Se oli varmaan raskas mutta oikea paatos :?

Itsellani meni kanssa poikki nykyisen kanssa kun Thaimaa TJ lahenee nollaa..
Meilla kenka puristi siita, ettei lopulta oikein kumpikaan luottanut kumpaankaan. Talta pohjaltahan mikaan kaukosuhde ei voi ikimaailmassa toimia.


Meillä kumpikaan ei luottanut minuun  :lol:

agarina

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 65
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #127 : 07.08.2006, 12:40:31 »
Lainaus käyttäjältä: "unkkatkumiankka"

Saanko kysyä, miksi joudutte olemaan nyt 1,5 vuotta erossa toisistanne? Kuulostaa hyvin hyvin pitkältä ajalta... ja kun mietin omaa tilannettani tässä samalla, niin kyllä pelottaa.
Toivottavasti sinulle ja poikaystävällesi tulee mukava reissu syksyllä!  :)  Minnes olette menossa?


Onpa meillä hassun päinvastaiset tilanteet.

No, ei se kirjaimellisesti täysin kokonaan erossa ole: voipi olla, että yksi tai kaksi iltaa/yötä viikossa onnistutaan näkemään, mutta kyllä se ainakin alkuun tulee tuntumaan hyvinkin isolta erossa olemiselta, väittäisin. Täytyy kuitenkin olla tyytyväinen edes viikonloppuihin, koska sitäkään ei myöhemmin tulla saamaan.

Poikaystäväni siis muuttaa opintojen perässä muualle ja minä jään vielä tälle paikkakunnalle ensi kevääseen asti. Sitten minä haen kouluun ja hän lähtee armeijaan, ja kun hän on ollut hetken armeijassa, minä muuten monensadan kilometrin päähän ja poikaystävä jatkaa armeijassa oloaan. Ja tähän 1,5 vuoteen on laskettu vain puolen vuoden palvelusaika. Sitten on poikaystävälläkin koulun aloittaminen – eikä ainakaan tähän tietoon edes samalla paikkakunnalla kuin minulla. Ja entäpä jos minä hetken opiskelujen jälkeen tahdon ulkomaille vaihtoon?

Onko olemassa jokin raja, jonka kohdalla ei enää pärjää edes sillä, että suhteen tahtoo säilyttää, vaan liika välimatka vain yksinkertaisesti on liikaa? Pelottavinta on, ettei sitä rajaa tiedä, ennen kuin siihen törmää.

Mutta ei tilanne ole kamalan huono. Tämä viikonloppu taas valoi minuun sitä uskoa, että tämän suhteen puolesta taistelen.

unkkatkumiankka

  • Vieras
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #128 : 07.08.2006, 13:43:52 »
Lainaus käyttäjältä: "agarina"
Mutta ei tilanne ole kamalan huono. Tämä viikonloppu taas valoi minuun sitä uskoa, että tämän suhteen puolesta taistelen.


Aina kannattaa taistella, jos se tuntuu oikealta.

Maahinen

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 771
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #129 : 08.08.2006, 01:08:07 »
Itse asuin aikaisemmin rakastettuni kanssa kolme vuotta eri paikkakunnalla, koska hänen työnsä oli toisella ja minun opiskeluni toisella paikkakunnalla. Olisi tuntunut oudolta ja väärältä luopua hyvästä suhteesta ja rakkaasta ihmisestä tuollaisen asian takia. Välimatka oli kuitenkin junalla tai bussilla taitettavissa - ja aika paljon niillä kapineilla tuli matkustettua, niin että vähäksi aikaa sai niistä ihan tarpeekseen (ainakin Suomen oloissa). Eli kyllä minusta fyysisen välimatkan kestää, henkinen välimatka olisi ihan toinen juttu.

En jotenkin osannut ajatella suhdettani "etäsuhteena" tai "kaukosuhteena". Nuo nyt vain olivat silloiset olosuhteet. Olihan tietysti välillä tosi ikävä, kun piti olla eri paikassa. Mutta välissä ei kuitenkaan ollut mikään Berliinin muuri tai Koreoiden raja - ts. kumpi tahansa tai molemmat olisi koska vain voinut luopua omalta osaltaan siitä, mikä pitää erossa ja olisimme voineet muuttaa yhteen jo paljon aikaisemmin. Joten kyllä sen jaksoi ja kesti. Vaikka oli se välillä tosi rasittavaa, emmekä halua enää koskaan sellaista uudestaan.

Onneksi pidämme molemmat yhtä paljon matkustamisesta. Mutta jos vaikka rakastettuni ei pitäisikään, tuntuisi todella kummalliselta erota sen vuoksi, että olisin joskus muutamia viikkoja poissa. Kysehän on kuitenkin tärkeästä ihmisestä (tai no, ainakaan minulla ei ole nyt eikä ollut koskaan ennenkään tapana seurustella vain seurustelun vuoksi tai "paremman puutteessa") ja ihmisellä on myös parisuhteessa ollessaan hyvä olla omia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, jotka eivät liity toiseen osapuoleen - sen lisäksi, että on paljon niitä yhteisiäkin asioita.

allika

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 143
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #130 : 08.08.2006, 11:45:28 »
Lainaus käyttäjältä: "Maahinen"
Onneksi pidämme molemmat yhtä paljon matkustamisesta. Mutta jos vaikka rakastettuni ei pitäisikään, tuntuisi todella kummalliselta erota sen vuoksi, että olisin joskus muutamia viikkoja poissa. Kysehän on kuitenkin tärkeästä ihmisestä (tai no, ainakaan minulla ei ole nyt eikä ollut koskaan ennenkään tapana seurustella vain seurustelun vuoksi tai "paremman puutteessa") ja ihmisellä on myös parisuhteessa ollessaan hyvä olla omia harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, jotka eivät liity toiseen osapuoleen - sen lisäksi, että on paljon niitä yhteisiäkin asioita.


Mulla on pieni probleema: minä ja mies pidämme myös matkustamisesta, ongelmana on, että käsite "matkustaminen" ei tarkoita meille samaa asiaa. Mies on henkeen ja vereen traveleri, matkan minimipituus on 3kk, mielellään pidempään. Mulle tuottaa vaikeuksia irrottautua omasta elämästä (kuulostaa ihan sci-fi/3. asteen yhteys -tasoiselta ongelmalta) pitkiksi ajoiksi. Mulle riittäisi ihan hyvin lomat silloin tällöin, mutta miehelle ei. Nyt on pidempi reissu tulossa piakkoin, mutta miehen ajatuksissa siintää jo kuinka parin vuoden päästä lähdetään kiertämään muailmoo taas vuodeksi... Akuuttina ongelmana on, että mies on päättänyt jäädä reissulta Uuteen Seelantiin määrittelemättömäksi ajaksi, maksimissaan vuodeksi. Itse olen taas päättänyt, että en jää, koska hinku rakentaa elämää eteenpäin tästä määräaikaisuuden suosta on kova. Tuskallista, että en voi vain heittäytyä virran vietäväksi, luterilainen kasvatus on pilannut minut iäksi (enkä kuulu edes kirkkoon).

Bella

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 155
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #131 : 08.08.2006, 12:27:07 »
Allika, tuollainen asenne on nykypaivana enemman kuin fiksu! Elamassa paasee kylla aina jonnekin, mutta ainakaan uralla ei etene, jos liihottaa maailmalla menemaan vuodesta toiseen. Sitten, kun on hyva duuni, kelpaa matkustella ja viela tyylilla  :wink:
Hienoa, etta kaltaisiasi ihmisia loytyy  :D
i]Sapere aude![/i]

allika

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 143
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #132 : 08.08.2006, 16:48:25 »
Kiitos itsetunnon kohotuksesta, Bella! Joskus meinaa usko loppua omiin tulevaisuuden suunnitelmiin, kun tuo toinen osapuoli repii ihan toiseen suuntaan kuin minne itse on menossa. Taidanpa joutua vapauttamaan tuon levottoman kulkijan maailmaa tutkimaan  :?

Overmorning

  • Reissaaja
  • Viestejä: 48
    • Profiili
    • Sähköposti
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #133 : 08.08.2006, 17:10:13 »
Tultu käytyä maailmalla jo jonkin verran ja aina haluaa vain enemmän ja enemmän lähtä uudestaa. Nyt oltu parisuhteessa vuoden verran ja nainen ei halua laskea millään ulkomaille...riitaa ollut jo asiasta kun olen lähdössä nyt vähä pidemmälle reissulle ja rouva jää opiskelemaan.
Mutta kun haluaa lähteä kerran on väli niin ei kehtaisi "vain" toisen takia pilata sitä mahdollisuutta.

saapi nähdä miten suhteen käy kun pitäisi lentokoneeseen astua..
quot;Ei tarvetta tuntea koti-ikävää"

fishbone

  • Triplatonnitallaaja
  • Viestejä: 3 224
  • Jäsen nro 200
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #134 : 08.08.2006, 17:52:45 »
Lainaus käyttäjältä: "Bella"
Allika, tuollainen asenne on nykypaivana enemman kuin fiksu! Elamassa paasee kylla aina jonnekin, mutta ainakaan uralla ei etene, jos liihottaa maailmalla menemaan vuodesta toiseen.

Duunia löytyy aina tekevälle, joten miksi sitä varten pitäisi luoda uraa? Mitä sinä hyödyt siitä, että kiipeät työmaailman portailla vuosien saatossa hieman ylöspäin? Muiden samanlaisten "normaali-ihmisten" arvostuksen tahi kateuden? No OK, ehkä lisää liksaa, mutta onko se sen raatamisen arvoista? Onko tuo extra-raha jotain sellaista joka voittaa arvossa ne kaikki miljoonat ikimuistoiset kokemukset maailmalla? Mieluummin kuolen pennittömänä mieli täynnä mahtavia kokemuksia, kuin taskut rahaa pursuten, elämäni toimistokuutiossa tuhlanneena.

Lainaus käyttäjältä: "Bella"
Sitten, kun on hyva duuni, kelpaa matkustella ja viela tyylilla  :wink:
Hienoa, etta kaltaisiasi ihmisia loytyy  :D

Mulle sellainen on hyvä duuni, että sieltä saa tarvittaessa kuukausia lomaa, jos on matkarahat kasassa ja menojalka vipattaa. Puhtaankohan me nyt samasta asiasta?

En missään nimessä sano, että tuo olisi kaikille väärä valinta, ainakaan jos siitä sattuu tykkäämään. Mutta aika kummalliselle mielestäni kuulostaa sitä sanoa mitenkään tavoittelemisen arvoiseksi. :shock:

Illusion

  • Reissaajaguru
  • Viestejä: 732
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #135 : 08.08.2006, 19:12:48 »
Samoilla linjoilla olen Fisun kanssa.. En näe mitään järkeä mielettömässä rahan hamstraamisessa ja uralla eteenpäin pyrkimisessä, pienemmälläkin kun tulee toimeen ja mikä tärkeintä, voi olla tyytyväinen elämäänsä ja toteuttaa unelmiaan. Mutta kerrohan, mikä on Se työ, mistä voi saada kuukausia lomaa? Tähän mennessä en ole keksinyt muuta kuin opettajan. :)

dua

  • Himoreissaaja
  • Viestejä: 316
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #136 : 08.08.2006, 19:41:03 »
En nyt tiedä vastaatteko te Bellalle vai Allikalle, mutta minä ainakin komppaan kovasti Allikaa. Se että haluaa sitoutua kotiin ja työhön, ja että haluaa niiden sitoutuvan vastavuoroisesti sinuun, on minusta ihan normaali perustarve, halusi siinä sitten uraohjukseksi tai ei. Ehkä sillä on jotain tekemistä pesänrakennusvietin kanssa, mutta kyllä tietynlainen stabiilius ja turvallisuus kuulostaa minusta tavoittelemisen arvoiselta.

Useita vuosia kestänyt määräaikaisuus ja päämäärättömyys on ainakin minulla syöneet kulkurinsydämestä kotihiirensydämen. Oma tilanne on päinvastainen kuin Allikalla, mutta pyrkimykset on selkeesti samansuuntaiset. Kevyelti ahdistaa ajatus lähteä taas oleskelemaan ulkomaille vailla tietoa tulevaisuudesta. Mutta kun "urakehitykseni" (ja ei, nyt ei puhuta maineesta, eikä ainakaan huimista palkoista, vaan ammatillisesta tarpeesta ja siitä, että saisin vastaisuudessa töitä myös Suomesta) vaatii parin vuoden ulkomaankeikkaa, minkäs teet.
"annettu on kaikki mitä onneen tarvitaan
kädet levällään sen kaiken eessä itketään"

Bella

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 155
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #137 : 08.08.2006, 20:35:03 »
Tietenkin jokaisella on kasityksensa hyvasta tyosta ja tavoittelemisen arvoisista asioista, mutta kuten taalla jo aiemmin mainittiinkin, niin kylla minunkin mielesta stabiili tyoymparisto ja turvattu toimeentulo kuuluvat niihin tavoittelemisen arvoisiin juttuihin. EI nyt ole kyse mistaan rahan hamstrauksesta tai istumisesta pelkastaan toimistossa lopun ikaa. On kyse siita, etta jokainen paasee niihin tavoitteisiin, jotka on itselleen asettanut.

Tietenkin toita loytyy tekevalle, mutta mina en ole sielultani perusduunari. Mina en halua tehda samaa tyota elakeikaani asti. Joten, se vaatiin ylenemista. Minun tavoitteenani on kansainvalinen ura, toteutuuko se, on asia erikseen. Sita varten olen kuitenkin valmis nakemaan vaivaa ja ehka luopumaan reissaamisesta jossain maarin. En kuitenkaan koe, etta mahdollisen uravalinnan takia jaisin jostain paitsi. Mielenkiintoinen tyo voi antaa paljon enemman kuin jokin yksittainen matka. Enka minakaan sita paitsi olisi mistaan hinnasta valmis luopumaan kokemuksista, joita on vuosien mittaan tullut kerattya.

Olen asunut niin kauan ulkomailla tahan astisesta elamastani, etta mina ainakin haluan jotakin pysyvaa. Minunkaan himoni eivat ole matkustamiseen kadonneet mihinkaan, ne ovat vain saaneet uuden muodon. En halua lahtea yhtakkia pois moneksi kuukaudeksi ja tulla taas takaisin, aloittaa kaikki alusta. Mina teen sitten mieluummin kuukauden matkan tai kaksi vuodessa ja vietan kotonakin viela laatuelamaa.

Fisu, olet varmaan vain erilainen ;) Jos haluaa menna ja duunata siina valissa, niin mikas siina. Mutta mina henkilokohtaisesti arvostan myos pysyvyytta ja ennen kaikkea minulle hyvaa tyota.
i]Sapere aude![/i]

cariad

  • Tosireissaaja
  • Viestejä: 94
    • Profiili
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #138 : 08.08.2006, 21:58:49 »
Mitä jos on sekä Allikan/Bellan että Fisun/Illusionin kannalla?  :lol:

Itse olen useamman kerran viettänyt muutaman kuukauden maailmalla hanttihommissa ja huippukivaa on ollut reissata. Ongelmana vaan on se, että kyllästyn niihin töihin viikossa parissa, enkä voi mitenkään kuvitella tekeväni niitä loppuelämäni.

Nyt taas olen oman alan töissä, joista tykkään kovasti ja joista tienaan enemmän kuin niistä hanttihommista. Ongelmana vaan on se, että en voi mitenkään kuvitella istuvani Suomessa toimistohommissa loppuelämäni.

Ei oo helppoo kun on vaikeeta, kuten joku sananlaskuketjussa totesi.

Tinja

  • Tonnitallaaja
  • Viestejä: 1 437
    • Profiili
    • Tintin oma hostelli
Matkailu ja Suhde.
« Vastaus #139 : 08.08.2006, 22:08:09 »
tahtoo poistaa tämän, tuli 2 kertaa... :D siis kun en pysty itse poistamaan kun ei ole mitään ruksia...